Toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Verkkokauppa.comin kanssa
”Meidän vauvalle ei sitten ikinä osteta mitään räikeän värikkäitä, vilkkuvia ja soivia leluja” sanoin vielä vähän aikaa sitten.
Mutta oltuani koko viime viikon kotona yksin, jatkuvaa leikittämistä vaativan vauvan kanssa, muuttui mieleni. Kun kotoa puuttui ympäriltä se normaali touhotus ja muut ihmiset, tuntui ettei Myy viihtynyt hetkeääkään yksin melkoisen yksinkertaisten vanhojen lelujensa parissa. Tarvitsimme actionia ja minä pienen hetken kahdestaan aamukahvini kanssa.
Yhteistyö Verkkokauppa.comin kanssa tuli siis ihan täydelliseen saumaan, kun he pyysivät minua testaamaan verkkokauppansa sujuvuutta ja eritysesti sen leluvalikoimaa. Itse Verkkokauppa.comissa muutenkin asioineena tiesin jo, että myös sen lastentarvikevailoima on laaja ja että siihen kuuluvat myös lelut. Moni yhdistää sen ehkä enemmän elekroniikkaan painottuvaksi liikeeksi, mutta sieltä saa tosiaan myös paljon paljon muuta.
Viime viikko oli yksinolon lisäksi normaalia raskaampi, kun Myyn allergiaoireet taas pahenivat. Sen lisäksi ulkona tuprutti niin paljon lunta, ettemme päässeet rattaiden kanssa liikkumaan juurikaan ulkona. Siksi nettikaupan kautta suoraan kotiin tilaaminen oli juuri se, mitä siihen tilanteeseen tarvitsin.
Verkkokauppa.comin verkkokauppa on todella helppo ja selkeä käyttää. Lelulvalikoima on todella laaja, mutta niiden selaamisen helpottamiseksi lelut on valmiiksi lajiteltu erilaisiin kategorioihoin. Erikseen löytyy eritysesti vauvoille suunnatut lelut ja tarvikkeet, jotka nekin on vielä edelleen lajiteltu esimerkiksi toiminnallisiin leluihin tai nukkeihin. Myös isommille lapsille löytyy paljon kaikenlaista Legoista ulkoleluihin ja erilaisiin peleihin. Tilaus kävi helposti ja toimitustapoja oli valittavana monia erilaisia.
Maanantai-aamuna ovikellomme sitten kilahti ja siellä odotti muutama kehittävä ja opettavainen (eli soiva, vilkkuva ja värikäs) lelu Myylle. Niin ja tuttipullo! Tuntui että niitäkin sain olla kokoajan pesemässä, joten pistin tilaukseen mukaan vielä yhden sellaisen.
Soivat lelut olivat toki vauvasta kiinnostavia, mutta aika nopeasti itselleni kävi selväksi, että alkuperäinen ajatukseni niiden välttämisestä oli oikea. Muutama kipale pimputusta riittää omille korvilleni. Tai ei ainakaan kahdesta lelusta samanaikaisesesti.
Onneksi myös Verkkokaupan valikoimista löytyy paljon ihania hiljaisempia (kuten puisia) leluja, joihin tuo laulava koira ajateltiin käydä vaihtamassa. Tai itseasiassa ajateltiin ottaa tilalle puisia soittimia, kuten rytmimunat, tamburiini, quiro sekä xylofoni – sillä pitäähän sitä ääntä silti saada. Mutta meillä mielummin oman bändin voimin.
Soivan koiran ja välkkyvän kosketinsoittimen lisäksi mukana oli puinen simppukapuhelin, jossa on mukana pieni peili. Pelit ovatkin tällä hetkellä mitä parhain juttu. Myystä on hauska katsellaan itseään pelistä ja ilmeillä. Myös pakkausmateriaalit kiinnostivat häntä. Plussaa muuten siitä, että kaikki oli pakattu pahviin muovin sijasta.
Omasta kokemuksesta voin lämpimästi suositella Verkkokauppa.comia myös lelujen ostopaikkana. Etenkin jos arjen keskellä on kiire hankkia vaikka synttärilahja, mutta aikaa kaupoille lähtemiseen ei löydy. Tai kuten meidän tilanteessa, tuossa lumimäärässä ei ylipäätään edes pääse liikkumaan vauvan kanssa. Verkkokaupassa näytti myös olevan sellaisia vähän erikoisempia Legoja ja Duploja, joita ei ihan kaikkialta saa.
Kiva pieni arjen helpottaja, jolla on kuitenkin suuri merkitys. Valikoiman laajuus ja kivojen laadukkauden lelujen määrä yllätti kyllä positiivisesti. Ja tulipa myös testattua Verkkokaupan asiakaspalvelu, kun soitin kysyäkseni lelun vaihtamisesta. Sinnekin pisteet!
Mitä muuten muut olette mieltä värikkäistä ja soivista leluista? ”Lopuuko” niistä teidän perheessä patterit normaalia nopeammin, katoavatko ne mystisesti vai annetaanko teillä lasten nauttia niistä sydämensä kyllyydestä, vaikka oma mielenterveys olisikin ajoittain pimputuksesta koetuksella? Onko Verkkokauppa.comin laaja leluvalikoima entuudestaan tuttu?
