Hiekkaenkeleitä, rusketusrajoja ja eksoottisia hedelmiä suoraan puusta. Kaukana on joulustressi, tunnin jonottaminen kalatiskillä ja viime hetken lahjojen paketointi. Rakastan perinteistä joulua ja jouluruokia, mutta myönnettäköön että sitä kaikkea on välillä todella hyvä lähteä karkuun. Vaikka sitten edes näin kymmenen vuoden välein. Parasta on kuitenkin että kaikki nauttii, olisi se sitten missä tahansa päin maailmaa. Ja voi kyllä, me nautimme.

Haluamme toivottaa täältä kaikille oikein ihanaa ja rentouttavaa Joulua, toivottavasti tekin saatte viettää sen rakkaimpienne kanssa! Syökää, olkaa, nauttikaa. Niin mekin teemme.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Muutama kuukausi sitten, vieraillessani Unicefin hankintakeskuksella sekä varastolla, sain tututustua oikein kunnolla myös Unicefin eettisiin lahjoihin. Pääsin oikeasti penkomaan School in a boxin sisällön, tutkiskelemaan hygieniapakkausta sekä testaamaan vesipummpua (jota lehmäkin osaa käyttää). Eikä tämän jälkeen kyllä jäänyt epäilystäkään siitä mitä aion kaikille, päiväkodin tädeistä isovanhempiin, antaa joululahjaksi.

Sen lisäksi että lahjat todella ovat ettiisiä, ovat ne mielestäni myös ekologisia. Sekä ihan konkreettisia. Jos ostat rokotteet, lapsi todella saa rokotteet. Jos ostat jalkapallon, se toimitetaan lapselle tuomaan pelaamisen iloa. Lisäksi netistä voit seurata minne päin maailmaa lahjasi lähettettiin. Lahjoja löytyy monesta eri hintahaarukasta. Lisäksi yhden isomman lahjan voi jakaa monelle saajalle. Verkosta ostettavan lahjan mukana saaja saa lahjasta kertovan kortin. Jos haluaa kortin ehtivän vielä jouluksi sen voi myös itse helposti printata. Tänä vuonna kortiksi voi valita myös ihanan Tove Janssonin nimenomaan UNICEFille suunnitteleman Joulun ihme-printin.

Eettisten lahjojen lisäksi Unicefilta sekä muunmuassa Globe Hopelta löytyy yhteistyömallistoja erilaisia tuotteita. Me annettinkiin ennen reissuun lähtöä poikien päiväkodin hoitajille ja opettajille maapähkinäpussien lisäksi heijastimia sekä rintakoruja, joiden tuotosta menee myös osa Unicefille. Jos siis pukinkontista puuttuu vielä paketteja, suosittelen lämpimästi tutustumaan Unicef-lahjoihin. Niiden kautta kun hyvä mieli tulee oikeasti ihan todelle monelle osapuolelle.

Sydämellinen kiitos myös kaikille hyväntekeväisyyshuutokauppaan osallistuneille. Upea ryijy huudettiin 100 euron hintaan, enkä voisi olla enempää hyvilläni. Kyllä tässä joulunajassa vaan vuosi vuodelta korostuu enemmän ja enemmän myös antamisen ja jakamisen ilo.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Tänään se jotenkin iski, matkajännitys. Siinä samalla meinasi tulla myös matkastressi. Tajusin että tässä on enää kaksi arkipäivää hoitaa asioita. Kaapon uusi passi on kai kadonnut postissa, liian kalliilla tilaamani lippikset jumissa tullissa ja siinä samassa hötäkässä näitä selvittäessäni jouduinkin lähtemään pankkiin hakemaan uusia verkkopankkitunnuksia kadonneiden tilalle. Jännätään vielä että ehtiikö vedenalainen kamera tulla ennen lähtöä, tai tilaamani joululahjat, jotka pitäisi saada eteenpäin vielä ennen matkaa. Ja vaikka mitä muuta. Ja pitikö sinne pakatakkin vielä jotain? Että ei tästä ihan täysin stressitön joulu sitten tullukkaan.

Nopeasti sain onneksi käännettyä postiitivisemman moodin päälle (tätä saattoi edesauttaa iso kulhollinen ranskalaisia sekä lasi viiniä ystävän kanssa). Meille tulee varmasti aivan ihana loma, oli lippiksiä tai ei, kulmat ja ripset värjäämättä tai just niitä tietyn pinkin värisiä bikineitä. Passi-asiakin varmasti selviää vielä jotenkin.

On ihana nähdä myös kuinka paljon pojat reissua odottavat. Maapallon toiselle puolelle matkaaminen nimittäin jännitti aluksi aikalailla. Ollaan lennetty ja matkustettu paljon, pääosin isäni luona Espanjassa. Siellä onkin kaikki jo tuttua ja turvallista, mutta kun tuli puhetta sademetsistä, erilaisista eläimistä sekä vedenalaisen maailman tutkimisesta, meni lapsilla pupu pöksyyn. Onko siellä haita? Mitä jos sellainen hyökkää? Ovatko muut kalat ilkeitä, voiko merimakkara purra, entäs jos merisiili pistää? Äiti, et voi sukeltaa sinä kuolet – he sanoivat.

