Vaikka en ole vieläkään rakentanut uutta kotitoimistonurkkausta edellisen puretun tilalle, niin uusi kaveri on jo sinne. Olen ollut nyt muutaman viikon elämäni ensimmäisen printterin onnellinen omistaja, ja edelelleen päivittäin ihmetteen, että miksi hankin tämän vasta nyt.

Niin lukuisia kertoja olen hiki otsalla matkustamanut toiselle puolelle kaupunkia äitini luokse printtaamaan tai skannaamaan jotain tosi tärkeää lappusta. Niin monet kerrat olen tuskastellut kadonnuta kirjastokorttia, koska vain sillä saa käyttää kirjaston maksullista kopiokonetta. Niin monesti olen nolona kysellyt kavereilta tai naapureilta keskellä yötä, että oliskos mitenkään mahdollista printata yks tosi tärkee juttu aamuksi. Mutta ei enää.

Uusi printteri on nimeltään Epson EcoTank ja nimensä veroisesti siinä on siis ekologinen mustetankki. Printterin sivussa on erillinen tankki ja mukana tulee riittävästi mustetta noin kahden vuoden tarpeisiin. Eli niin paljon mustetta, että, sillä voi tulostaa massiiviset 4 000 sivua mustavalkoista ja 6 500 sivua värillisenä ilman mustepatruunan vaihtamista. Muistan entisiltä työpaikoilta ja kavereiden puheista, että mustekasettian kanssa oli jatkuvasti ongelmia. Ne loppuivat nopeasti, niitä oli hankala vaihtaa ja pahimmassa tapauksessa vääränlaisen mustepatruunan sisälle laittaminen hajotti koko printterin. Tässä musteen loppuessa tankkiin spruutataan vaan lisää mustetta pullosta. 

Olen kokenut printterit yleisesti myös kauhean isoina ja usein hankalina käyttää. Mutta jopa minä sain tämän printterin helposti asennettua ja käyttäminen on alusta saakka ollut helppoa ja yksinkertaista. Ainoastaan asennusohjeet olivat hiukan hämmentävät, mutta kun tajusin tavan miten ohjeet poukkoilevat sivulta toiselle, ei senkään kanssa ollut ongelmaa.

Epsonini on myös ihanan pikkuinen, se mahtuu hyvin tulevaan kotitoimistooni. Ja jos printterin haluaisi vaikka piilottaa kaappiin, sekin onnistuisi. Tässä on nimittäin myös wifi! Ihan loistavaa että voin vaikka sohvalla läppärin kanssa tulostella lappusia, vaikka printteri olisi toisella puolella asuntoa. Wifin ansiosta myös kännykällä tai tabletilla printtaaminen onnistuu.

Olenkin kaikkien tylsien ja tavallisten lippusten ja lappusten tulostamisen lisäksi innostunut printtailemaan lempivalokuviani. Ihanaa nyt kun on oma printteri, sillä voi tehdä myös kaikkea kivaa. Lasten on kanssa juuri printtailtiin ja kopioitiin kutsukortteja synttäreille, samoin netistä tulostettavat värityskuvat ovat olleet hitti. Skanneri onkin sitten jo aika luxusta. Mutta sellainenkin on nykypäivänä kiva olla olemassa.

Pojat ovat kovia piirtämään ja viikossa piirustustuksia tulee kymmeniä. Ne alkavat viemään tosi paljon tilaa, muttei niitä oikein raaski poiskaan heittää. Olenkin skannaillut piirustuksia talteen koneelle ja aion teettää niistä kovakantaisia valokuvakirjoja. Samoin kaikki vanhat kuvat omasta lapsuudesta on ihana saada talteen digitaalisessa muodossa.

Uusi toimistokaveri on kyllä antanut taas puhtia ja uutta inspiraatiota aloittaa uuden kotitoimiston rakennus. Toivottavasti pian! Löytyykös teiltä muilta printteriä kotoa ja olisiko muuten antaa lisää jotain kivoja askarteluvinkkejä netistä tulostettavaksi?

Printteri saatu bloginäkyvyyttä vastaan.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Minua pyydettiin kesällä Suuren Käsityö-lehden kanteen malliksi. Mutta ei siinä vielä kaikki, sain kunnian myös ideoida yhdessä lehden tekijöiden kanssa pienen plussakoisille sopivaa mallistoa. Myös näiden kaikkien vaatteiden kaavat löytyvät lehden välistä.