Ps. Käykää kurkkaamassa lelut in action instagram storystä <3
Ehkä ”näinä aikoina” hieman kummastuttaa tällainen yhteistyö, jossa tilataan kotiin iso määrä uusia muovileluja. En mitenkään ymmärrä, että lumimyrsky tai muiden perheenjäsenten poissaolo tuottaisivat niin akuuttia lelunostohätää. Kirpparit ovat pullollaan leluja, joiden elinkaari yhdellä lapsella on melko lyhyt. Ennen kirpparille pääsemistä tuon ikäiselle käy lähes mikä tahansa kotoa löytyvä kapistus.
Toisaaltahan tämä asia ei minulle mitenkään kuulu, tietenkin saat tilata lapsellesi muovikrääsää mielinmäärin. Ehkä vain hämmentää, kun tuot kovasti esiin ekologisuuttasi ja mm. hiilijalanjälkimittarissa arvioit uusien vaatteiden ostamisen melko vähäiseksi. Varmasti niin toki onkin, että itse et juurikaan näitä uusia vaatteita osta, mutta ymmärräthän, että kaikki yhteistyönä/mainoslahjoina saamasi upouudet trendejä seuraavat vaatteet ja vempeleet lapsellesi ovat luonnon kannalta yhtä huono asia. Ehkä eniten ihmetyttää, että haluat kolmelle lapsellesi antaa kuvan, että on ihan normaalia touhua kantaa jatkuvasti kotiin paketteja täynnä upouutta tavaraa. Kannattaisiko ehkä tehdä hiilijalanjälkitesti uudestaan vähän rehellisemmällä otteella.
Olen pahoillani tästä kärkkäydestä, olisi vain mielenkiintoista kuulla perustelusi toiminnallesi. Ehkä itse olen tulkinnut puheidesi ja tekojesi sanomaa jotenkin väärin.
Moi, kiitos kommentista!
En tiedä luitko postauksen kokonaan, mutta kerroin tilanneeni meille sieltä yhden lasisen tuttipullon, brion puisen lelun, soivan xylofonin sekä soivan pehmokoiran. Kerron, että koiran käymme vaihtamassa puisiin soittimiin. Muovin määrä ei tässä ole niin suuri mitä kommenttisi antaa ymmärtää.
Et voi ymmärtää sitä, miten läpi yöt ja päivät allergiansa takia itkevä vauva, oma sairauuteni ja se, että tosiaan olin saarrettuna kotiini yksin vauvan kanssa aiheutti hädän. Et varmaan oikeasti pystykään, kun en tilanteessani ollutkaan. En päässyt rattaiden kanssa edes lähikauppaan, saatika että olisin lähtenyt julkisilla usean kilometrin päässä olevalle lähimmälle kirpputorille kokeilemaan onneani, joskos sieltä löytyisi joku uusi soiva lelu.
Vauva sai myös isoveljen leluja (valitettavasti heillä on muutamaa pehmolelua lukuunottamatta vain pikkulegoja), kaukosäätimiä, kauhoja sun muuta. Emme tosiaan ole ostaneet / saaneet vauvalle mitään tällaista välkkyvää lelua, joka oli selvästi se mitä hän halusi. Annoin hänen jopa leikkiä poikien univalolla, koska juuri siitä lähtevä valo ja ääni kiehtoivat. En kuitenkaan kokenut että sähkölaitteella leikkiminen oli turvallista, joten siksi päädyin tällä kertaa tähän ratkaisuun.
Ilman verkkokaupan ehdottamaa yhteistyötä en olisi varmaankaan päätynyt tai tajunnut moista ostopäätöstä tehdä nyt, mutta varmasti olisin sen tehnyt ihan lähitulevaisuudessa.
Puhun edelleenkin kestävän kehityksen ja järkevien kulutusvalintojen tekemisestä. Olen itse sitä mieltä, että kokonaisuus ratkaisee. Olemme mm jättäneet kaksi suunniteltua ulkomaaan reissua välistä, kiinnitämme suuresti huomiota ostamaamme ruoan alkuperään ja sen aiheuttamiin päästöihin, olemme luopuneet omasta autosta, vältämme pikamuotia jne jne. En silti ole täydellinen ja olen myöntänyt avoimesti että pertrattavaa monessa suhteessa on edelleen. Ja tulee varmaan aina olemaan.
Tuntuu jännältä miten sinä koet tietäväsi asioita meistä, jotenkin meitä paremmin, pienen somessa näkyvän osan vuoksi. Suosin ja suosittelen edelleen miettimään omia ostoksiaan ja jos mahdollista, hankkimaan tuotteet käytettynä. Mutta joskus tulee tilanteita, jossa pitää ostaa joku tietty juttu vaikka lahjaksi tai tosiaan lumisateen ja vaikean elämäntilanteen vuoksi ei ole mahdollista lähteä jotain tavaraa metsästämään, sellaisiin tilanteisiin tässä on hyvä helpottaja 🙂
Toivottavasti tämä vastasi edes vähän mietteisiisi 🙂
Miuta harmittaa, miten elämäsi tai blogisi on muuttunut niin kaupalliseksi. Kaikki tuntuu sormuksista, häistä ja ristiäisistä lähtien olevan kaupallista hömpötystä.
