Tosi moni teistä on kysellyt enemmän näistä meidän allergiaepäilyistä ja oireista. Olenkin sivunnut aihetta jo pitkään, mutta samalla minulla ei ole oikeastaan mitään ihmeempää kerrottavaa. Asia on edennyt niin hitaasti ja jokainen päivä on todella erilainen. Toistaiseksi kun kaikesta on vain epäily, eikä tässä auta kun edetä ihan rauhassa.

En nyt ihan tarkkaan muista minkä ikäinen vauva oli, kun ensimmäisen kerran epäilin hänellä olevan refluksi, mutta aika pieni – joitain viikkoja. Myös vanhemmilla lapsillani oli ollut pienenä reipasta pulauttelua, joka sitten itsekseen loppui, kun he vähän kasvoivat. Tällä kertaa pulauttelua enemmän minua kuitenkin mietitytti joukko muita oireita, jotka olivat tyyppilisiä vauvan silent refluksille.

Refluksissa siis vastasta nousee syötyä ruokaa sekä vatsahappoja ylöspäin ja takaisin suuhun, aiheuttaen poltetta ja kipua. Myös itselläni on refluksi, joten tiedän omasta kokemuksesta, miten hirveä vaiva se voi olla.

Merkittävimpiä oireita olivat limaisuus ja rohiseva hengitys, levottomat yöt, tyytymättömyys, jatkuva halu olla sylissä ja liikkeessä sekä tiheät syöntikerrat. Oireet tulivat ja menivät, ja niiden lisäksi oli myös kaikenlaisia vatsanväänteitä – jotka toisaalta ovat aivan normaaleita, kun pienen vauvan suolisto kehittyy. Kaikilla vauvoilla on niitä enemmän tai vähemmän. Oli kuitenkin vaikea sanoa, että mikä oli milloinkin normaalia ja mikä ei. Joinain päivinä hän oli kovin itkuinen, joinain päivinä taas hyvinkin tyytyväinen.

Nelisen kuukautta sitten otimme käyttöön maidon sakeuttajan ja hänen voinnistaan mielestäni huomasikin, että se helpotti refluksivaivaa. Silti välillä hän sai kovia kipuitkukohtauksia, joskus selviä vatsavaivoja. Kaulan alle ilmestyi myös ikävän näköinen ihottuma, jonka pitkään ajattelimme johtuvan kuolaamisesta. Vauva kuolasikin todella reippaasti ja imi nyrkkiään. Kuvittelimme hänelle tulevan hampaita, mutta nyt neljä kuukautta myöhemminkään yksikään hammas ei ole vielä ilmestynyt. Kuolaaminen ja käden imeminen ovat myös merkkejä refluksista. Ihottumaa rauhoitti vain hydrokortisoni.

Tammikuun alussa vauva oli taas ollut monta päivää hyvin kipuinen ja itkuinen. Nukkui huonosti ja kieltäytyi välillä kokonaan syömästä. Hän haroi itkiessään paljon korvaansa ja päättelinkin tästä hänellä olevan korvatulehdus. Menimme yksityiselle lastenlääkärille. Mietittiin, että korvatulehdusta tutkiessa voisimme samalla myös kysyä vauvaa vaivanneista vatsavaivoista ja neuvolalääkärin mukaan kylmästä ilmasta johtuvasta kaulan ihottumasta.

Olin ihan häkeltynyt kun kokenut lääkäri tokaisi lähes heti merkkien viittaavan vahvasti maitoallergiaan. Korvat olivat kunnossa. Meille lätkäistiin mukaan resepti erikoismaitoon ja neuvottiin tulla takaisin 2-4 viikon kuluttua. Sitten katsottaisiin maitoaltistukset sekä allergiatestit.

Oma pettymys imetyksen epäonnistumisesta nosti tässä kohtaa taas päätään, sillä itsehän käytän maitotuotteita todella vähän, eikä niiden vähäistenkään, kuten voin, poisjättäminen omasta ruokavaliosta olisi tehnyt yhtään tiukkaa. Ja näin vauva olisi saanut hänelle sopivaa maitoa luonnollisesti.

Maitoallergia sai kuitenkin monta palasta loksahtamaan kohdalleen. Nyt kaikelle itkulle, kivulle ja muille oireille oli vihdoin syy. Arki oli pitkään tuntunut jotenkin erityisen raskaalta ja univelka kasvanut sietämättömäksi. Samalla allergiaepäilys antoi onneksi myös toivoa, että nyt kaikki alkaa helpottamaan.

Otimme uuden maidon käyttöön heti. Jauhemainen valmiste on sekin lehmänmaidosta valmistettu, mutta sen proteiinit pilkottu pieneen peptidi-muotoon niin, että se sopii useimmille allergisille. Ensimmäisen yönsä tällä maidolla vauva nukkuikin paremmin kun aikoihin. Vatsakin alkoi toimimaan paremmin. Mutta pian hän taas alkoi kieltäytymään syömästä ja oli kipuinen sekä itkuinen. Eräänä päivänä annoimme hänelle aiemmin käyttämäämme korviketta, kun olimme niin huolestuneita hänen syömättömyydestään. Se menikin hyvin alas, mutta pian pepun iho paloi rikki ja hän alkoi oksentamaan sekä raapi itsensä verille. Vedimme vielä viikon uudella erikoismaidolla, kunnes menimme uudestaan lääkäriin.