Itse en vähän pyöreäämpänä ihmisenä ole ikinä ymmärtänyt peittäviin kaapuihin pukeutumista. Uskon ettei oikeasti monikaan plussakokoinen nainen niin tahtoisi tehdä, mutta silti niitä vaan sinnikkäästi jaksetaan kaupan rekeillä tarjota. Usein vielä kammottavien kuvoiden kera. On ihan harhakuvitelmaa, että peittäessä itsensä räikeisiin kuoseihin ei niiden alla olevia kurveja muka huomaisi. Ennemmin niitä kurveja ja parhaita puolia kannataisi korostaa. Tai sitten tehdä kuin minä, ja vähät välittää siitä mitä muut ajattelee ja pukeutua juuri niinkuin haluaa.

Omat vinkkini kuitenkin tätä mallistoa varten oli, että tuodaan vyötärö esiin – suuret kaavut tuovat vaan lisää kiloja. Lisäksi sirot ranteet ja nilkat esiin. Itse suosin myös aina melko korkeita ja pyöreitä päänteitä. Minulle vaatteissa myös monikäyttöisyys on tärkeää, on kiva että vaatetta voi käyttää mahdollismman monipuolisesti. Inhoan jos kaapissani roikkuu vaatteita tyhjänpanttina vain sen takia, että ne sopivat vain tiettyihin tilanteisiin.

Suunnittelija ja mallimestari kuitenkin tekivät lopullisen työn, vaikka viimeisiin kaavoihin tehtiikin toiveistani vielä muutama muutos. Vaatteiden värimaailma on jotain aivan päinvastaita mitä normaalisti käyttäisin, mutta ehkäpä juuri siksi tämä homma olikin niin hauska. Moni tuttunikaan ei tunnistanut minua näistä kuvista. Mielestäni mallistosta tuli kuitenkin oikein onnistunut kokonaisuus ja toivottavasti moni lehden lukija innostuu tekemään kaavoista itselleen uusia syysvaatteita. Lehdessä olevat kaavat on mitoitettu noin 160 senttiselle ja ohjeet alkavat koosta 42 kokoon 54.

Mallina olo studiokuvauksissa on joka kerta yhtä jännää mutta myös hurjan kivaa. Ekoissa ruuduissa jännitys aina näkyy, mutta tälläkin kertaa lopussa jo hypittiin, tanssittiin ja kiljuttiin riemusta. On ihanaa kun joku meikkaa ja laittaa hiukset ja stailisti pukee. Samalla pääsee hiplailemaan toinen toistaan kivoimpia asusteita. Rakastuin tällä kertaa aivan täysin noihin kultaglitterisiin Minna Parikan tennareihin.

Mielestäni on tosi hienoa, että nykyään lehdissä näkyy entistä enemmän eri kokoisia malleja ja ihan meitä tavallisia ihmisiä. Toivottavasti tämä trendi jatkuu, suunta on ainakin oikea.

KUVAT: Anna Huovinen

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Olen mukana Sokoksen ja Indiedaysin kampanjassa. Tämä on huippu juttu, sillä tämän myötä pääseen esittelemään teille pari luottotuotettani jo vuosien ajalta, sellaiset jotka jo valmiiksi kylppärin kaapista löytyy. Ensi maanantaina kaikissa Sokoksissa, Emotioneissa sekä verkkokaupassa alkavassa Kutsu Kauneuteen tapahtumasta löytyvät nimittäin myös nämä suosikkini alesta.

Tämän kampanjan myötä luvassa on teillekkin kiva arvonta, mutta ihan ekaksi haluan vähän hehkuttaa näitä suosikkejani. Cliniquen puhdistustuotteet ovat vilkuuneet täällä jo aina blogin perustamisesta saakka. Eikä suotta, koska mielestäni ne ovat vaan ihan parhaita. Niillä iho tuntuu jälkeenpäin niin täydellisen puhdistetulta. Sen jälkeen kun ensimmäisen kerran ostin tuota Cliniquen Clarifyin-kasvovettä, muistaakseni vuonna 2008, on sitä aina löytynyt kaapistani. Tuo jumbopullo on hyvin riittoisa, minulla on päivittäisestä käytöstä huolimatta kestänyt se aina vähintään vuoden. Pullossa oleva ”annostelumekananismi” on tosi kätevä, pumpulilapulla painetaan vaan kerran tai pari. kasvovesi on todella stydiä, sillä ei missään nimessä voi putsata vaikkapa silmiä, kuten uusilla puhdistusvesillä. Mutta enpä ole millään muulla kasvovedellä saanutkaan putsattua ihosta epäpuhtauksia vielä sanomisen ja kasvojen kuorinnan jälkeen. Vaikka minulla on herkkä iho, en kuitenkaan koe että tuote olisi liian vahva tai kuvattaisi tai muuten ärsyttäisi ihoa – päinvastoin. Tehokas pudistus siis myös kirkastaa ihoa, tykkään!