Tuntuu kuin kaikki tehdään vain bloginäkyvyyttä saadakseen.
Vauvajututkin pursuaa pitkälti yhteistyöjuttuja. Harvoin lukee mitä itse olisit hankkinut tai tehnyt 😔 lasten kannalta kuulostaa hyvin pinnalliselta touhulta..
Hei Iivi, onpas harmi, et ole siis varmaankaan seurannut blogiani kovin aktiivisesti. Blogini täytti juuri 8 vuotta ja jos selaat vaikkapa ihan ensimmäisiä postauksiani tammikuulta 2011, voit sieltä huomata, että blogini on ollut alusta saakka kaupallinen.
Esittelen siellä mm kaundeudenhoitotuotteita, omia suosikkejani taaperon ruokaluvälineistä sekä mainostan siellä edelleen yhteistyökumppaninani olevaa lastenvaateliikettä 🙂
Mitä tarkoitat kaupallisella hömpötyksellä, en valitettavasti ymmärrä. Näen asian itse niin, että jos olen valmis tekemään yhteistyötö vaikkapa vihkisormukseni valmistavan korupajan kanssa ja kantamaan tätä sormusta kädessäni hamaan loppuun saakka, on kyseessä nimenomaan aito ja hyvä yhteistyö, jossa te lukijat voitte olla aivan varmoja siitä, että kysessä on hyvä juttu ja jonka takana itse seison.
Olen viimeikoina miettinyt paljon lasteni esiintymistä somessa ja vaikka isommat lapset siitä kovasti pitävät, pyrin jättämään heitäkoskevat kovin henkilökohtaiset jutut yksityisiksi. Harmi jos se tuntuu sinusta pinnalliselta, ymmärrän kyllä tavallaan.
Kaikki yhteistyöt mitä teen esimerksisi vaikka vauvan tarvikkeisiin liittyen, ovat sellaisia joita nimenomaan itse hankkisin. Kieltäydyn noin 50% minulle tarjotuista yhteistyöistä ja vielä suuremmasta määrästä tavaroita.
Otan aika ajoin myös itse yhteyttä suoraan yrityksiin tai palveluihin jotka kiinnostavat minua ja joiden tuotteita käyttäsiin muutenkin. Näin meistä molemmat hyötyvät ja lukijani saavat aitoa, juuri minun näköistäni sisältöä ja suosituksia.
Tämä blogi on minun työni, ollut jo monta monta vuotta. Maksan laskut, ruoat ja muut kaupallisista yhteistyöstä saamistani palkkioista. Yritykset saavat todella hyvää näkyvyyttä blogini kautta ja koska mainostaminen ja mainostila normaalisti vaikka lehdessä tai tv:ssä maksaa, niin miksi juuri minun pitäisi ensin itse ostaa tuote ja sen jälkeen vielä mainostaa sitä ilmaiseksi heille?
Pieniä kotimaisia yrityksiä tai hyväntekeväisyysjärjestöjä toki mainostan usein ihan ilmaiseksi tai pieniä tuotepalkkota vastaan, koska haluan tukea heitä. Mutta et sinäkään varmaan tee ilmaista työtä ja auta muita kasvattamaan liiketoimintaansa, ethän? Se että saan tekemästäni työstä palkkaa, ei tee siitä yhtään sen epäaidompaa tai pinnallisempaa kun sinunkaan 🙂
Tiiän, että teet paljon yhteistyötä vaan tuntuu kuin lapsesi olisivat kaupallista tavaraa.
Olen seurannut vuosia blogiasi ja jää kyllä maku, että kaikki on niin pinnallista mikänliittyy lapsiin. Ehkä itse arvostan erilailla esim häitäni ja avioliittoa ettei tullut mieleenkään että avioliitosta voisi tehdä kaupallisen homman.
Suloinen vauvasikin, joka poseeraa niin paljon vain kaupallisessa hyödyssä.
Oletko miettinyt, miltä lapsista tuntuu myöhemmin kun heiän kuviaan on netti pullollaan?
Blogistasi jää kuva, että vietät paljon aikaa vain lasten kanssa Oskun ollessa muualla. Onko alkuaikojen huuma haihtunut kun enää oskuhuumaa ei sivut pursua. Vietättekö koko perhe aikaa yhdessä vai onko teiän perheaikaa sinä, vauva ja osku? Onko uusperheen elämään koittanut arki? Enkä siis pahalla tarkoita vaan teksteistäsi paistaa monesti katkeruus kun taidat kantaa yksin suurimman vastuun lapsista. Vai onko teillä työnjako niin, että oskulle kuuluu vain biologisen lapsen hoito?
Ovela siirto poistaa kommenttini 😊 vaan tätä tunnut harrastavan..olen ennenkin huomannut miten muiden kommentit häviää.. Negatiivistä ei saisi sanoa. Taisi osua kipeään paikkaan. Mutta yhä enemmän syntyy vaikutelma pinnallisuudesta.
Olen seurannut blogiasi vuosia ja lapsesi nousevat kokoajan kaupalliseksi, entistä enemmissä määrissä.
Ostatko ikinä lapsille mitään mitä he haluavat vai teetkö itse kaikki ostopäätökset?
