VOIHAN PÄIVÄKOTI SENTÄÄN –
AJATUKSIA HELSINKI-LISÄN LEIKKAUKSESTA JA VAIKEASTA PÄIVÄKOTITILANTEESTA

27/04/2021

Kuten jotkut teistä ehkä muistavat, me jouduimme vuoden vaihteessa pitkittämään taaperon kotihoitoa tulevaan syksyyn saakka, sillä meille tarjottiin päiväkotipaikkaa puolen tunnin bussimatkan päästä kotoamme – ja täysin eri suunnasta jossa mieheni käy töissä. Matkoihin olisi mennyt päivässä pari tuntia, emmekä siis voineet ottaa paikkaa vastaan. Kotihoito jatkuu kunnes lapsi elokuussa täyttää kolme vuotta, toivotaan, että silloin paikka järjestyisi järkevämään matkan päästä, vaikka pahalta näyttää.

Sosiaalisia taitoja ja ikätoiveideren kanssa oloa 2,5 vuotias taaperomme on onneksi saanut harjoitella muutaman kerran viikon kaupungin kerhossa, se on ollut koko perheellemme tärkeä, kunnes se yllättäen ennen pääsiäistä ilmoitettiin heti päättyväksi päiväkotien henkilöstöpulan vuoksi.

Viime vuonna hakiessamme päiväkotipaikkaa tiesimme kyllä tilanteen olevan Helsingissä huono, se on ollut sellaista jo monta vuotta, mutta mikä hurjinta, se tuntuu silti huononevan edelleen. Meillä onneksi oli tilanne, että mieheni, joka siis on jo pian pari vuotta hoitanut lastamme kotona, pystyi ja halusi vielä kotihoitoa jatkamaan, vaikka taloudellisesti muutaman sadan euron kotihoidontuella eläminen on toki haastavaa.

Aiemmin Helsinkiläisestä kotihoidossa olevasta alle 3 vuotiaasta lapsesta maksettiin vanhemmalle Helsinki-lisää. Tämä, koska asuminen Helsingissä on hyvin kallista. Lisä merkitsi sitä, ettei lasta tarvinnut välttämättä laittaa taloudellisista syistä heti pienestä pitäen hoitoon, jolloin myös päiväkoteihin oli vähemmän tunkua. Kelan tekemän tutkimuksen mukaan perheet haluavat hoitaa lapsiaan kotona keskimäärin 1,5–2-vuotiaaksi asti.

Helsinki-lisää kuitenkin leikattiin ensimmäisen kerran jo muutama vuosi sitten, kun se otettiin kokonaan yli 2 vuotiailta pois. Sitä ennen se oli yli 2-vuotiaalla 134 euroa, 1,5–2-vuotiaalla 218 euroa ja alle 1,5-vuotiaalla 264 euroa kuukaudessa. Vuodenvaihteessa kaupungin budjettiriihessä äänestettiin, että lisä poistuu kaikilta yli yksivuotiailta. Muutos tulee voimaan kesällä, joten monen perheen on pitänyt reagoida muutokseen nopeasti.

Kaupunki kertoo, että tuen poistamisen tavoitteena on houkutella lisää lapsia päiväkotiin sekä säästää rahaa. Helsinki-lisän leikkaamisen arvioidaan tuovan viiden – seitsemän miljoonan euron säästöt vuodessa. [1] Monet ovatkin ihmetelleet, miksi kaupunki säästää ja tekee samaan aikaan lähes 500 miljoonan euron tuloksen koronavuodenkin aikana. [2]

Mannerheimin Lastensuojeluliton johtava asiantuntija sanoo, että Helsinki-lisän heikkeneminen merkitsee lapsiperheille lisää rahahuolia ja lapsiperheköyhyyden lisääntymistä. Lapsiperheet ovat pitäneet Helsinki-lisää tärkeänä ja heikennykset tukeen voivat merkitsevät monelle sitä, että lapsi on laitettava yhä nuorempana päivähoitoon tai sinniteltevävä entistä pienemmällä rahasummalla. Helsinki-lisän leikkauksesta ei myöskään tehty lapsivaikutusten arviointia, vaikka YK:n lapsen oikeuksien sopimus sitä vaatii. [3]