Toinen tuote, jota olen säännöllisen epäsäännöllisesti myös käyttänyt vuosien ajan, on Lumenen Time Freeze Pikakaunistaja. Tätäkin tuotetta olen kehunut ennenkin blogissa ja juuri tänään aamulla kävin ostamassa uuden purkin loppuneen tilalle. Testasin tätä pikakaunistajaa ekan kerran isäni vaimolta, ollessani vasta teini, mutta jo silloin tunsin ja näin sen vaikutuksen. Nyt yli 15 vuotta myöhemmin vaikutus on edelleen sama, mutta vielä selkeämpi. Pikakaunistaja lisää ihon napakkuutta ja palauttaa kimmoisuutta, se auttaa silottamaan ryppyjä ja selkeyttämään kasvojen ja kaulan piirteitä. Mielestäni se on myös loistava meikin pohjustaja.

Nämä molemmat suoskkituotteeni ovat siis tarjouksessa koko Kutsu Kauneuteen viikon ajan, 7.-13-9. Tarjouskuvastossa on paljon muitakin tosi kiinnostavia tuotteita. Itse aijon ainakin tiistaina hakea ihan mielettömässä tarjouksessa olevan Yves Saint Laurentin valokynän. Sekin on entuudestaan tuttu tuote ja lämpimästi suosittelen, jos valokynä on ostoslistalla.

Mitä tuotetta sinä haluaisit testata tarjoustuotteiden joukosta? Vastaamalla kommenttiboksiin voi voittaa 50 euron lahjakortin Sokokselle!!! Kommentoi siis maanantaihin, 7.9. klo 12 mennessä, niin voit päästä shoppailemaan aletuotteita!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Ollaan poikien isän kanssa asuttu erillään jo reippaasti yli pari vuotta. Ja kaikki on mennyt hienosti. Meillä on yhteishuoltajuus, mutta poikien virallinen osoite on siis täällä minun luonani. Ekat kaksi vuotta pojat olivat aina jomman kumman luona menojen mukaan. Minun luonani ehkä ihan pikkaisen enemmän. Järjestely kuitenkin toimi hienosti, sillä meillä molemmilla on hyvin epäsäännölliset menot. On ollut onni ettei välillämme ole suurempaa kitkaa ja että molemmat ovat halukkaita joustamaan ja auttamaan tarvittaessa.

Keväällä kuitenkin päätimme aloitaa vuoroviikot. Rehellisesti, olin itse aluksi sitä vähän vastaan. Edellinen jörjestely toimi mielestäni hyvin enkä nähnyt syytä vaihtaa tuttua ja turvallista tapaa. Poikien isä oli sitä kuitenkin jo pidemmän aikaa pyytänyt, joten lupasin testata. Viikko-viikko kuulosti silti mielestäni jotenkin liialta. Mietin että pojat ovat vielä liian nuoria olemaan erossa toisesta vanhemmastaan niin kauan, samoin minä heistä. Myönnän, että mietin myös omaa jaksamistani. Samaan aikaan pojat aloittivit päiväkodissa tekemään myös kokonaista viikkoa, kolmen päivän sijasta – joten viikkorytmityksenkin takia tämä järjestely kuitenkin tuntui fiksummalta.

Muutamaa poikkeusta ja Espanjan matkaamme lukuunottamatta järjestely onkin toiminut sovitun mukaisesti. Kiva että tarvittaessa voidaan silti joustaa. Minun mielenrauhani vuoksi sovimme aloittavamme pehmeällä laskulla, viisi päivää – viisi päivää systeemillä. Ja se on ollut hyvä. Mutta nyt tässä viime viikkoina itseasiassa se viikkokin on välillä tullut täyteen. Aikamoista on ollut sitten myös melkein viikko ilman lapsia. Vaikka ollaan me toki puhelimessa puhuttu ja nopeasti nähtykkin sinä aikana.