Olisi kiva joskus lukea teidän uusperhekuvioista, tuntuu, että alun huuma on haihtunut ja arki koittanut. Osallistuuko osku kaikkien vai vain biologisen lapsensa hoitoon? Teettekö koko perheenä mitään vai elätkö poikiesi ja tytön kanssa enemmän ja oskun ja tyttäresi kanssa vietät toisenlaista perhe-elämää. Huomaan että yhteiset koko perheen jutut ovat jääneet. Sekä osku hehkutus.
Olen miettinyt samaa. En esittäisi asiaa noin ikävään sävyyn kylläkään. Mutta kun on Minttu olet asettanut itsesi blogijulkisuuteen, mietimme me edelleen uskollisesti sivuillesi kurkkaamaan tulevat, että mitä on harvenneen postaustahdin ja pinnallisempien postausten takana. Mainitset oman sairauden ja Myyn allergian: tuntuu että ennen olisit kirjoittanut niistä. Kun et kirjoita, alamme me lukijat miettiä aviokriisiä sun muuta. Olemme vain ihmisiä mekin. Toivottavasti teillä kevät lähtisi terveempään ja energisempään suuntaan. Tiedän itse miten kuluttava vauvavuosi voi olla.
Piilotin kommenttisi, koska en pystynyt keskellä yötä siihen heti vastaamaan. Jankkasit siinä samoja asioita erittäin kärkkäästi ja ikävään sävyyn. Mustamaalasit minua ja perhettäni sekä väitit paikkansapitämättömiä asioita. Siksi en julkaissut kommenttiasi. Olen viimeisen 2v aikana ollut julkaisematta yhteensä kolme kommenttia, joista yksi tuo sinun eilinen.
Kritisoit sitä, miksi julkaisen lapsistani materiaalia, mutta samaan hengenvetoon vaadit tarkkaa selvitystä avioelämästäni sekä uuspeheemme toimivuudesta. Perheeseemme kuluu myös ihmisiä jotka eivät halua olla julkisuudessa, siksi rajaus.
Tottakai perheessämme on koittanut arki. On työt, kolme koululaista sekä vauva. Emme elä ikuista kesälomaa, emmekä haluaisikaan, sillä arki on parasta! 🙂 En koe, että minun täytisi hehkuttaa onneani, mutta kyllä, olen ihan järjettömän onnellinen kaikista perhettämme viime kuukaisina kohdanneista menetyksistä, sairastumisista ja muista haasteista huolimatta. Olemme erittäin rakastuneita ja pyöritämme tätä palettia tiiminä. Teemme paljon asioita koko perheen voimin ja välillä sitten pienemmissä porukoissa, jotta kaikki saisivat myös henkilökohtaista huomiota. Isommat lapset ovat meillä aina joka toinen viikko.
Vanhemmilla lapsilla on rahastot, jonne siirretään sännöllisesti rahaa. Kuten olen kertonut, yritän opettaa lapsilleni vastuullista kuluttamista. Ostan heille asioita, jos he tarvitsevat niitä. Tällä hetkellä molemmat lapset haluavat mielummin säästää rahaa. Isommalla on rahaston lisäksi potti säästöpossussaan jo tietokonetta varten. Kuvausten päätteeksi meillä on usein tapana mennä heidän valitsemaansa ravintolaan tai kahvilaan syömään hyvin, ikäänkuin palkaksi. Pojat ovat toivoneet pitkään esim matkaa, jonne he nyt kesällä sitten pääsevät.
Miksi et käytä lapsellasi kestovaippoja kun kuitenkin olet kovin ekologinen ihminen? Käytetäänkö teillä kestotalouspaperia, hedelmäpusseja, kestokasseja?
Olisiko mahdollista saada joku kerta tekstiä teiän uusperhekuvioista?
Sie itsehän tuot elämääsi esille. Eka oli vaihe, kun osku tuli elämääsi, missä hehkutit onneasi. Huomasin, miten elämä muuttui vauvan synnyttyä, siis jutut ja kaikki. Tuntu, että elämä oli paljon sie, pojat ja tyttö eikä oskua enää mainittu, paitsi siitä miten paljon osku on muualla ja pyöriät arkea. Tai jos osku mainittiin, oli vain liitettynä sinuun ja vauvaan.. Kyllähän siinä itsellä ja monells muulla nousee kuva ettei kaikki olekaan enää sitä onnenhuumaa..ja ottaen huomioon, että jaat kuitenkin kaikki tissien pienennykset ja muut ni vaikea tietää mitä saa ja ei ssa kysyä tai ihmetellä 🙂 Vaan poistit pidemmän tekstini eikä kunto riittänyt kirjoittamaan samaa uudelleen 🙂
Muistanko väärin vai olitko jossain vaiheessa sitä mieltä että tahot elämääsi miehen muttet enää lapsia? Että lapsilukusi oli täynnä?