Helsinki-lisän leikkausta perustellaan säästösyiden lisäksi sillä, että laadukkaaseen varhaiskasvatukseen osallistuminen vähentää eriarvoistumista. Kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestarin mukaan tukea käytetään erityisesti maahanmuuttajavaltaisilla alueilla ja juuri vieraskielisille lapsille varhaiskasvatukseen osallistuminen on hänen mukaansa erittäin tärkeää. Tukea käyttävät myös useimmiten äidit, jotka halutaan nyt saada nopeasti takaisin töihin, myös koronakriisin aikana [3] – ja se tarkoittaa että lapset pitää saada jonnekin hoitoon.

Kuitenkin Helsingin päiväkodeista puuttui lokakuussa 2020 kaikkiaan 448 varhaiskasvatuksen opettajaa, mikä tarkoittaa, että joka viides paikka oli täyttämättä. [5] Pahimmillaan lapsi voi saada muodollisesti pätevän, eli koulututetun opettajan vasta esikoulussa, muutoin hommaa pyörittävät sijaiset (jos heitä saa) joko lyhyissä pätkissä jatkuvasti vaihtuen tai korkeintaan vuoden kerrallaan. [6]

Kriittinen pula henkilökunnasta näkyy erityisesti ruotsinkielisellä puolella, jossa puolelle ruotsinkilelisistä lapsista tarjotaan paikkaa suomenkielisestä päiväkodista, kun muuta ei ole. [4] Henkilökunta on myös uupunutta suuren työtaakan ja henkilökuntapulan vuoksi. Mitä sitten kun yhtä useampi pieni yksivuotias laitetaan tuen lakkauttamisen takia päiväkotiin?

Kun me viime vuonna haimme taaperollemme päiväkotipaikkaa läheisistä päiväkodista, niin ruotsin kun varmuudeksi suomenkielisistäkin, meitä kehoitettiin hakemaan elokuuksi paikkaa uudestaan. Silloin paikkoja on eniten tarjolla kun osa lapsista aloittaa koulun. Kuitenkin meitä lähimpänä olevasta ruotsinkielisestä päiväkodista tuli jo silloin viesti, että ei onnistu päästä ensi syksynäkään, jono on niin pitkä – hakekaa varmuudeksi suomenkielisiin.

Minusta on tosi surullista, jos kaksikielisen lapsemme kielellistä kehitystä ei voida kodin ulkopuolella tukea, koska hän ei pääse hoiton sillä toisella kielellään johon hän tarvitsisi enemmän tukea. Tällöin hän ei voi myöhemmin todennäköisesti myöskään opiskella ruotsin kielellä, koska se ei ole tarpeeksi vahva.

Yksityinen päivähoito on toki myös joillekin vaihtoehto, mutta ei välttämättä meille. Koska meillä on kuusihenkinen perhe, vaikuttaa perheemme koko tulojemme lisäksi alentavasti kunnallisiin päivähoitomaksuihin. Kun vertasimme lähistöllämme olevien ruotsinkielisten yksityisten päiväkotien hintoja kunnalliseen, olisi maksu yli 180 euroa enemmän kuukaudessa, vielä yksityisen hoidon tuen jälkeenkin. Eli reippaasti yli 2000 euroa vuodessa enemmän, sen kunnallisen puolen maksun päälle. Puhumattakaan siitä, että myös yksityiset päiväkodit ovat täynnä ja niiden aukioloajat kunnallisia suppeammat. Ja onhan tämä myös rahan lisäksi periaatekysymys.

No mitä sitten pitäisi tehdä? Sitä en osaa sanoa, minulla ei ole tähän mitään ratkaisua. Ymmärrän, että suuri osa Suomeen tulleista humanitaarisista maahanmuuttajista elää tukien varassa ja heidän lapsena olisi tärkeä saada varhaiskavastukseen oppimaan kieltä ja ehkä pääsemään entistä paremmin kiinni yhteiskuntaan. Mutta auttaako tuesta leikkaaminen oikeasti tässä vai aiheuttaako se vain entistä tukalampia oloja?

