Piti tänään kirjoittaa asiattomasta kommentoinnista blogeihin ja käyttäytymisestä netissä ylipäätään. Asia on ollut pitkään pinnalla, ja nyt kun samaan aikaan minäkin aloin saamaan törkeitä anonyymejä kommentteja koirapostauksiini, tuntui etten voi enää pitää suutani kiinni. Oma pieni mieleni ei ole ikinä ymmärtänyt miksi kohdella kanssaihmistä huonosti. Missään tilanteessa, netissä tai tosielämässä. Uskon myös, että koulukiusaamiset loppuisivat heti, kun aikuiset näyttäisivät esimerkkiä ja olisivat kiusaamatta toisiaan. Pari päivää, melko tuohtuneena, aihetta päässäni pyöritellessä en kuitenkaan jaksa enää jatkaa negatiivisutta blogissani, vaan totean vaan, että haters gonna hate. Ja lovers gonna love.

Vaikka tänään vietetään virallista Paluu Tulevaisuuteen-päivää, niin minä palasin ajassa nelisen vuotta taaksepäin, syvälle kotiäitiaikaan. Sinne vei nimittäin lounas, jota silloin syötiin usein. Pinaatti-feta pasta.

Tämä pasta oli meidän kaikkien Alppilan bugaboo-keepcup-lattemammojen suosikki. Se oli helppo, halpa, nopea ja maistui niin lapsille kuin aikuisillekkin. Ja sitä se on edelleen. Ollaanpa tämän kanssa otettu aikoinaan jopa lasi punkkua keskellä päivää. Ah, kotiäitiyden iloja.

Kotiäitivuosista minulla on hyviä muistoja. Asuimme Alppilassa ja tutustuin nopeasti moneen samanhenkiseen äitiin. Oli aina puisto, muskari, vaunulenkki, lounas, kahvila -tai shoppailuseuraa. Vähintään kerran kuussa tavattiin iltaisin myös ilman lapsia kuohuviinin merkeissä. Nämä ihmiset olivat henkireikäni. Ilman aikuista seuraa ei muistot olisi varmaan yhtään niin lämpöisiä. Lapsista oli seuraa toisilleen ja me aikuset saimme hössöttää Mini Rodinin haalareiden vesipilariarvoista, Lifefactoryn pullojen uusista korkeista ja vihersmoothieista keskenämme.

Lastenvaatteista ja muusta hömpästä en enää välitä niin hössöttää ja päivätkin vietän mieluumin omia hommia tehden ja illat sitten lasten kanssa, mutta olihan se oikeasti aika hauskaa aikaa. Suuri hatunnosto niille äideille ja isille, jotka viettävät kotihoitovuodet ilman päivittäisiä aikuiskontakteja.

Jos teitäkin kiinnostaa makumatka menneisyyteeni, tässäpä helppo ohje. ”Reseptin” olen muistaakseni saanut aikoinaan silloisen Kotiäiti Riikka-blogin Riikalta, hän taas joltain toiselta Alppilalaiseta kotiäidiltä.

PINAATTI-FETA PASTA

Tarvitset:
250 g täysjyväspaghettia
1 pussi pakastepinaattia
150g fetajuustoa
valkosipulia
oliiviöljyä
mustapippuria

Keitä pasta ohjeen mukaan kattilassa. Kun pasta on valmis, laita se valumaan siivilään ja kaada tyhjään pastakattilaan iso liraus öljyä. Sulata pakastepinaatit ja lisää joukkoon reippaasti/oman maun mukaan valkosipulia. Kun pinaatti on sulanut sammuta levy ja kaada joukkoon pasta. Lisää joukkoon pilkottu feta ja pippuria ja sekoita hyvin. Lisää tarvittaessa oliiviöljyä.

Onko teillä ruokia jotka tuovat jonkun elämänvaiheen selvästi mieleen? Itse muistan syöneeni opiskeluaikoina ainakin paljon makaroonia ja tomaattimurskaa…

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Yksi blogin suosituimpia postauksia on kolme vuotta sitten kehittelemäni pinaatti-feta pannukakun ohje. Vaikka ruoanlaitosta tykkään, niin mikään leipoja en todellakaan ole. Leipomisessa on niin paljon sääntöjä ja reseptejä pitää noudattaa niin tarkasti, ettei se vaan ole juttuni. Leipomisesta syntyy aina myös ihan hirveä sotku. Ainakin minun keittiössäni…

Vaikka jauhot tätäkin tehdessä vähän pitkin työtasoja pöllyää, on tämä leipomus sellainen jota minäkin viitsin tehdä. Tiskiäkin tästä syntyy vain yhden kulhollisen verran. Muutenkin tämä on tosi helppo, kun kaikki ainekset sekoitetaan yhteen ja pistetään samaan aikaan uuniin. Tässäpä siis päivitetty ohje:

PINAATTI-FETA PANNUKAKKU

8 dl punaista maitoa
2 dl vehnäjauhoja
1,5 dl ruisjauhoja
4 kpl kananmunia
1 tl suolaa
ripaus pippuria
0,5 dl öljyä
400 g sulatettua pakastepinaattia (2 pss)
200 g murennettua fetaa
(koristeluun 100g fetaa ja pari kourallista tuoretta pinaattia, ennen ja jälkeen uunin)

Sekoita kaikki ainekset järjestyksessä ja anna taikinan vetäytyä puolisen tuntia. Kaada sitten taikina leivinpaperilla vuoratulle pellille. Halutessasi voit tässä vaiheessa lisätä pinnalle vielä tuoretta silputtua pinaattia ja murennettua fetaa. Paista 225 asteessa puoli tuntia, tai kunnes pinta on kauniin värinen. Anna vetäytyä vielä hetki ennen leikkaamista ja tarjoilua.

Piirakka maistuu hyvältä niin lämpimänä, kuin kylmänäkin. Parasta se mielestäni on kertaalleen uunissa lämmitettynä. Isosta pellillisestä voi pakastaa osan paloina ja lämmittää vaikka lounaaksi tai välipalaksi.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Pidettiin viime viikonloppuna brunssia kavereiden kanssa. Jokainen toi ruokapöytään jotain ja minä tein pitkästä aikaa perunasalaatin yhdellä lempparireseptilläni. Ihanaa kun uudet perunat ovat tulleet kauppoihin, noi pikkupotut sopivat niin kivasti kokonaisina tuohon.

Mulle tuli taas kauhea himo tähän ja ehkäpä teenkin salaatin taas Juhannuksena, tässä teillekkin resepti siihen:

Tarvitset:

2 kg pieniä perunoita
1/2 dl oliiviöljyä
3 rkl valkosipulimurskaa
suolaa ja pippuria
2 pikkupurkkia pieniä kaprsiksia
nippu rucolaa
2 dl kermaviiliä
4 rkl dijon-sinappia

Keitä potut, silppua rukolat ja sekoita kaikki ainekset keskenään. Valmista!

Ihanaa Juhannusta toivottelen teille! Pojat lähtivät mummolaan mökille ja me lähdemme kaveriporukalla ajelemaan aamulla Turkuun päin.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Hyvä kesäruoka koostuu kolmesta asiasta: voista, kermasta ja suolasta. Hahhaa, no ei sentään, mutta tuovathan ne ruokaan kun ruokaan aika kivasti lisää makua. Kesällä rakastan herkutella kotimaisilla tuoreilla kasviksilla ja jälkkäriksi marjoja tietty! Olin ihan onnessani kun lähi-Alepaamme oli alkuviikosta saapuneet uudet perunat. Meillä ei juurikaan pottua syödä, keitoissakin korvaan sen aina muilla juureksilla, mutta kesällä otetaan sitten senkin edestä takaisin. Uudet perunat on vaan n i i i i n hyviä. Voin ja suolan kanssa tietty. Vanhemmalla iällä olen alkanut tykkäämään myös tillistä, mutta olen niin myöhäisherännyt siihen juttuun, että se unohtuu melkein aina kauppaan. Kuten tälläkin kertaa.

Tilli olisi nimittäin sopinut mainiosti tähän kesäiseen lohiherkkuun. Loihdin reseptin vähän vanhingossa, meille oli tulossa vieraita syömään ja piti äkkiä keksiä jotain helppoa ja nopeaa ruokaa. Esivalmistelut olivat nopeat ja ruoka kyspyi itsestään uusissa, jonka aikana ehti sitten hyvin seurustella. Itse ainakin tykkäsin, ja isosta satsista jäi syötävää vielä seuraavalle päivälle.

Mintun kesälohi

Tarvitset:

reilu 1 kg lohifile
2 nippua kevätsipulia
4 dl kermaa
1 purkki ranskankermaa
suolaa
pippuria

Laita uuni lämpeämään 200 asteeseen. Tarvittaessa poista kalasta ruodot ja laita se uunivuokaan. Ripottele päälle suolaa ja pippuria. Pilko kevätsipulit pieneksi ja ripottele ne kalan päälle, jätä kuitenkin pieni kourallinen vielä sivuun. Kaada päälle kerma. Lisää lusikalla ranskankerma ”klöntteinä” kalan päälle, ripottele vielä loput sipulit sekä ripaus pippuria. Paista uunissa puolisen tuntia. ja keitä samalla perunat. Tadaa!

