PALUU KOTIÄITIVUOSIIN

21/10/2015

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Piti tänään kirjoittaa asiattomasta kommentoinnista blogeihin ja käyttäytymisestä netissä ylipäätään. Asia on ollut pitkään pinnalla, ja nyt kun samaan aikaan minäkin aloin saamaan törkeitä anonyymejä kommentteja koirapostauksiini, tuntui etten voi enää pitää suutani kiinni. Oma pieni mieleni ei ole ikinä ymmärtänyt miksi kohdella kanssaihmistä huonosti. Missään tilanteessa, netissä tai tosielämässä. Uskon myös, että koulukiusaamiset loppuisivat heti, kun aikuiset näyttäisivät esimerkkiä ja olisivat kiusaamatta toisiaan. Pari päivää, melko tuohtuneena, aihetta päässäni pyöritellessä en kuitenkaan jaksa enää jatkaa negatiivisutta blogissani, vaan totean vaan, että haters gonna hate. Ja lovers gonna love.

Vaikka tänään vietetään virallista Paluu Tulevaisuuteen-päivää, niin minä palasin ajassa nelisen vuotta taaksepäin, syvälle kotiäitiaikaan. Sinne vei nimittäin lounas, jota silloin syötiin usein. Pinaatti-feta pasta.

Tämä pasta oli meidän kaikkien Alppilan bugaboo-keepcup-lattemammojen suosikki. Se oli helppo, halpa, nopea ja maistui niin lapsille kuin aikuisillekkin. Ja sitä se on edelleen. Ollaanpa tämän kanssa otettu aikoinaan jopa lasi punkkua keskellä päivää. Ah, kotiäitiyden iloja.

Kotiäitivuosista minulla on hyviä muistoja. Asuimme Alppilassa ja tutustuin nopeasti moneen samanhenkiseen äitiin. Oli aina puisto, muskari, vaunulenkki, lounas, kahvila -tai shoppailuseuraa. Vähintään kerran kuussa tavattiin iltaisin myös ilman lapsia kuohuviinin merkeissä. Nämä ihmiset olivat henkireikäni. Ilman aikuista seuraa ei muistot olisi varmaan yhtään niin lämpöisiä. Lapsista oli seuraa toisilleen ja me aikuset saimme hössöttää Mini Rodinin haalareiden vesipilariarvoista, Lifefactoryn pullojen uusista korkeista ja vihersmoothieista keskenämme.

Lastenvaatteista ja muusta hömpästä en enää välitä niin hössöttää ja päivätkin vietän mieluumin omia hommia tehden ja illat sitten lasten kanssa, mutta olihan se oikeasti aika hauskaa aikaa. Suuri hatunnosto niille äideille ja isille, jotka viettävät kotihoitovuodet ilman päivittäisiä aikuiskontakteja.

Jos teitäkin kiinnostaa makumatka menneisyyteeni, tässäpä helppo ohje. ”Reseptin” olen muistaakseni saanut aikoinaan silloisen Kotiäiti Riikka-blogin Riikalta, hän taas joltain toiselta Alppilalaiseta kotiäidiltä.

PINAATTI-FETA PASTA

Tarvitset:
250 g täysjyväspaghettia
1 pussi pakastepinaattia
150g fetajuustoa
valkosipulia
oliiviöljyä
mustapippuria

Keitä pasta ohjeen mukaan kattilassa. Kun pasta on valmis, laita se valumaan siivilään ja kaada tyhjään pastakattilaan iso liraus öljyä. Sulata pakastepinaatit ja lisää joukkoon reippaasti/oman maun mukaan valkosipulia. Kun pinaatti on sulanut sammuta levy ja kaada joukkoon pasta. Lisää joukkoon pilkottu feta ja pippuria ja sekoita hyvin. Lisää tarvittaessa oliiviöljyä.

Onko teillä ruokia jotka tuovat jonkun elämänvaiheen selvästi mieleen? Itse muistan syöneeni opiskeluaikoina ainakin paljon makaroonia ja tomaattimurskaa…

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

12 Responses to “PALUU KOTIÄITIVUOSIIN”

  1. Henna sanoo:

    Tiedätkö, mä oon vahingossa keksinyt omasta päästä ihan samanlaisen reseptin, MUTTA lisään myös aurinkokuivattuja- ja tuoreita tomaatteja. Ja parmesania päälle. Avot!

  2. Ado sanoo:

    On kyllä herkullisen ja ennenkaikkea nopean kuuloinen resepti! tulee tarpeeseen nyt kun pienen vauvan kanssa kotona on 🙂

  3. Lyde sanoo:

    Kiitos reseptistä, pitääkin heti kokeilla! Aina kiva kun saa jotain uusia ruokalajeja arkiruokiin, niin helposti jumiutuu niihin samoihin tuttuihin. Mahtavalta kuulostaa myös tuo teidän kotiäitivuosien porukka, itse kuulun valitettavasti niihin joilla ei tuollaista tukijoukkoa ole. Ja kyllä, oikeasti on aika yksinäistä puuhaa, vuodet vaan vierii. Onneksi olen saanut aikuiskontakteja näiden kotivuosina olleiden kahden rakennusprojektin tiimoilta, kaikkia sitä päätyykiin yksinäisyydessään tekemään (olisko pitänyt sittenkin vaan vääntäytyä sinne puistoon) 😀

    • Minttu MAMI GO GO sanoo:

      Kerro ihmeessä sitten mitä tykkäsit! Ja hahah tuo sun vika lause 😀 Mahtavaavahan se on, että tekemistä riittää 🙂

  4. Laikku sanoo:

    Törkeät ja asiattomat kommentit ovat tietysti aivan turhia, eikä ole kiva pahoittaa toisten mieltä sellaisella. Mielestäni on kuitenkin tärkeää huomioida se, että alle luovutusikäisen pennun ottaminen herättää ihmisissä varmasti aina ihmetystä, ja se voi antaa sinusta koiranomistajana vastuuttoman kuvan. Sehän ei kuulosta paljolta, että olet ottanut koiran 3-5 päivää ennen luovutusikää, mutta se on kuitenkin lähes 10 % liian aikaisin.
    En yritä puolustella ikävien kommenttien kirjoittajia, mutta tavallaan sen voi nähdä myös hyvänä asiana, että ihmiset ovat huolissaan koiran hyvinvoinnista ja haluavat, että sillä on hyvä koti. En kuitenkaan epäile, etteikö koiralla ole hyvää kotia sinun luonasi

    • Minttu MAMI GO GO sanoo:

      Moikka! Joo, kyse tosiaan oli täysin asiattomista ja törkeistä jutuista – kritiikin yritän ottaa rakentavassa mielessä kyllä vastaan, enkä tässä tarkoittanut asiallisia sellaisia tässä 🙂
      Kivasti löysit postitiivisen puolen myös näistä 🙂 !

  5. Amppeli sanoo:

    Kaurapuuro voisilmällä (sen tuoksu ja maku) vie mut reilun kahdenkymmenen vuoden taakse, jolloin olin perhepäivähoidossa ja siellä syötiin usein kyseessä olevaa aamupalaa.

  6. momo sanoo:

    Kiitos tästä ohjeesta! Tuli kokeiltua ja hyvää oli! 🙂

Kommentoi