Kerroin viime viikolla että meidän pojilta leikattiin hiukset. Tämä oli ollut mielessä pitkään, mutta pojat itse halusivat itse pitää pitkät hiuksensa. Oikeastaan minäkin halusin, mutta lopulta alkoi ärsyttämään kun KAIKKI sanoivat poikia tytöiksi. Jopa reissussa ollessamme lentokoneessa lentoemäntä väitti minulle vastaan että ei, eivät he ole poikia vaan tyttöjä. Muutenkin Espanjassa ihmiset eivät millään voineet käsittää että pojillakin voi olla pitkät hiukset, he jäivät rannalla tuijottamaan suu auki jos huomasivat että nuo pyllyt paljaana lulkevat pitkätukat ovatkin poikia. Kaapo sanoi hienosti että ”ei haittaa vaikka mua luulaan tytöksi, sanon niille että olen poika”, mutta jossain vaiheessa hänkin alkoi puhumaan että voisi sittenkin ottaa lyhyet poikahiukset.

Kaapon hiuksia onkin jo leikattu useasti, ja suurimman osan elämästään hän onkin ollut lyhytyttukkainen. Elviksen hiuksia taas ei ole ikinä leikattu. Kun huomasin vuosi sitten että ihanat korkkiruuvikiharat kasvavat pois ja tilalle tulee suoraa tukkaa, en vain raaskinut leikata niitä. Molemmilla pojilla on todella paksu tukka ja etenkin Elviksen kiharoissa on ollut todella kova työ. Kylvyn jälkeen perhkon selvittämisessä saattoi mennä jopa lähemmäs kaksi tuntia.

Kampaamokäynti vakkaripaikassamme, Punavuoren Katjamariatemissa, meni tosi kivasti. Itseasiassa itse olin lähes kokoajan jossain muualla, sillä omatkin hiukseni leikattiin ja värjättiin samaan aikaan. Kaapo halusi ihan lyjyen tukan, koneella ajettuna. Vähän kone rupesi jännittämään, mutta hienosti iPadin voimalla hän siitä selvisi. Elvis taas istui tuolissaan kun vanha tekijä, vaikea uskoa että se oli eka kerta.

Lasten kanssa kampaamokäyntiin kannattaakin varatutua juurikin jollain pelillä ja esim pienellä herkulla jonka voi luvata vaikka palkinnoksi tai samalla syötäväksi. kampaamokäynnistä kannattaa etukäteen myös jutella lapsen kanssa ja vähän käydä läpi että mitä tulevan pitää.

Mä en ole itse vielä ihan täysin tottunut poikien uusiin hiuksiin, etenkään Kaapon ihan lyhyisiin (vaikka itse se tykkää niistä kovasti), mutta kyllähän ne nopeasti kasvaa… 😉

Mites teillä muilla on kampaamokäynnit lasten kanssa menneet? Olisiko jotain vinkkejä antaa muille?

Kiitos vielä Katjamarianteamin tytöille!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Kuten kerroin, olen viime viikkoina ollut aika stressaantunut. Suurimaksi osaksi se on johtunut vaan siitä että pikkuasiat ovat vaan sattuneet kerääntymään kaikki samaan ajankohtaan. Olihan tuossa blogimuuttoon ja muuhun liittyvää vielä ylimääräistä jännitystä – myös sellaista ihan hyvääkin sterssiä, älkää käsittäkö väärin. Mutta silloin tulee aina lopulta hetki, että on saatava nollattua kaikki ajatukset ihan täysin. Arvatkaa mitä tein? No, pesin ikkunat! Ihan yhtäkkisestä päähänpistosta rupesin pesemään niitä.

Ikkunoiden pesun jälkeen hinkkasin vielä koko keittiön lattiasta kattoon. Pyyhin kaikki mahdolliset pinnat, raot ja tasot. Kiillotin lasit ja aterimet, järjestelin laatikot. Ja ai että kun tuli hyvä fiilis. Vähän kun olisi juossut kunnon hikilenkin, ajatukset olivat tosiaan nollaantuneet. Ja siinä samalla saanut puhtauttaan hohtavan keittiön ja ikkunat.

Olen mukana Serlan testiryhmässä, ja sitä kautta sain paketillisen uusia siivousta helpottavia paperituotteita. Siivouspaperia sekä Kosteita siivousliinoja. Koska rrrrakastan vaipseja ja putsaan niillä kaikkea aina lasten nuhanenistä omaan meikkiin, tykästyin heti myös Kosteisiin Siivousliinoihin. Liinat ovat siitä tosi käteviä että niillä voi pyyhkiä kaikenlaisia pintoja, jopa siis ikkunoita – se ei jätä jälkiä. Suomessa, Mäntän tehtaalla, valmistettujen liinojen tarkoitus on tehdä siivouksesta nopeaa ja helppoa. Ne on suunniteltu viikkosiivousten välillä tapahtuvaan nopeaan siistimiseen. Selluloosasta valmistetut liinat pysyvät kosteina suljettavassa pakkauksessa ja ne voi nakata käytön jälkeen suoraan biojätteeseen. Lapsetkin innostuivat heti siivoilemaan näillä, kuten kuvista huomaa.