Satuin näkemään ennen kuin poistit kommentin, miten joku muukin ihmetteli miten elämän tärkeät tapahtumasi ovat vain blogi-imagoa. Sormukset, häät, vauva, ristiäiset. Yhteistyöjuttuja. Tietysti, eihän kaikki arvosta perhekeskeisyyttä, itse tehtyä vsan kaikki on saatava myytyä 😔
Mikä oli päätöksesi kastaa tyttösi kun poikia et ole kastanut? Aiotko kastaa poikiasi myöhemmin? Kaverini kanssa on mietitty, että kun hänkin toimi lastensa kanssa eri tavalla, miten lapset ovat kokeneet etteivät ole samanarvoisia.. Toinen kastettu, toinen ei.
Tänne ruudun toiselle puolelle välittyy vahvasti ettei sinulla ole omassa elämässäsi kaikki kohdallaan. Toivottavasti saat asiasi kuntoon ja iloa elämääsi, mahdollisesti jostain muualta kun täältä blogistani.
En koe olevani velvollinen vastaamaan enempää tungetteleviin ja epäkohteliaisiin kysymyksiisi ja olettamuksiisi – joten en enää vastaa. Jopa 7 vuotias lapseni osaa esittää asiansa huomattavasti kohteliaammin kun sinä.
Kaikkea hyvää loppuelämääsi!
Eihän sinulla vain ole synnytyksen jälkeinen masennus? Tai muuta mielialaan liittyvää
Minulla on asiat loistavasti. Toivottavasti itsekin saat asiasi kuntoon ja uusperhe-elämäsi pyörimään 🙂
Ymmärrän kyllä, että toisista on ok julkaista itsestään alastonkuvia, mutta negatiivistä, ihmettelevää taho kommenttia, joka laittaa asioita pohtimaan, ei ole oikeutta laittaa.. Vain ylistäviä kommenttiasaisi laittaa. Olempa tosin huomannut, että kommentteja on vuosien aikana yli kolme poistettu 😊 mutta voihan sitä antaa ymmärtää, että blogielämä on sitä mitä moni aattelee 😊
Ps. Voisitko hynyillä enemmän kun liikut ihmisten ilmoilla. Se kaunistaisi kasvojasi ja saisi vastaabottajallekin toisenlaisen kuvan sinusta. Tai sitten elämö ei vain hynyilytä 😊
Ihan järkyttävää käytöstä! Ei ainakaan ulkopuolisen silmin todellakaan siltä vaikuta, että on kaikki kunnossa. Miksi ihmeessä luet blogia, jos se herättää niin paljon negatiivisia ajatuksia?!
Kannattaa opetella empatiaa ja kohdella kanssaihmisiä kunnioittavasti, vaikka ei olisikaan asioista samaa mieltä. En ikinä opi ymmärtämään, miksi joku haluaa tahallaan toiselle pahan mielen. Ihmismieli voi näköjään olla hyvin kieroutunut. 🙁
Tsemppiä Minttu! Oot ihanan aito ja ystävällinen ihminen<3
Nyt hävis munkin kommenttini. 🙁
Se oli tämä:
Olen miettinyt samaa. En esittäisi asiaa noin ikävään sävyyn kylläkään. Mutta kun on Minttu olet asettanut itsesi blogijulkisuuteen, mietimme me edelleen uskollisesti sivuillesi kurkkaamaan tulevat, että mitä on harvenneen postaustahdin ja pinnallisempien postausten takana. Mainitset oman sairauden ja Myyn allergian: tuntuu että ennen olisit kirjoittanut niistä. Kun et kirjoita, alamme me lukijat miettiä aviokriisiä sun muuta. Olemme vain ihmisiä mekin. Toivottavasti teillä kevät lähtisi terveempään ja energisempään suuntaan. Tiedän itse miten kuluttava vauvavuosi voi olla.
Hei! Kommenttisi ei hävinnyt, vaan kirjoitit sen tuohon ylemmäksi 🙂 Kuten sanottu, minulla ei ole tapana poistaa edes kritisoivia tai kyseenalaistavia kommentteja. Ainoastaan jos ne ovat oikeasti asiattomia sekä loukkaavat yksityisyyttä tai kunniaa.
Kiva että käyt blogia lukemassa, vaikka tahti on vauvan syntymän jälkeen hidastunut. Syynä on tosiaan vaativa vauva, jonka allergioita olemme vasta hiljattain päässeet selvittelemään. Olen näistä kertonut sen verran kun minulla on ollut resursseja. Instan puolella enemmän. Olen muutaman päivän kirjoitellut postausta tästä maitoallergiasta, mutta koska tuo vauva tosiaan on tässä vierellä kokoajan, on tahti hitaampaa kun yleensä. Tein blogia aiemmin täyspäiväsenä työnäni, joten nyt äitiyslomalla ollessani työn määrä on luonnollisesti minimissä.
Sairaudestani en ole kertonut, koska en halua. En ainakaan vielä. Se on liian henkilökohtaista, eikä siitä tiedä edes kaikki läheiseni (ainakaan tätä ennen). Vaikka olen asettanut itseni blogijulkisuuteen, minulla on myös oikeus yksityisyyteen sekä päättäntavalta siitä, mitä haluan itsestäni tai perheestäni kertoa. Toivottavasti ymmärrät 🙂
Me ja minäkin täällä ruudun toisella puolella olemme vain ihmisiä 🙂 Kaikista haasteista huolimatta avioliitto sujuu hyvin ja muutenkin kaikki on hyvin sillä saralla 🙂 Kiitos ja kivaa kevään alkua myös sinne! Kyllä tämä tästä lähtee taas pikkuhiljaa rullaamaan vanhaan tahtiin 🙂
No nyt tuli melkein huono omatunto kommentistani, olin vähän turhan kärkäs minäkin. Taidan vaan vierastaa tosi paljon jos joku kaverikaan somessa puhuu mystisesti ”sairaudestaan” ilman tarkennuksia – ajattelen kai vanhanaikaisesti että olisi sitten hiljaa kokonaan. Sori siittä siis.