Ymmärrän, ettei varhaiskasvatuksen opettajia ole, jos heitä ei hakeudu opiskelemaan sitä määrää mitä heitä tarvitaan. Ala ei välttämättä myöskään houkuttele  sillä palkkaus ei ole tarpeeksi korkea suhteessa työn määrään ja vastuuseen. Ymmärrän, ettei uusia päiväkoteja ja paikkoja voida noin vain taikoa, mutta sen toivon, että jonkinlainen ratkaisu oltaisiin keksitty ennen kun Helsinki-lisää leikattiin jo valmiiksi heikossa asemassa olevilta perheiltä ja heidän lapsiltaan.

Saa jakaa kokemuksia, ajatuksia – mitä vaan aiheeseen liittyvää!

Lähteet ja lisää uutisia aiheesta:

Kotihoidontuen rajut leikkaukset lisäävät lapsiperheköyhyyttä Helsingissä [1]
Helsinki leikkaa kuntalisää, ja yhden aikuisen taloudessa se tuntuu: ”Tulot tippuvat noin neljänneksen”
Helsinkiläiset ihmettelevät säästöjä, koska kaupunki teki 500 miljoonaa voittoa [2]
Helsinki leikkaa pienten lasten vanhemmilta yli 200 euroa kuussa [3]
Kriittinen tilanne Helsingissä: Jopa puolet ruotsinkielisistä lapsista voi jäädä ilman päiväkotipaikkaa omalla kielellä [4]
Yksivuotiaita voi olla kohta Helsingin päiväkodeissa entistä enemmän [5]
Kun päteviä varhaiskasvatuksen opettajia ei ole, on kelpoisuusvaatimuksissa joustettava [6]
Puolitoistavuotiaalle Valolle tarjottiin päivähoitopaikkaa tunnin päästä kotoa
Munkkiniemeläiselle Saimalle tarjottiin päiväkotia liki tunnin matkan päästä Mellunmäestä
Lasten kotihoidontuki heikkenee Helsingissä
Yksivuotiaita voi olla kohta Helsingin päiväkodeissa entistä enemmän
Kotihoidon tuen kuntalisä pitää keskituloiset äidit pidempään pois töistä, mutta heidän lastensa kannalta se voi olla hyvä juttu
Helsinki vie perheiltä yli 200 euron suuruisen kotihoidon tuen kuntalisän – Miksi vaikutusta lapsiin ei arvioitu, vaikka YK:n lasten oikeudet niin vaativat?
Yksinhuoltajaäiti hätääntyi Helsingin päiväkotipulasta: Lapset määrättiin hoitoon täysin eri puolille kaupunkia
Helsingin leikkipuistojen ja päiväkotien kerhot suljetaan koko huhtikuuksi – Syynä pula työntekijöistä

Taaperon lippis saatu @newkidsonthehouse


14 Responses to “VOIHAN PÄIVÄKOTI SENTÄÄN –
AJATUKSIA HELSINKI-LISÄN LEIKKAUKSESTA JA VAIKEASTA PÄIVÄKOTITILANTEESTA”

  1. Helsinkiläinen sanoo:

    Itselle asia ei ole vielä ajankohtainen mutta toiveissa olisi saada lapsi vuoden parin sisään. Ahdistaa jo valmiiksi että ei saa paikkaa päiväkodista. Tosi ikävä tilanne.

    • Minttu MAMI GO GO sanoo:

      Kertoo kyllä paljon tilanteesta, että monet vanhemmat tai vasta perheen perustamista suunnitellevat stressaavat tästä asiasta jo etukäteen – et todellakaan ole ainut, olen saanut samanlaisia viestiejä valtavasti :/

  2. Päiväkoti-ikäisen äiti sanoo:

    Kannattaa miettiä kesän kuntavaaleissa, mitä oma puolue on tehnyt asian eteen. Esimerkiksi Helsinki-lisän poistoa kannattivat vihreät, kokoomus, sdp ja rkp. Viime vuonna julkisuudessa välkkyi myös paperi, jonka mukaan päiväkotien tavoitekoko oli jatkossa yli 200 lasta. Virallisesti tätä ei kai(?) kirjattu mihinkään, mutta päiväkotien koon kasvattaminen on ollut silti trendi. Isommat päiväkodit ja koulut tarkoittavat harvempaa päiväkoti- ja kouluverkkoa, joten jatkossa päiväkotipaikka tulee olemaan entistä kauempana.