Nyt puheet ovat jo ihan toiset. Kaapo suunnittelee valvovansa koko yön lentokoneessa pelaten ja sitten vain uida, Elviskin aikoo heti perille päästyään mennä veden alle. Itse toivon että 12 tuntisen lennon aikana kaikki nukkuisivat kuitenkin mahdollisimman paljon, mutta sen takaan kun perille vihdoin päästään ei merestä tai altaasta nousta kun korkeintaan syömään.

Pitkä lento ei hermostusta yhtään. Tiedän että minulla on parhaat reissuseuralaiset. Olen ihan tyytyväinen että meillä on ollut mahdollisuus matkustaa, vaikka kieltämättä silloin ne ensimmäiset lennot muutama vuosi sitten yksin kahden uhmiksen kanssa olivat aikamoisia… Nyt minulla on vielä äitini ja veljeni apukäsinä, joten ainut murhe on, että miten MINÄ jaksan odottaa perille pääsyä.

Ehdottomasti päivittelen sitten matkakuulumisia myös sieltä Khao Lakin paratiisirannoilta, jos nettiyhteys vaan pelaa. Ja postausideoita reissusta saa ihmeessä esittää, olisiko teillä jotain tiettyä aihe-aluetta josta olisi kiinnostavaa lukea?

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Ei olisi ehkä täydellisempää päivää alkaa miettimään lähestyvä Joulua. Jos joku ei vielä tiennyt, niin iltapäivällä Helsinkiin alkoi leijailmaan kaunis valkoinen LUMI! Ja ainakin tällä hetkellä näyttää siltä että huomenna saadaan kaivaa pulkat esiin. Lapset suunnittelevat jo lumienkeleiden tekoa sekä lumisotaa… Joten toivottavasti lumi pysyy maassa vielä huomiseen.

Vaikka me vietämme Joulua toisella puolella maapalloa, on kiva laittaa kotiin vähän joulufiilistä kuitenkin. Tai en aiemmin ajatellut laittaa, mutta kyllä tuo lumi tuo heti sellaisen fiiliksen että ikkunoihin on saatava valot, oveen kranssi, kynttilät palamaan ja piparit uuniin. Lasten kanssa meillä on ollut tapana arskarrella sellainen jouluikkuna, ja tänäkin vuonna se tehdään.

Joulun odotukseen kuuluu luonnollisesti JOULUKALENTERIT! Niistä suklaisista ei oikein välitetä, eikä kestokalenteriakaan oikein voi reisuun raahata mukaan, joten luonnollinen valinta meidän Lego-hulluille on tietenkin Legokalenterit. Itseänikin vähän jännittää että mitäs kaikkea kivaa niistä tulee, ainakin ukkeleita ja paloja josta saa rakennettua jotain kivaa.

Legolta haluttiin lukijoillekkin jakaa pari kalenteria! Joten pistetäänpä arvonta pystyyn! Kommentoi tähän postaukseen että tahtoisitko mielummin Lego Friends vai Lego City kalenerin ja sellainen voi olla sinun! Arvonta päättyy tiistaina 25.11, joten kalenterit ehtivät vielä ennen kuun vaihdetta uusiin koteihinsa 🙂

Lyhyesti: JOULU TULEE – KOMMENTOI – VOITA JOULUKALENTERI

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Tänä vuonna on tullut reissattu ihan ennätyspaljon, ja ennen vuodenvaihdetta pakataan kimpsut ja kampsut vielä viimeisen kerran. Joulu vietetään paratiisissa, Thaimaan Khao Lakissa.

On aivan ihana lähteä, vaikka marraskuu ei ole vielä puolessa välissäkään, tuntuu tämä pimeys vievän viimeisetkin voimat. En malta pääseväni lämpöön ja aurinkoon, kiirrettömään tunnelmaan ihanien herkkuruokien äärelle. Olen ainoastaan suunnitellut lukevani jonkun hyvän kirjan ja snorklaavani. Uskon lastenkin nauttivan täysillä, vaikka tällä hetkellä heitä hieman huolettaa ettei siellä ole lunta.

Emme lähde kolmistaan lasten kanssa, vaan matkustamme äitini ja kahden veljeni kanssa. Vietimme samalla porukalla joulua myös 2004 Malesiassa, kun tsunami iski. Olimme juuri silloin rannalla. Siksi tuntuu jotenkin erityiseltä viettää joulua paikassa joka tuhoutui tuolloin kaikista pahiten. Vierailemme myös paikallisessa orpokodissa ja viemme mukanamme lahjoituksia juurikin tsunamin vuoksi orvoksi jääneille, nyt jo teini-iässä oleville, nuorille.

Koska pojat ovat jo niin tottuneita matkaajia, ei edes 12 tunnin lentomatka huoleta yhtään. Ja kun auringossa ollaan matkustettu jo niin monesti, ei edes pakkaamista tarvitse miettiä liikaa. Ihan täydellisen stressivapaa loma siis tiedossa. Ja stessivapaa joulu! Pojille otan varmaan jotkut paketit mukaan, siinä kaikki. Ah!

Joten jouluvalmistelujen sijasta blogissa korkeintaan metsästetään snorklaamiseen sopivia bikineitä, sori!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.