Olin itse sitä mieltä ettei uusi maitokaan sovi ja että suolistoperäisen allergian lisäksi vauvalla on selvästi refluksin merkkejä, jotka on tutkittava. Lääkäri toppuutteli odottelemaan. Vauva pitäisi saada nyt aluksi oireettomaksi, löytää sopiva maito ja sitten vasta olisi mahdollista alkaa selvittelemään. Saimme reseptin uuteen, aminohappopohjaiseen maitoon. Sen pitäisi sopia myös hyvin vaikeasti allergisille. Hinta on myös sen mukainen. Maito maksaa yli 20 euroa litralta, eli meidän käytössämme kuukaudessa reilu 600 euroa.

Maitoon on mahdollista hakea Kelakorvausta, mutta se taas vaatii lääkärin valvoman maitoaltistuksen. Sitä ennen lapsi on kuitenkin saatava oireettomaksi vähintään kahdeksi viikoksi. Tämän jälkeen lapselle annetaan valvotuissa olosuhteissa maitoa, ja jos se aiheuttaa oireita, kirjoittaa lääkäri lausunnon maitoallergiasta. Valitettavasti tämän aminohappopohjaisen erikoismaidon kohdalla näitä altistuksia tarvitaan kuitenkin kaksin kappalein. Eli ensimmäisen altistuksen jälkeen lapsi pitää taas saada ensin oireettomaksi. Jos lapsi on pahasti allerginen, tässä voi mennä useita viikkoja ennen kun suolisto taas paranee. Ja sitten koko homma tehdään taas uusiksi.

Erikoismaito onneksi tuntuu sopivan. Kuukausia vaivannut kaulan ihottuma katosi päivässä. Uskalsimme alkaa ottamaan myös kiinteitä maidon rinnalle. Heräsi uusia epäilyjä myös muista ruoka-aine allergioista. Onkin niin, että moni lehmänmaidolle allerginen on allerginen myös kananmunalle, soijalle ja naudanlihalle. Myös muutamat hedelmät, viljat sekä maissi ovat epäilylistalla. Välillä taas mietin, että olenko vain muuttunut liian hysteeriseksi ja epäilen kaikkea sekä analysoin vauvan oireita ja iho-oireta liian tarkkaan. Talvi aika ei yhtään helpota, kun vauva oireilee myös ihollaan. On vaikea sanoa mikä johtuu pakkasesta ja mikä ruoka-aine yliherkkyydestä.

Vauva voi nyt paremmin, mutta joinain päivinä on taas tosi vaikea sanoa, että vaivaako häntä refluksi vai vatsa ja mikä. Mikä on normaalia ja mikä johtuu allergiasta. Edessä hänellä on kuitenkin maitoaltistus, ruokatorven pH-mittaus nenän kautta vatsaan laitettavalla lankamaisella mittarilla sekä allergiatestit verikokeesta sekä prick-menetelmällä.

Ensi viikolla mennään taas lääkäriin, joten asia edistyy taas vähäsen. Pienen vauvan kanssa on niin vaikeaa, kun hän ei voi edes kertoa mihin sattuu tai miksi hän itkee. Onneksi allergia ei hänen tapauksessaan vaikuta olevan kuitenkaan vakava, aiheuttaen anafylaksiaa, mutta kyllä sitä silti vanhempana on huolissaan ja ennen kaikkea pahoillaan, että pieni joutuu kärsimään ja olemaan kivuissa.

Onneksi muuten päädyimme lopulta pitkän pähkäilyn tuloksen ottamaan vauvalle allergiat kattavan sairausvakuutuksen – vaikka aluksi toisin ajattelimmekin. Julkisen puolen kautta tämä allergioiden selvittely olisi todennäköisesti paljon vaikeampaa ja hitaampaa. Ja iman vakuutusta yksitysellä puolella todella kallista. Myös maidot kuuluvat vakuutuksen korvattavuuteen, kunhan vain se Kela-korvaus niille saadaan.

Olisi kiinnostavaa kuulla muiden allergisten lasten vanhempien kokemuksia. Etenkin jos ne ovat saman kaltaisia kun meillä! Liityin itse jo Facebookin allergiaryhmään ja sieltä sainkin aluksi tosi paljon apua sekä vahvistuksen omille epäilyilleni – mikä oli tosi iso ja tärkeä juttu.

Toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Verkkokauppa.comin kanssa

”Meidän vauvalle ei sitten ikinä osteta mitään räikeän värikkäitä, vilkkuvia ja soivia leluja” sanoin vielä vähän aikaa sitten.

