No moi pitkästä aikaa. Arvanette ehkä viikonlopun yli kestäneen blogihiljaisuuden syyn Kyllä, eli Flow. Takana on mahtavat kolme päivää – ei edes väsytä kauheasti! Tässä päivän aikana olen plärännyt läpi viikonlopun aikana ottamiani kolme tuhatta kuvaa! Flow-postauksia on tulossa siis varmasti lisää vielä pitkin viikkoa.

Olen ollut pitkään jo vähän kriisissä tukkani kanssa. Vuoden verran olen minäkin haaveillut ah niin trendikkäästä hattaratukasta. Ongelmani kuitenkin on, ettei vaalea tukka sovi mulle sitten yhtään. Tuossa kesän alussa aloin haaveilemaan myös ihan keltaisesta tukasta, ja Flowssa ihmisiä katsellessani huomasinkin että niin moni muukin. Keltainen on just nyt varmaan trendikkäin hiusväri mitä voi olla. Shokkivärin lisäksi olen myös miettinyt oman värin kasvattamista. Siinä vaan kestäisi ihan ikuisuus. Uumailen nimittäin myös perus vaaleanruskean (maantien harmaan) paluuta. Ja eipä tarvitsisi murehtia juurikasvuista.

Kävin kuitenkin perjantaina laittamassa myös oman Flow tukan kuntoon. Vaalennettiin aika reippaasti latvoja, mutta pidettiin tyvi tummana. Vaalean päälle sekoiteltiin persikkainen oranssi vaalenpunaisesta ja oranssista colourmaskista. Tykkään kovasti, vaikka vaaleaan tukkaan totutteluun meni hetki. Tumma tyvi kuitenkin helpottaa ja hiukset ylös nostamalla saa vaaleaa vähän piiloon, jos haluaa.

Koska tämä tukka-asia on ollut pitkään pinnalla, kiinnitän nyt paljon huomiota myös muiden hiuksiin. Koska en ole ollut ihan varma mitä haluan, olen yrittänyt ammentaa jotain inspistä sitten muista. Tästä uudesta persikkaoranssista kyllä tykkään, ja nyt saa hetkeksi omat hiuspulmat jäädä. Olen muuten viime aikoina jättänyt hiukset useasti suoristamatta! Ihme on siis tapahtunut. En ole oikein ikinä pitänyt taipuisasta ja pörröisestä tukastani. Käytän silottavia tuotteita ja tosiaan suoristan sen joka päivä. Mutta nyt selkeästi olen päässyt tästä tavasta – ei aina tarvitse olla niin sliipattu!

Kuvia Flowssa tuli tosiaan otettua paljon ja tässä osa bongaamistani mageista hiuksista, jotka on ehdottomasti jaettava kanssanne. Mitäs tykkäätte? Ja minkä ennustatte olevan seuraava hiustrendi näiden hattaratukkien ja shokkivärien jälkeen? Itse ajattelen että se voisi juurikin olla ne luonnolliset omat värit.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Kerroin viime viikolla että meidän pojilta leikattiin hiukset. Tämä oli ollut mielessä pitkään, mutta pojat itse halusivat itse pitää pitkät hiuksensa. Oikeastaan minäkin halusin, mutta lopulta alkoi ärsyttämään kun KAIKKI sanoivat poikia tytöiksi. Jopa reissussa ollessamme lentokoneessa lentoemäntä väitti minulle vastaan että ei, eivät he ole poikia vaan tyttöjä. Muutenkin Espanjassa ihmiset eivät millään voineet käsittää että pojillakin voi olla pitkät hiukset, he jäivät rannalla tuijottamaan suu auki jos huomasivat että nuo pyllyt paljaana lulkevat pitkätukat ovatkin poikia. Kaapo sanoi hienosti että ”ei haittaa vaikka mua luulaan tytöksi, sanon niille että olen poika”, mutta jossain vaiheessa hänkin alkoi puhumaan että voisi sittenkin ottaa lyhyet poikahiukset.

Kaapon hiuksia onkin jo leikattu useasti, ja suurimman osan elämästään hän onkin ollut lyhytyttukkainen. Elviksen hiuksia taas ei ole ikinä leikattu. Kun huomasin vuosi sitten että ihanat korkkiruuvikiharat kasvavat pois ja tilalle tulee suoraa tukkaa, en vain raaskinut leikata niitä. Molemmilla pojilla on todella paksu tukka ja etenkin Elviksen kiharoissa on ollut todella kova työ. Kylvyn jälkeen perhkon selvittämisessä saattoi mennä jopa lähemmäs kaksi tuntia.

Kampaamokäynti vakkaripaikassamme, Punavuoren Katjamariatemissa, meni tosi kivasti. Itseasiassa itse olin lähes kokoajan jossain muualla, sillä omatkin hiukseni leikattiin ja värjättiin samaan aikaan. Kaapo halusi ihan lyjyen tukan, koneella ajettuna. Vähän kone rupesi jännittämään, mutta hienosti iPadin voimalla hän siitä selvisi. Elvis taas istui tuolissaan kun vanha tekijä, vaikea uskoa että se oli eka kerta.

Lasten kanssa kampaamokäyntiin kannattaakin varatutua juurikin jollain pelillä ja esim pienellä herkulla jonka voi luvata vaikka palkinnoksi tai samalla syötäväksi. kampaamokäynnistä kannattaa etukäteen myös jutella lapsen kanssa ja vähän käydä läpi että mitä tulevan pitää.

Mä en ole itse vielä ihan täysin tottunut poikien uusiin hiuksiin, etenkään Kaapon ihan lyhyisiin (vaikka itse se tykkää niistä kovasti), mutta kyllähän ne nopeasti kasvaa…

Mites teillä muilla on kampaamokäynnit lasten kanssa menneet? Olisiko jotain vinkkejä antaa muille?

Kiitos vielä Katjamarianteamin tytöille!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

T. Kaapo & Elvis

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Pari kuukautta sitten tuli tunne. Oli tehtävä jotain radikaalia. Otin hetken mielijohteesta fiskarssit käteen ja poikkastiin kaverin kanssa vyötärölle ulottuneet hiukseni polkkamittaan. Viihdyin uudessa lyhyessä tukassani tosi hyvin. Niin hyvin että halusin sen vielä lyhyemmäksi. Päivä ennen reissua kävin leikkauttamassa siitä vielä pitkän pätkän pois. Ihmettelen että miten viihdyin niinkin kauan pitkissä hiuksissa, sillä on tämä lyhyt vaan se mun juttu. Huolimatta siitä että luonnonkihara ja sinne tänne omituisten pyörteiden takia sinkoileva tukka onkin lyhyenä haastava. Lomatukka näyttää aika eriltä kuin nämä kampaajan jälkeen otetut kuvat. Tykkään silti.

Ja hei, nyt loman aikana kun blogissa on hiljaista niin instagram kuitenkin päivittyy varmaan vähän tiuhempaan. Ehkäpä kuva lomapehkostakin ilmestyy sinne pian…

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.