Yhteishuoltajuus ja asumiskuviot siis rullaavat hyvin. Mutta entäs kun vanhempina on välillä ehkä hieman hajamieliset tyypit… Tai kun lasten hoitopaikat ovat nykyään eri paikoissa. No, ketään ei onneksi ole (vielä, kop kop) unohdettu hoidosta hakea. Mutta tavarat ovat jatkuvasti hukassa ja väärässä paikassa. Ei esimerkiksi paljoa hyödytä jos lapsella on kolmet kumpparit, jos niistä yhdetkään eivät ole päiväkodilla tai siellä kodissa missä pitäisi. Kuten tänään. Ja näitähän sattuu, eikä ne onneksi ole vaarallisia. Mutta kahden kodin väliä seilatessa saa useasti roudata kassin jos toisenkin tavaraa, vaikka perjaatteessa molempien luona samat tavarat olisivatkin. Mutta esimerkisi harrastusväleineitä on ihan älytön ostaa tuplamäärä. Etenkin jos ne silti unohtuvat. Ei sentään asuta vaikkapa eri paikkakunnilla, onneksi!

On siis onni että olemme sulassa sovussa saaneet kaikki asiat sovittua ja hoidettua. Jos jotkut unohtuneet kumpparit tai sadetakki on suurin murheemme, niin voi sanoa että aika hyvin menee. Lapsethan ovat alusta alkaen sopeutuneet tähän systeemin tosi hyvin. Sen puolesta ei onneksi ole myöskään mitään huolta.

Vuoden päästä alkava koulu kuitenkin on alkanut vähän mietityttämään. Isän koti on niin suurten ristysten että ratikkamatkankin päässä tulevasta koulusta. Kaapo ei varmasti pariin ekaan vuoteen voi sinne yksin luota kulkea. Yksi vaihtoehto olisi koulukyyti. Mutta kun pojat eivät voi asua virallisesti kun vain yhdessä osoitteessa, ei sekään onnistu. Viime aikoina mediassa on huomioni kiinnittynyt useasti tähän aiheeseen. Kahdessa kodissa asuminen yleistyy jatkuvasti, mutta lainsäädäntö ei silti tunnista tätä. Ruotisissa aiheessa ollaan puhuttu jo pitkään ja ilmeiesti tähän olisi nyt tulossa muutos. Suurella mielenkiinnolla jään odottomaan lisää uutisia aiheesta.

Mitäs te olette mieltä aiheesta, pitäisikö systeemiä muuttaa niin, että kahdessa kodissa asuvat lapset voisivat asua molemmissa virallisesti? Onko muille asia ollut ajankohtainen tai miten muilla mahdolliset yhteis -tai yksinhuoltajuudet ja tapaamiset ja niiden sopimiset ovat menneet? Ja olisiko antaa konkreettisia vinkkejä tähän vuoroviikoin puolen omaisuuden liikkuteluun?

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Kuten aiemmin kerroin, oltiin muutama viikko takaperin tutustumassa vähän Helsinki Design Weekin sekä Viron oman Tallina Design Festival DESIGN NIGHT yhteistyöhön. Vuosien saatossa Tallinan Design yö, eli disainiöö, on kasvanut jo useamman päivän tapahtumaksi ja tänä vuonna sitä vietetään 17.-20.9.

Me pääsimme päiväreisulla tutustumaan tapahtuman järjestäjiin sekä muutamaan kiinnostavaan Virolaiseen suunnittelijaan ja heidän työhuoneisiinsa. Aikaa jäi myös kotuta Virolaista designia myymiä kauppoja niin opastetusti kun itsenäisesti kierrellenkin. Kannattaa muuten Tallinnassa vierailessa napata mukaan keltainen Designkartta. Siitä löytyy yli 50 mielenkiintoista kohdetta, kauppaa, ravintolaa, museota tai muuta virolaiseen designiin tai kultuuriin liittyvää kohdetta. Kartan voi ladata ilmaiseksi myös puhelimeen, se löytyy appstoresta nimellä D-kaart.

Tässä kuitenkin kuusi omaa suosikkiani Tallinnan ostopaikoista, koska välimatkat eivät ole hirvittävän suuria ehtii ne mukavasti kiertää yhden päivän aikana:

EESTI DISAINI MAJA – Kalasadama 8

Tämä Virolaisen muotoilun keskus on saman henkinen, mikä meillä Helsingissä ollut Design Forum aikoinaan oli.  Se esittelee paikallista nykydesignia ja siellä voi nähdä ja ostaa monen paikallisen suunnittelijan tuotantoa. Samassa rakennuksessa on disainöön toimistotiloja, suunnittelijoiden työtiloja sekä kahvila-klubi Klaus.