    • Minttu MAMI GO GO sanoo:

      Samaa mieltä ja asia nousikin heti tuolloin onneksi keskusteluihin mukaan. Toisaalta, tämä ei ole kuitenkaan niin yksinkertainen juttu (eihän nämä ikinä ole) – vaikka en siis TODELLAKAAN puolustele ketään leikkausta äänestänyttä, mutta copy pastaan tähän pätkän tuosta yhdestä linkkaamastani uutisesta:

      Myös vihreät oli mukana päättämässä Helsinki-lisän poistamisesta. Valtuustoryhmää johtava Reetta Vanhanen sanoo, että leikkauspäätös perustui puolueessa vähemmän huonon vaihtoehdon valitsemiseen.

      ”Jos Helsinki-lisästä ei olisi leikattu, olisi vastaava summa pitänyt leikata päiväkodeista tai kouluista. Pormestari Jan Vapaavuoren (kok) budjettiehdotuksessa olisi leikattu koko lisä ja leikkaus olisi astunut voimaan jo vuodenvaihteessa, mutta budjettineuvotteluissa lisä saatiin säilymään alle yksivuotiailla ja siirtymäaikaa saatiin puoli vuotta.”

      Rkp:n Månssonin mukaan asia esiteltiin päättäjille niin, että jos Helsinki-lisästä ei leikata, sitten pitää leikata Helsingin koulujen kieliohjelmasta.

      ”Jossa siis on kyse paljosta muustakin kuin toisesta kotimaisesta kielestä”, Månsson sanoo.

      ”Ja tietysti tässä on taustalla myös kaunis ajatus, että saataisiin maahanmuuttajaäidit töihin ja heidän lapsensa varhaiskasvatukseen. Itse olen kuitenkin skeptinen ja uskon, että monet maahanmuuttajaäidit jäävät silti kotiin ja Helsinki-lisän leikkauksessa on heille kyse vain tulonmenetyksestä.”

      Tuosta koulujen keskittämisestä ainakin olen myös kuullut. Aika hurjan ja kurjan kuuloista! 😫

  3. Reneta sanoo:

    Hyvin kirjoitettu, samaa mieltä! Edellisen kommentin mukaan oon samoilla linjoilla siitä että sillä tosissaan alkaa olla väliä sillä, ketä nyt kuntavaaleissa äänestää 🙂 vaikka muut linjat menisi arvomaailmaltaan yhteen jonkin puolueen kanssa, on nää arkeen liittyvät asiat kääntyneet itsellä prioriteettilistalla kärkeen.

    Meidän lapsi yksityisellä kaksikielisyyden vuoksi, maksetaan itsemme kipeäksi ja kuskataan kauas. Aukioloajat on suppeat myös. Mut henkilökunta on pysyvää, ei sijaisia lähes koskaan eikä työvoimapulaa ja lapsia koko päiväkodissa 20. Tämä siis Hkissä.

    Tsemppiä, ei oo helppoja nämä.

  4. Asilah sanoo:

    Espoossa ei ole tilanne kyllä yhtään parempi avoimien paikkojen suhteen, vaikka espoo-lisää maksettiinkin kotonaolon aikana. Jokaisessa meidän alueen päiväkodissa oli avoin vaka-open paikka. Meillä oli yhden vuoden kaikki 3 lasta samaan aikaan päiväkodissa, päädyttiin siis yksityiseen. Elettiin vuosi kädestä suuhun ja jatkuva sumpliminen aukioloaikojen ja lomien suhteen oli hermoja raastavaa. Mutta kovin lyhytnäköistä on tässä Helsingin kaupungin toiminta. Siispä komppaan ylempiä ja suosittelen tutustumaan kuntavaaliehdokkaisiin huolella.