Mutta oltuani koko viime viikon kotona yksin, jatkuvaa leikittämistä vaativan vauvan kanssa, muuttui mieleni. Kun kotoa puuttui ympäriltä se normaali touhotus ja muut ihmiset, tuntui ettei Myy viihtynyt hetkeääkään yksin melkoisen yksinkertaisten vanhojen lelujensa parissa. Tarvitsimme actionia ja minä pienen hetken kahdestaan aamukahvini kanssa.

Yhteistyö Verkkokauppa.comin kanssa tuli siis ihan täydelliseen saumaan, kun he pyysivät minua testaamaan verkkokauppansa sujuvuutta ja eritysesti sen leluvalikoimaa. Itse Verkkokauppa.comissa muutenkin asioineena tiesin jo, että myös sen lastentarvikevailoima on laaja ja että siihen kuuluvat myös lelut. Moni yhdistää sen ehkä enemmän elekroniikkaan painottuvaksi liikeeksi, mutta sieltä saa tosiaan myös paljon paljon muuta.

Viime viikko oli yksinolon lisäksi normaalia raskaampi, kun Myyn allergiaoireet taas pahenivat. Sen lisäksi ulkona tuprutti niin paljon lunta, ettemme päässeet rattaiden kanssa liikkumaan juurikaan ulkona. Siksi nettikaupan kautta suoraan kotiin tilaaminen oli juuri se, mitä siihen tilanteeseen tarvitsin.

Verkkokauppa.comin verkkokauppa on todella helppo ja selkeä käyttää. Lelulvalikoima on todella laaja, mutta niiden selaamisen helpottamiseksi lelut on valmiiksi lajiteltu erilaisiin kategorioihoin. Erikseen löytyy eritysesti vauvoille suunnatut lelut ja tarvikkeet, jotka nekin on vielä edelleen lajiteltu esimerkiksi toiminnallisiin leluihin tai nukkeihin. Myös isommille lapsille löytyy paljon kaikenlaista Legoista ulkoleluihin ja erilaisiin peleihin. Tilaus kävi helposti ja toimitustapoja oli valittavana monia erilaisia.

Maanantai-aamuna ovikellomme sitten kilahti ja siellä odotti muutama kehittävä ja opettavainen (eli soiva, vilkkuva ja värikäs) lelu Myylle. Niin ja tuttipullo! Tuntui että niitäkin sain olla kokoajan pesemässä, joten pistin tilaukseen mukaan vielä yhden sellaisen.

Soivat lelut olivat toki vauvasta kiinnostavia, mutta aika nopeasti itselleni kävi selväksi, että alkuperäinen ajatukseni niiden välttämisestä oli oikea. Muutama kipale pimputusta riittää omille korvilleni. Tai ei ainakaan kahdesta lelusta samanaikaisesesti.

Onneksi myös Verkkokaupan valikoimista löytyy paljon ihania hiljaisempia (kuten puisia) leluja, joihin tuo laulava koira ajateltiin käydä vaihtamassa. Tai itseasiassa ajateltiin ottaa tilalle puisia soittimia, kuten rytmimunat, tamburiini, quiro sekä xylofoni – sillä pitäähän sitä ääntä silti saada. Mutta meillä mielummin oman bändin voimin.

Soivan koiran ja välkkyvän kosketinsoittimen lisäksi mukana oli puinen simppukapuhelin, jossa on mukana pieni peili. Pelit ovatkin tällä hetkellä mitä parhain juttu. Myystä on hauska katsellaan itseään pelistä ja ilmeillä. Myös pakkausmateriaalit kiinnostivat häntä. Plussaa muuten siitä, että kaikki oli pakattu pahviin muovin sijasta.

Omasta kokemuksesta voin lämpimästi suositella Verkkokauppa.comia myös lelujen ostopaikkana. Etenkin jos arjen keskellä on kiire hankkia vaikka synttärilahja, mutta aikaa kaupoille lähtemiseen ei löydy. Tai kuten meidän tilanteessa, tuossa lumimäärässä ei ylipäätään edes pääse liikkumaan vauvan kanssa. Verkkokaupassa näytti myös olevan sellaisia vähän erikoisempia Legoja ja Duploja, joita ei ihan kaikkialta saa.

Kiva pieni arjen helpottaja, jolla on kuitenkin suuri merkitys. Valikoiman laajuus ja kivojen laadukkauden lelujen määrä yllätti kyllä positiivisesti. Ja tulipa myös testattua Verkkokaupan asiakaspalvelu, kun soitin kysyäkseni lelun vaihtamisesta. Sinnekin pisteet!

Mitä muuten muut olette mieltä värikkäistä ja soivista leluista? ”Lopuuko” niistä teidän perheessä patterit normaalia nopeammin, katoavatko ne mystisesti vai annetaanko teillä lasten nauttia niistä sydämensä kyllyydestä, vaikka oma mielenterveys olisikin ajoittain pimputuksesta koetuksella? Onko Verkkokauppa.comin laaja leluvalikoima entuudestaan tuttu?

Ps. Käykää kurkkaamassa lelut in action instagram storystä <3