TELLISKIVI LOOMELINNAK – Telliskivi 60A
Telliskivi on vanhaan teollisuusmiljööseen perustettu 11 rakennuksen luova ja aktiivinen ympäristö, jossa toimii studioita, design -ja vaatelikkeitä, näyttelytiloja, ravintolaoita sekä kirpputori. Tässä kaksi suosikkiliikettäni alueelta:

MINU VÄIKE MAAILM
Tässä liikkeessä myydään vain Virolaisia tuotteita ja kaikki niistä ovat lisäksi ympäristöystävällisiä. Eerin valmistaa miellyttäviä ja tyylikkäitä puuvillaisia lastenvaatteita, Nurme Seep on koko perheen luonnonmukainen kosmetiikka ilman synteettisiä haju- tai väriaineita ja Villapain valikoimaan kuuluvat lastenvaatteet, lampaannahka, liinat, riippukeinut, kiikut ja turvalliset lelut.

LES PETITES
Virolaisen designin ja käsityön myymälä, jossa on monien pienten tuotemerkkien valikoimia ja yhteensä lähes 80 muotoilijan tuotteita. Täällä olisin voinut vain hypistellä ja kuvata yksityskohtia tuntikaupalla. Eritysesti paljon ihania koruja sekä muita pieniä asusteita. Paljon myös siustusjuttuja. Maininnan ansaitsee ehdottomasti myös Dadamoran ja Hilpin lastenvaatteet, jota minunkin matkaani lähti. Usita samoja tuotteita näkyi myös kekustan parissa liikkeessä, mutta täällä hintataso oli hieman edullisempi.

TALI – Voorimehe 4

Tähän Vanhan Kaupungin laitamilla olevaan pikkuputiikkiin sain kummallisesti tuhlattua myös omaisuuden. Liikkeessä myydään uniikkikoruja, nahkatuoeita, taideteollisuutta, käsityöleluja ja luonnonkosmetiikkaa. Tali suunnittelee myös paitoja ja todella hienoja koruja. Virolaisten suunnittelijoiden tuotteiden lisäksi täältä löytyy muutamian Latvialaisten ja Liettualaisten nuorten tuotteita. Kuten noita aiemmassa postauksessa kyseltyjä kissa-alushousuja. Tali on avaamassa vielä tänä vuonna myös suurempaa liikettä keskustaan.

REEDE – Rottermanni 5

Tämä liike ei varsinaisesti liity millään tavalla Virolaiseen designiin, mutta hienompaa streetvaatekauppaa saa kyllä hakemalla hakea. Joten siksi tämä on ehdottomasti käymisen arvoinen. Mukavan kokoisessa kaksikerroksisessa liikkeessä on reippaasti valinnanvaraa niin miehille kuin naisillekkin. Esimerkiksi en ikinä missään Helsingissä ole nähnyt niin laajaa naisten Carharttin valikoimaa. Muita merkkejä edustaa Wood Wood, Stussy, Cheap Monday, Adidas, Nike, Makia, Vans, Norse Projects ja monia muita. Hyvät alet olivat myös käynnissä! Jokaisen sneakeriharmstaajan unelma!

SFÄÄR – Mere puiestee 6E

Laadukasta yksinkertaisuutta arvostava, tyylitietoinen ja modernia eleganssia etsivä vierailija löytää itselleen Sfäär Storesta virkistävän vaatevalikoiman. Virolaisten suunnittelijoiden tuotteiden ja luomukosmetiikan lisäksi naisten ja miesten liikkeeistä löytyy tuttuja merkkejä kuten Nudie Jeans, Acne, Edwin, Whyred, Levi’s Vintage, Happy Socks ja Swedish Hasbeens. Aivan valloittava sisustus ja tunnelma!

Koska shoppailessa tulee nälkä, olisi pari ravintolavinkkiä myös – sopivasti näiden soppailupaikkojen yhteydessä tai ihan vieressä. Kiinnostaako? Ainakin muutama lukija kertoi matkaavansa tulevana viikonloppuna juurikin Tallinaan. Olisiko muuten teillä antaa lisää vinkkejä hyvistä shoppailupaikoista?

Niin ja se Helsinki Design Weekhän alkaa NYT ja jatkuu aina tuonne 13.9. saakka. Itseäni ainakin kiinnostelee jokavuotinen Design Market Kaapelitehtaalla sekä Lasten HDW viikonloppu Suvilahdessa.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.