Minusta on tosi mukava olla mukana tässä yhteistyössä, kuten joku varmaan muistaa ollaan Serlan kanssa aiemminkin siivoiltu yhdessä. Tälläinen vaan sopii kun nenä päähän tähän lapsiperhe-arkeen. Halusin ehdottomasti taas mukaan, koska on kiva tehdä tätä yhdessä teidän kanssa. Nimittäin…

Kiinnostaisiko sinuakin päästä mukaan testiryhmään? Testiryhmäläisenä sinulle toimitettaisiin paketti jossa 2 x siivouspaperi- ja 3 x siivousliinapaketteja sekä Serlan pehmo-Orava. Noin viikon testailun jälkeen testiryhmäläiset saavat linkin palautekyselyyn, jonka täyttämällä he pääsevät osallistumaan 500 euron siivouslahjakortin arvontaan. Voittaja saa itse valita, minkä siivousyrityksen palveluja käyttää. Voittomahdollisuudet ovat hyvät, sillä testiryhmään otetaan mukaan vain parisenkymmentä testaajaa!

Testiryhmää kootaan muutaman eri blogin kautta ja minä arvon osallistujoista viisi onnekasta mukaan. Jos siis uusien tuotteiden testailu sekä 500 euron siivouslahjakortti kiinnostaa niin kommentoi alle! Osallistumisaikaa arvontaan on launtai-iltaan, 6.9. saakka! Pistäkää ihmeessä myös sanaa kiertämään jos vaikka ystäväpiirissä on joku siivousapua tarvitseva!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Kuten joka kuun vaihteessa, nytkin on taas todettava että aika kuluu älyttömän nopeasti. Näin syyskuun ekana on varmaankin hyvä aika hyväksyä se että syksy on nyt täällä ja kesä meni. Se meni ihanasti. Edessä on nyt muutama hyvin kiireinen kuukausi, mutta tavallaan ihan kivaakin. Vaikka harvoin sitä muutenkaan tuntuu siltä että aikaa olisi yhtään liikaa. Mutta palataan vielä hetkesi elokuuhun. Olen jo parina viime kuukautena tehnyt näitä listojani ja kuvittanut niitä sen kuun instagram kuvilla. On tosi hauska muistella että mitähän sitä taas on tullut tehtyä. Sillä kuukauteenhan mahtuu vaikka kuinka paljon. Näitä kirjatessa ja lukiessa huomaan aina että millaista tunteiden vuoristorataa tämä naisen elämä onkaan. Just parasta.
Elokuussa olen:

– yrittänyt palata arkeen espanjassa vietetyn kuukauden jälkeen
– ihastunut neljä vuotta nuorempaan poikaan
– pussaillut keskellä yöllistä katua kunnes aurinko nousi
– syönyt ihan liikaa pitsaa
– käynyt melkein kerran lenkillä
– katsonut koko vuoden edestä netflixiä
– tuntenut olevani aivan eksyksissä
– ollut ylpeä itsestäni
– salakuljettanut litran tölkin viiniä housuissa festareille
– surrut ja iloinnut
– käynyt tosi monella keikalla
– henkisesti jo muuttanut asunnostamme pois, mutten löytänyt uutta tilalle
– joutunut pettymään
– saanut iloita monesta kivasta asiasta ja ihmisestä
– juonut kiljua
– ollut todella streessantunut
– leikkauttanut lasten hiukset lyhyeksi
– itkenyt bussissa, metsässä, kadulla, kotona, puhelimessa
– tutustunut uusiin ihmisiin
– nauranut yöllä alepassa niin paljon että se tarttui kaikkiin
– kuokkinut naapurin jatkoilla
– viettänyt ihania hetkiä lasten kanssa
– ollut raivona
– yrittänyt elää hetkessä
– nukkunut yksin yön hotellissa
– todennut jälleen kerran että mulla on maailman parhaat ystävät
– tanssinut ja laulanut joka päivä
– ollut onneton
– ollut hyvin onnellinen

Tänään soi Jhené Aiko – Bed Peace ☮

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Tässä ihanassa rivarinpäädyssä asuu ystäväni Kaisu poikiensa Leevin 8v sekä Aapon 3v kanssa. Tultiin meidän poikien kanssa eilen tänne yökylään. Jännää tästä teki se, että tavattiin ekaa kertaa heidän uusi kissa. Oili!

Kaisun kanssa tutustuttiin aika tarkkaan tasan vuosi sitten, kun hän kuvasi miunt Uhanan muotikuvauksissa. Kaisun tapaaminen ekaa kertaa jännitti tosi paljon. Minulla oli hänestä tosi cooli kuva ja olin todella otettu kun hän otti osaa bb-haasteeseeni. Kaisu olikin ihan rento tyyppi ja tultiin heti hyvin toimeen. Meitä yhdisti myös hyvin samankaltainen elämäntilanne. Kaisu teki juuri eroa lastensa isästä ja vielä samoista syistä miksi minäkin puoli vuotta aiemmin olin eronnut. Meistä tuli hyvät ystävät.