  5. Kata sanoo:

    Tsemppiä teille! Suosittelen hakemaan ruotsinkieliseen päiväkotiin, vaikka matka sinne kestäisi puoli tuntia ja olisi väärään suuntaan. Me jouduttiin viemään lasta päivähoitopaikkaan, joka oli yleisillä kulkuneuvoilla 40-50 min päästä kotoa (Kalliosta Länsi-Pasilaan), työpaikalta katsottuna väärään suuntaan (matka työpaikalle kesti yleisillä 30 min). Kaksi vuotta sinnittelimme, sitten onneksi saimme paikan läheltä olevasta päiväkodista. Ei voi koskaan tietää, muuttaako joku pois, ja vapautuuko paikka. Kannattaa olla aktiivinen, eikä luota siihen, että joku ilmoittaa… 🙂

  6. Virveli sanoo:

    Hei! Oletteko hakeneet paikkaa Länsi-Pasilasta ruotsinkielisestä päiväkodista? Mukavan pieni ja ei ehkä niin pitkiä jonoja sijainnin vuoksi?

    • Minttu MAMI GO GO sanoo:

      Hei! Olemme hakeneet paikkoja jotka olisivat sijainniltaan meille jollain tapaa mahdollisia ja järkeviä ☺️

  7. Ei suosittu mielipiteeni sanoo:

    Pulassa päivähoitopaikoissa auttaisi se, että subjektiivinen päivähoito-oikeus lopetettaisiin ja kunnalliseen päivähoitoon olisi oikeus silloin kun vanhemmat käyvät töissä/opiskelevat tai se olisi muista syistä tarpeen esim. vanhemman sairauden tai muista perustelluista syistä. Tässä muodossahan oikeus kunnalliseen päivähoitoon alkoi, mutta muuttui myöhemmin tähän muotoon kuin nyt. Nyt sitten on tavallisin ratkaisu se, että lapsi viedään päivähoitoon, vaikka vanhempi olisi kotona esim. hoitamassa nuorempaa lasta. Mielestäni pitäisi olla niin, että kunnallisena palveluna ei tarjottaisi päivähoitoa muuta kuin niille perheille, jotka sitä oikeasti tarvitsevat. Yksityiseltä sitten voisivat kaikki ostaa palvelua, jos sitä haluavat. Näin saataisiin resurssit riittämään paremmin niille, jotka sitä oikeasti tarvitsevat. Ja joo: en vain puhu asiasta ja tee itse toisin vaan en vienyt lapsiani päiväkotiin ennen kuin palasin töihin. Seurakunnan/kaupungin kerhot olivat ihan riittäviä isomman kotihoidossa olevan lapsen tarpeisiin. Lapsistani myös tuli tosi läheisiä, kun leikkivät pieninä paljon keskenään, eikä ketään viety päiväkotiin ns. virikkeitä saamaan päiväksi. Meillä ei myöskään kärsitty mistään sairauskierteistä silloin kun lapset olivat ihan pieniä kun ei ollut kukaan tuomassa päiväkodista aina uusia tauteja. Nyt kun lapset ovat kouluikäisinä niin muistelen lämmöllä kotiäitivuosiani lasten kanssa kotona.
    Ihannemaailmassa tietysti kaikille riittäisi päivähoitopaikka läheltä kotoa, mutta en vain näe tämän järjestyvän muuten kuin että subjektiivista päivähoito-oikeutta rajataan. Silloin kaikille oikeasti päivähoitoa tarvitseville voisikin järjestyä paikka läheltä kotoa, mikä olisi kyllä tosi tärkeää kun työssäkäyvillä/opiskelevilla/muista syistä oikeasti päivähoitoa tarvitsevilla ei vain ole aikaa tai jaksamista roudata lapsia toiselle puolelle kaupunkia.