Tosiaan paljon tsemppiä, toivottavasti olette päässet allergiasairaalaan tutkimuksiin. Meidät pelasti aikanaan yksityinen ja se et oli vakuutus. Neuvolassa otettiin vakavasti vasta kun oltiin saatu asiat jo paremmalle tolalle.
Moikka, tulin vain kommentoimaan, että oletpa saanut tosi ikäviä kommentteja tähän postaukseen. Harmi, että noin moni alkoi ahdistamaan sinua tivaavilla kysymyksillään. Mietin, että sitähän voi silti yrittää olla ekologinen – yrittää vähentää kulutustaan, vähentää muovin käyttämistä, vähentää pikamuodin ostamista mutta samalla olla inhimillinen ja ihan oma epätäydellinen itsensä. Meillä ei esim. ole kestovaippailtu, kaupasta ostetaan muovikasseja, kaikkea ei osteta kirpparilta ja silti ajattelen olevani ihan hyvä, kun liikumme julkisilla, emme käytä punaista lihaa emmekä koskaan lennä. Olen siis ekologinen omalla tavallani. Ja jokainen on omalla tavallaan, kortensa kekoon kantaen. Blogisi on työsi, ja se asettaa tietyt raamit ekologisuudelle. Eikä siihen tarvinne vetää aviokriisejä kommenttikenttään. Kaikkea hyvää teille!
Moi! Täytyy myöntää, että yllätyin kyllä itsekin – etenkin tuosta tenttaavasta ja ahdistavalta tuntuvasta tyylistä vaatia selvitystä.
Olen ihan samaa mieltä kanssasi, harva sitä pystyy ihan kerralla muuttamalla arjessaan kaikkea, pääasia on että parempaa kohti mennään, tiedostetaan mitä ympärillä tapahtuu ja tehdään siinä tilanteessa parhaamme 🙂
Kiitos, samoin! 🙂
Voimia Minttu sinulle ja perheellesi! Kumma kun jotkut saa aivan erilaisen kuvan kun esim. Itse olen saanut! Ja on todella ilkeää käytöstä tivata noin, kommentoija voisi itse sitten avata omaa täydellisyyyään jossain somessa jos kokee olevansa noin täydellinen. Yksityisyys on oikeus. Totta kai vauva vie aikaa, harva äiti edes tekee ollenkaan töitä äitisloman aikana, minttupa tekeekin, oletettavaa, että se on kuitenkin vähän vähempää ja siksi postauksia tulee olevinaan vähemmän… Ja tottakai sinun pitää palkka tästä saada! Jatka vaan samaan malliin! <3
Kiitos! Meillä kaikilla on omat haastemme ja kuormittavat asiat elämässämme, onneksi suurinosa meistä muistaa sen ja osaa olla empaattinen kanssaeläjiään kohtaan – toiset taas siirtävät sitä pahaa oloaan sitten muihin. Silloin tuntuu että mitä tahansa tekee, ei se riitä.
Kiitos <3
Piti minullakin tulla nyt kommentoimaan että mikä ihme joitain ihmisiä vaivaa? Törkeetä tuolla lailla vaatia selityksiä henkilökohtaisesta perhe-elämästä! Vaikka bloggaaja onkin esillä omalla naamallaan, eiköhän se ole hänen itsensä päätettävissä mitä henkilökohtaisuuksiaan haluaa tuoda julki. Ja tuo ekologisuuden tivaaminen, ei oikeesti. Jotenkin niin tökeröä. Harvemmin tulee blogien kommenttiosioita luettua, ja ehkä parempi niin että säilytän edes hivenen uskoani ihmisiin.
Ihailtavan paljon olet Minttu mielestäni postaillut (=tehnyt töitä!!) pienestä vauvasta huolimatta. Tykkään paljon seurata myös instastoorejasi vauva-arjesta, itsekin oon vielä kotona 4/18 beben kanssa. Tsemppiä! 🙂
Kiitos tsempeistä! Toki itseänikin välillä harmittaa, kun ei ehdi tai pysty yhtä paljon tänne poistailla kun ennen. Samaan aikaan kuitenkin tietää miten eritistä ja ainutlaatuista tämä pikkulapsiaika on, joten haluaa ottaa siitä kaiken irti ennen kun se pian on jo ohi <3
Instaan onkin helpompi ja matalampi kynnys postailla arkisia touhuja, ihana kuulla että sielläkin tykkäät seurailla! Iloisia päiviä sinne teille myös! 🙂
Mun näkökulma on se, että kukaan ei voi tehdä kun parhaansa ja parhaansa on se, että ajattelee valintoja ja pyrkii toimimaan tärkeäksi pitämien arvojen mukaisesti. Mielestäni blogin lukijana on ihanaa miten olet alkanut pohtimaan kuluttajuutta ja ympäristöä, se on ispiroivaa, että on samankaltaisesti ajattelevia ja antaa toivoa! Tää on myös keskustelu joka on varsin tuore tässä mittakaavassa ja itse ainakin koen edelleen olevani kokoajan aika alussa käyttäytymisen muutoksen suhteen vaikka koen olevani aika tietoinen monista asioista. Tsemppiä ja aurinkoa Minttu!