En ole ihmeemmin uudessa keittiössä kokkaillut, ihan sitä perus arkiruokaa, mutta nyt kun tilaa on kymmenen kertaa enemmän kun edellisessä on siellä paljon kivempi hääräillä. Ja ihan varmasti tulen nyt enemmän tekemään vähän enempi vaativimpiakin juttuja. Myös leipominen kiinnostaa. Oikeasti, ekaa kertaa varmaan kolmeen vuoteen mietin tänään leipovani sämpylöitä! Voin kertoa että se on jo paljon. Ja äsken ehdotin lapsille että voisin tehdä aamupalaksi pannukakkuja!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Kerroinkin tuossa kuukausi takapaerin lähteneeni mukaan Indiedaysin ja Hälsäns Kökin kampanjaan, jossa joukko meitä bloggaajia haastettiin neljän viikon kasvisruokahaasteeseen. Eli lisäämään reippaasti kasvisruokia ja kokeilemaan uusia reseptejä. kaikenlaista onkin kokeiltu, niin ihan uusia makuja kun sitten vanhoja klassikoita vain kasvisversioina.

Neljän viikon haaste ei ole tehnyt tiukaa ollenkaan, tarkoituksena kun oli tosiaan vaan lisätä kasvisruokia, ei muuttaa koko perhettä kasvissyöjiksi yhdessä yössä. Muutenkin kasvisruoka maistuu etenkin itselleni hyvin, ja suurinosa kokkaamistani pöperöistä onneksi myös lapsille. Erityisesti huomasin heidän kuitenkin tykkäävän näistä ”tutuista” ruoista. Kuten lasagnesta, johon on vain jauhelihan tilalle laitettu soijarouhetta.

Kasvisten kuorimisen ja pilkkomisen vastapainoksi olenkin käyttnyt paljon näitä Hälsänks Kökin suoraan pakkasesta pannulle-perjaatteella toimivia ruokia. Tällöin ei ole myöskään tarvinnut miettiä että saako ruoasta vaikkapa tapeeksi proteiinia, niistä saa ja vieläpä ilman kovaa (epäterveellistä) eläinrasvaa. Monipuoliset pakasteet maistuvat meille hyvin, yksi suosikki on ehdottomasti tuo superhelppo ja valmiiksi maustettu soijarouhe. Myös tofunakit ja sesamnugetit toimivat tietysti loistavasti lapsiperheessä. Kasvisruoan lisääminen entistä enemmän ruokavalioon on huomattavasti vaikuttanut oloon keventävästi. En sano että kiloja olisi välttämättä karissut, mutta olo on useasti ruokailun jälkeen paljon keveämpi, vaikka vatsan olisikin täyteen syönyt.

Tässäpä vielä teille meille hyvin maistunut soijarouhelasagnen resepti

Tarvitset:
1 pussi Hälsäns Kökin soijarouhetta
2-3 sipulia
4-5 valkosipulin kynttä
5 dl tomaattimusrkaa
täysjyvälasagnelevyjä
tuoretta basilikaa
oregaanoa
mustapippuria
suolaa
300g juustoraastetta
2 dl maitoa
muskottia
vehnäjauhoja
öljyä voita

Kastike: Pilko sipulit ja kuullota ne öljyssä pannulla. Lisää joukkoon pussi jäistä soijarouhetta, sekoittele ja lisää tarvittaessa tilkka vettä. Lisää silputtua basilikaa ja oreganoa joukkoon. Kaada mukaan myös tomaattimurska ja mausta pippurilla sekä halutessasi ripauksella suolaa.

Juustokastike: Laita reilu nokare voita kattilaan, lisää noin 2dl maitoa sekä 200g juustoraastetta. Paksunna kastike ripauksella vehnäjauhoja. Hämmennä kokoajan. Mausta ripauksella muskottipähkinää.

Laita voidellun uunivuoan pohjalle vuorotellen lasagnelevyt, kastike, levyt, juustokastike, levyt, kastike sekä pinnalle noin 100g juustoraastetta. Paista 180 asteisessa uunissa noin 40 minuuttia. Anna vetäytyä hetki.

Ehkä edellisestä postauksesta muistatte myös, että kerroin meidän kuvanneen myös pari kokkivideota! Kaikki neljä videota pääset katsomaan TÄÄLTÄ. Äänestäessäsi omaa suosikkiasi, osallistut myös todella laadukkaiden Le Creuset -keittiötarvikkeiden arvontaan! (alla yksi videoista makupalana)

Olisi kiva kuulla että miten teillä muilla sekaruokaisissa perheissä maistuu lapsille kasvisruoka ja mitkä ruoat ovat suosikkeja?

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.