Kiva myös että meidän pojat tulevat toimeen keskenään. Kesällä oltiin viikko Espanjassa porukalla. Eilen kun saatiin pojat unille, laitettiin teekattila porisemaan, otettiin sipsipussi esiin ja ruvettiin puhumaan miehistä. Kuten aina. Yökyläilyt on ihan parhaita. Vuoden sisään ollaan nukuttu Kaisun kanssa vierekkäin kymmeniä kertoja. Tänään Kaisu tulee meille yöksi. Ilman lapsia ja viinipullon kera.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Täällä sitä sitten ollaan, Indiedaysillä. Moi vaan kaikki! Blogin muutto sujui hienosti, vielä pientä teknistä hienosäätöä ulkoasun suhteen.  Muutamaa kommenttia lukuunottamatta blogi ei kadonnut bittiavaruuteen, kuten aluksi vähän jännitin. Huh!

Jännitys sinänsä ei ole vielä lakannut, vaan nyt se taitaa oikeastaan vasta kunnolla alkaa. Olen ihan super otettu siitä, että juuri minun blogi haluttiin Indiedaysille. On jännittävää tulla joukkoon jota pidän ihan älyttömän lahjakkaina superbloggaajina. Ette uskokkaan kuinka paljon intoa ja uusia ideoita tällainen portaalin vaihdos tuokaan mukanaan. Hihkun aamusta iltaan innostuksesta, sukat pyörii jaloissa ja tenat tulisivat nyt todellakin tarpeeseen.

Uuden blogikodin myötä myös varmaan tämä blogi tulee ihan uutena joillekkin lukijoille. Siksi olisikin ihan kiva kertoa näin alkuun jotain itsestäni. Vanhemmat lukijat tietävät ainakin että rakastan listojen tekemistä ja ainakin kerran kuussa pitää listata tekemiset ja ajatukset ranskalaisin viivoin. Kai se on tavallaan myös tapa pitää jonkinlaisessa pakassa tämä usein niin kaaottinen ja hektinen perhe-elämä. Joten, tällänen mä oon:

– Olen Minttu ja täytän parin viikon päästä 28 vuotta
– Lapset Kaapo ja Elvis taas täyttävät pian 5 ja 3
– Blogannut olen kohta neljä vuotta
– Kalliossa, Vallilassa ja Alppilassa olen asunut yhteensä 10 vuotta
– Minulla on viisi pikkuveljeä
– Olen sinkku, ollut jo kohta kaksi vuotta
– Ihastun kyllä helposti
– Tahtoisin enemmän pisamia
– Rakastan sipsiä ja jäätelöä
– Tykkään kaikesta söpöstä krääsästä
– Olen alkanut hyväksymään sen että minusta tuskin koskaan tulee vakavasti otettavaa aikuista
– Harrastan lenkkeilyä, mutta välillä (usein) unohdan sen
– Olin viime kesänä Ilta-sanomien kannessa pelkissä alusvaatteissa
– Sain siitä hyvästä Vuoden Blogiteko palkinnon
– Lempidrinkkini on kossuvissy
– Minusta on noloa ostaa vessapaeria
– Rakastan matkustamista ja tahtoisin koluta kaikki maailman paikat
– Olen kirjoitushäiriöinen
– Minulla on jatkuva tatuointokuume, vauvakuume ja asuntokuume
– Myös autokuume, vaikkei minulla ole edes ajokorttia
– Kuuntelen paljon suomiräppiä
– Väitän olevani Suomen, ainakin Alppilan, Bridget Jones
– Olen yrittänyt aloittaa tupakanpolton, siinä kuitenkaan onnistumatta
– Rakastan parhaimpia ystäviäni yli kaiken, minulla on heistä muistuttava tatuointi
– Joo joo, tottakai rakastan myös lapsiani yli kaiken ja minulla on heistäkin omalla tavallaan muistuttavia tatuointeja
– Luonteeltani olen tosi iloinen ja nauravainen, mutta myös todella herkkä, kiltti ja ujo
– Tahtoisin poikaystävän jolla on koira
– Laulan usein kadulla kävellessä ja tanssin liikennevaloissa
– Tavallaan en yhtään ihmettele sitä miksi olen edelleen sinkku
– Juon kahvini nykyään mustana

Mahtavaa olla täällä ja mahtavaa että te olette löytäneet uuteen osoitteeseeni! Muistuttelen vielä vaihtamaan uuden osoitteen lukulistoillenne, seurata voi helposti myös Bloglovinin ja Blogilistan kautta. Facebook-sivut ovat aina ajan tasalla ja instagram päivittyy yleensä hyvinkin tiheään.

Jos teillä on jotain kysyttävää, postaustoiveita tai muutenvaan asiaa, niin antakaa tulla! Vielä kerran, niin kivaa olla täällä, jännittää mitä kaikkea tämä loppuvuosi tuokaan tullessaan!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.