    • Minttu MAMI GO GO sanoo:

      Moikka! Olen samoilla linjoilla, että esim perheet joissa vanhempi hoitaa kotona nuorempaa sisarusta tulisi ostaa hoitopalvelu yksityiseltä tai hyödyntää enemmän kaupungin tai kirkon kerhoja – toisaalta, jokainen lapsi ja perhe on yksilö (tilanteet ja syyt hoidon taustalla voivat olla vaikka mitä) ja kyseessä on nimenomaan lapsen oikeus päivähoitoon, eikä lapsen oikeuksista ole koskaan hyvä nipistää. Eihän nämä helppoja tai varsinkaan mustavalkoisia asioita ole juuri koskaan.

      Meillä on myös niin vanhemman että nyt nuorimman kanssa tosi hyviä kokemuksia kerhoista. Vanhempi aloitti seurakunnan kerhossa 2,5 vuotiaana ja meni ekaa kertaa päiväkotiin 4 vuotiaana kun itse siirryin työ/yrittäjäelämään pikkuveljensä ollessa reilu 2-vuotias. He ovatkin kyllä aina olleet tosi läheisiä. Nyt kuopus aloitti kerhon viime syksynä ja se on ollut ihana. Vaikka hän on todella (siis todella) energinen, en koe etteikö hän saisi virikkeitä tarpeeksi tai osaisi toimia muiden kanssa. Noissa kerhoissa muuten tuntuu olevan taas hyvin tilaa, ainakin täällä seurakunta mainostaa kethoa jatkuvasti ja tuossa meidän kerhossa on vuoden aikana ollut vain 3-5 lasta (ja 2-3 ohjaajaa + välillä harjoittelija). Päiväkotipaikkoja ei sitten taas ole missään yhtään.

      • Anna sanoo:

        Olen periaatteessa samaa mieltä siitä, että työssäkäyvien lapset tulisi priorisoida päiväkotipaikoissa. Mutta. Miten sitten kun esikoinen on jo aloittanut päiväkodissa ja perheeseen tulee uusi vauva. Siirtyykö esikoinen vuodeksi yksityiseen päiväkotiin ja sitten taas lähipäiväkotiin ja taas mahdollisen uuden sisaruksen syntyessä yksityiselle. Vai miten? Päiväkodin vaihto voi olla lapselle iso stressi eikä tämä kyllä ole lapsen etu. Myös jos on onnistunut saamaan paikan lähipäiväkodista niin ei siitä uskalla Helsingissä luopua!

        Oma kokemus on myös, että yli kolmivuotiaalle kaverisuhteet alkavat olla tärkeitä ja ainakaan meidän lähialueen kerhoissa ei yli kolmivuotiaita ole koska ovat päiväkodissa. Eli nämä kerhot eivät kyllä riitä isommalle lapselle sosiaalisten taitojen opetteluun.

    • Jml sanoo:

      Tähän on pakko huomauttaa, että subjektiivisen oikeuden lopettaminen/rajaaminen olisi katastrofi lastensuojelun näkökulmasta. Olen töissä lasussa ja päiväkodeista saatavat ilmoitukset ovat äärimmäisen tärkeitä, että apua voidaan kohdentaa perheeseen mahdollisimman aikaisin. Jos päiväkotioikeus rajattaisiin vanhempien työnteon tai erityisen perustelun alle, on paljon lapsia, joiden huonot olot jäisivät huomaamatta tai ne huomattaisiin paljon myöhemmin.

  8. Yök sanoo:

    Ulkomaille ulottuvaan miljoonabisnekseen ei tarvita kyllä yhtään enempää koiranvirkoja. Sen sijaan hoitopaikka lisäisi varmasti monen vanhemman jaksamista, vaikka olisikin kotona – esimerkiksi yksinhuoltajien – ja vähentäisi myös lastensuojelun ”tarvetta” inhimillistä ollessaan. Lasuilmot ovat yksi riesa perheille ja lapsille, kun nyt niitä tehdään vähän varmuuden vuoksi ei lapsen etu vaan oma selusta turvaten, koska velvoitus. Ja siihen mielivaltaan hukkuu. Nyt ei ole kiirettä antaa paikkaa, vaikka yksin saaisi seuraavan vauvan, koska työhön ja opiskeluun menijät etusijalla. Tämä kaunis ajatus lisän poiston taustalla tuskin on sekään muuta kuin kiillottamaan kulissia lausuttu.

Kommentoi