Hieno kuulla! Koen tosiaan että oma roolini ei missään nimessä ole olla mikään täydellinen roolimalli vaan enemmänkin sellainen samaistuttava tyyppi, jonka kanssa voidaan yhdessä pohtiä näistä asioita ja inspiroitua toinen toistemme ajatuksista ja oivalluksista. Harva meistä pystyy kertaheitolla heittäytymään vaikkapa ympäristöasioissa ihan täydellisksi, tärkeintä onkin halu kehittyä ja olla kiinnostunut.
Kiitos, samoin! 🙂
Ei nyt jumaliste mitä porukkaa tänne kommentoinut. Aviokriisi??! Siis mitä hittoa? 😀 vaikka jotain tollasta asiatonta haluiskin päässään kuvitella niin miten kukaan kehtaa kommentoida niin vieraalle ihmiselle ? Varsinkin kun kyseessä on postaus vauvan leluista. En hitto soikoon ymmärrä. Mä oon itse tosi tarkka ekologisuudesta ja aidosti vituttaa epäekologiset ihmiset, mutta mua triggeröi paljon enemmän esim jäätävä ketjukaupoissa shoppailu ja lentäminen. Muovi ei ole itsessään suuri ongelma jos se vaan kierrätetään asiaan kuuluvalla tavalla, niin ettei se päädy ympäristöön.
No just näin – kaikkiin! 😀
Tulin vaan laittamaan sydämen vastapainona aiemmille paskamaisille ja inhottaville kommenteille. Kritisoida saa, mutta senkin voi tehdä olematta ilkeä ja menemättä henkilökohtaisuuksiin. Olet Minttu mahtava tyyppi ja teidän arkea on ihana seurata siinä määrin kun haluat sitä blogissa ja somessa jakaa! Paljon rakkautta ja jaksamista myös huonompiin päiviin <3
Ihana, kiitos paljon <3 !!!! <3
Tsemppiä Minttu! <3 Nostan sulle hattua, että jaksat vastata näin asiallisesti noin kökköihin kommentteihin 🙁
Kiitos Essi! <3
Olen pitkäaikainen seuraajasi ja on ollut ihana seurata blogiasi ja inspiroitua. Nyt ehkä vähän vähemmän tullut sen takia luettua blogia, ettei enää vauva -asiat ole ajankohtaisia ja ne asiat jo läpikäyneenä on tullut muita kiinnostuksen kohteita. Pakko myös todeta, että toisaalta ymmärrän nuo alkupään kommentit. Olen itse ostellut aikoinaan paljon lastenvaatteita, panostanut sisustukseen ja kuluttanut siis todella paljon sellaisiin asioihin, missä mielestäni nimenomaan pitäisi säästää. Olen huomannut, että saat jonkin verran yhteistyön merkeissä mm. lastenvaatteita ja ilo on ollut huomata, että tehnyt yhteistyötä mm. Mini Aisling -kaupan kanssa. Sitten kuin näin tämän verkkokauppa postauksen hetkeksi jäin pohtimaan, että mitä ihmettä. Tämä ei jotenkin sopinut lainkaan siihen kuvaan, mitä annat itsestäni ja mitä varmasti oletkin. Ekologinen ja kuluttamista miettivä. Tällainen iso ketjuliike ja sen mainostaminen tuntui vaan todella oudolta ja luulen, että joku muukin saattoi niin ajatella.
Pienen vauvan ja huonosti nukkuvan lapsen kanssa on rankkaa ja ikäkin tekee jonkun verran. Kaksikymppisenä jaksoi mitä vaan, päälle 30-v ei enää niin paljoa. Toivon teille kaikkea hyvää jatkoon ja jaksamisia rankkaan vauva vuoteen <3
Moi! Blogi on tällä hetkellä tosiaan painottunut paljon vauva-aiheisiin, mutta toivottavasti joukossa on myös edelleen jotain omassa elämäntilanteessasi kinnostavia juttuja. Kiva että olet ollut mukana pitkään 🙂
Tuossa ylempänä yhdessä kommentissa jo sivusinkin tätä samaa aihetta. Blogi on työni ja palkkani tulee näistä kaupallisista yhteistöistä. Jokaisen pitäisi mielestäni saada tekemästään työstään palkkaa, mutta silti pyrin mahdollisuuksien mukaan tukemaan ja mainostamaan etenkin pieniä kotimaisia yrityksiä – kuten Mini Aislingia. Näistähän en saa itse ollenkaan palkkaa, vaan muutaman kympin arvosta tuotteita, kuten vauvalle tutteja. Niillä ei vielä laskuja maksella, mutta toivottavasti auttavat yritystä löytämään uusia asiakkaita ja teitä lukijoita löytämään kivoja juttuja.
Valikoin yhteistyökumppanini tarkkaan ja vaikka Verkkokauppa.com on iso yritys, en näe ongelmaa sen mainostamisessa. Se on kotimainen frima, joka työllistää yli 550 suomalaista. Asioin itsekkin kyseisessä firmassa ennen tätä yhteistyötä, heillä on hyvä ja laadukas valikoima. Esimerkiksi vuosikausia käyttämäni kamera on siellä usein todella hyvässä tarjouksessa. Moni lukijani onkin kiitellyt kameravinkeistä ja siitä, miten se sieltä löytyi hyvään hintaan.
Verkkokaupan nettisivuilla on myös todella kätevä ominaisuus, jossa eri tuotteita ja esimerkiksi niiden keskinäistä kulutusta voi verrata keskenään, ja näin ollen löytää kaikista ekologisimman vaihtoehdon vaikkapa pyykinpesukonetta ostaessa.
Ehdottomasti edelleen peräänkuulutan vastuullista kuluttamista, välttämään turhia heräteostoksia, vertailemaan, miettimään ja mahdollisesti etsimään esin käytettynä. Aina kaikkea ei kuitenkaan saa tai ole edes ekologisesti kannattavaa ostaa käytettynä, joskus taas siihen ei ole syystä tai toisesta mahdollisuutta. Toivottavasti tämä ehkä avaa edes vähän paremmin sitä, miksi mielelläni lähdin tähän yhteistyöhän mukaan 🙂
Kiitos paljon tsempeistä, ne tosiaan tulevat tarpeeseen! Mukavaa helmikuun alkua sinnekin! 🙂
Hei Minttu!
Meillä on lähes samanikäinen vauva täällä, joka tuhisee vieressäni. Kommentoin sinulle viimeksi, kun postasit synnytyksen odottelu-tunnelmia. Tosi upeasti sai sinullakin mennä kaikki, ja on ollut ihana olla ”taajuudella” vauva-arjessasi. Tyttäresi Myy on todella herttaisen oloinen lapsi.
Suhtaudut kritisoiviin kommentteihin älykkäästi, ihailen miten vauva-arjessasi jaksat kuitenkin kommentoida niihin ja perustella valitojasi. Kieltämättä kommentit usein kertovat enemmän kirjoittajastaan kuin kohteesta. Voimia arkeen, ja auringon säteitä myös ikäviin hetkiin. =)
Voi ei, miten kurjia kommentteja! Huomaa, että toiset eivät ole allergia-arkea tai muutoin sairaudesta johtuvaa raskasta arkea kohdanneet. Esikoisen itkiessä viisi vuotta sitten lähes tauotta allergiakipujaan, olin valmis ostamaan ihan minkä lelun vain, jos hän olisi hiljaa hetken ja tyytyväinen. Huutavan vauvan kanssa ei tosiaan lähdetty hakemaan ties mistä käytettyä lelua, josta olisi pahimmillaan voinut tulla lisää oireita, esim.eläintalous, homeet jne.
Tsemppiä Minttu, pian on kevät ja teillä toivottavasti hymyilevä vauva!
Osa kommenteista on tosi typeriä. Mielestäni edistämme parhaiten ympäristönsuojelua siten, että 1) keskitymme siihen omaan tekemiseen sen sijaan, että kyttäämme muita. Kukin tehköön omassa elämässään niin hyvät ekologiset valinnat kuin pystyy. Suodaan tälle pikkuihmiselle muutama muovilelu. 2) Jos energiaa jää niin paljon, että tulee kirjoiteltua blogien kommenttiosioon valitusta, kannattaa ennemmin tehdä niin, että lähettää postia politiikoille asioista, joihin toivoo parannusta.
Jaksamista ilkeilijöiden kanssa!
Onpa ikävä lukea kommentteja, joita olet tähän saanut. En voi uskoa, että ihmiset kokevat olevansa tällä tavalla oikeutettuja yksityiselämääsi – blogeja luetaan näemmä kuin keltaista lehdistöä. Jos jonkun mieliala romahtaa blogiasi koskevista valinnoista, on tämän ehkä hyvä hetki tarkastella omaa arkeaan ja pohtia, löytyisikö jostakin ehkä apua oman hyvinvoinnin kanssa.
Haluan kommentoida, että blogillasi oli mulle suuri vaikutus, kun itse tulin äidiksi. Olin kaveripiirin ensimmäinen joka sai lapsen, joten vertaistuki oli vähissä. Päädyin silloin lukemaan blogiasi, ja se rohkaisi äitiydessä ja toi yhden persoonallisen mallin siitä, mitä vanhemmuus voi olla. Se on aika merkittävä kokemus yhdelle ihmiselle, voit olla ylpeä vuosien työstäsi. Halusin sanoa tämän siksi, että blogi kyllä elää omaa elämäänsä ja lunastaa paikkansa maailmassa, vaikket joka hetki siihen jaksakaan panostaa. Ihan sama! Olet ehkä olemassa ensisijaisesti itsellesi ja perheellesi.
Hei,
Minkä merkkiset vaatteet lapsellasi on kuvassa päällä? AIVAN IHANAT 🙂
Moi! Body on Bobo Chosesin ja sukkahousut Milen 🙂