Teille kaikille lukijoille kotimainen R/H vaatemerkki on varmasti jo tuttu, ainakin heidän tunnusomainen Mickey-mekko. Suomen Acneksikin tituleerattu R/H tekee tyylikkäitä ja laadukkaita vaatteita, jotka ovat kuitenkin hurjan mukavia ja joka tilanteeseen käytännöllisiä. R/H lukeutuu lempimerkkeihini juurikin sen takia, että vaatteiden leikkaukset sopivat kaikenlaisille vartaloille, samoin materiaalit – esimerkiksi trikoota ja collegea on paljon. Samoin vaatteiden värimaailma, kuosit sekä sopiva määrä yksityiskohtia saavat huokailemaan ihastuksesta.

R/H suunnittelijoiden, Hanna Riiheläisen ja Emilia Hernesniemen, idea onkin ollut alusta saakka luoda helposti pidettäviä vaatteita joissa yhdistyy pohjoismainen minimalistisuus, leikkisät yksityskohdat, unikiit kuviot ja värit sekä ripaus mustaa magiaa. Suunnittelussa inspiraationa toimii usein musiikki, fillis sekä naisen anatomia. R/H:n painopiste on paikallisessa tuotannossa. Vaatteita valmistetaan Orivedellä neulotusta jersey-kankaasta ja Suomessa painetuista kuoseista.

Me kävimme Paon kanssa hiljattain uudistetussa R/H Storessa hypistelemässä syysuutuuksia. Tai no, Pao nukkui sovituskopissa ja minä sovitin noin joka toista vaatetta. Vaatteiden lisäksi kaupalla myydään toki myös asusteita ja koruja. Niin ja Karhun tennareita. Kivijalkaputiikit ovat ihania, mutta ne ovat yleensä auki vain muutaman tunnin päivässä, joka on vaikkapa toimistoaikaan työskentelevälle haastavampi juttu. Netissä pääsee toki ostoksia tekemään, mutta mielellään sitä kuitenkin aina sovittaisi tuotteita ja tunnustelisi materiaaleja ennen ostopäätöstä.

Alkusyksystä kuuluikin aivan loistavia uutisia, sillä R/H on ensimmäinen suomalainen vaatemerkki, joka on valittu Sokoksen uudistettuun valikoimaan kansainvälisten brändien rinnalle. Helsingissä R/H on esillä laajana valikoimana keskustan ja Kaari- kauppakeskuksen myymälöissä syksystä lähtien. Lisäksi vaatemerkkiä on saatavilla myös muilla Sokoksilla ympäri Suomen.  Sokoksen R/H-valikoimaan kuuluu mm. villakangastakkeja, cocktail- mekkoja ja arkisempia Debbie-kietaisuvaatteita. Ihan tosi ihanaa siis, että vaatteet tulevat entistä lähemmäksi meitä kuluttajia ja varmasti samalla merkin tunnettavuus kasvaa. Tulee paljon uusia onnellisia R/H vaatteiden faneja!

Myönnetään, en pystynyt lähtemään kaupasta tyhjin käsin… Mutta niistä myöhemmin lisää! Mikä on muuten teidän kaikkien aikojen suosikki R/H vaate? Itse en osaa kyllä päättää, tykkään oikeastaan kaikista Mickey -ja Magic vaatteista tosi paljon. Samoin muutaman vuoden takainen Flow Festival mallisto oli tosi mainio.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Kuulen monesti ihan rehellisiä ihmettelyjä siitä, että olemme poikien isän kanssa erosta huolimatta hyvissä väleissä ja etenkin siitä, että vietämme aina välillä aikaa myös porukalla. Toki olen iloinen siitä, että välit ovat pysyneet hyvänä, mutta en oikeastaan mieti sitä, sillä se vaan tuntuu niin luonnolliselta vaihtoehdolta. Sillä, jos eroa ei oteta huomioon, ei mitään sinänsä välillämme ole tapahtunut. Poikien isä on edelleen minulle rakas ja tärkeä ystävä – miksi en siis viettäisi aikaa myös hänen kanssaan!?

Ennen kun lähdin reissuun Espanjaan, kävimme koko perheen voimin Linnanmäellä. Tästä porukasta minä taisin olla se, joka oli päivää eniten odottanut. Nimittäin siksi, että pojat ovat vihdoin niin pitkiä että pääsevät vähän hurjempiinkin laitteisiin. Tai siis kengät jalassa. Sitä kun on tylsää itse seisoskella laitteiden vieressä, kun lapset niissä pyörivät. Paljon hauskempaa mennä kaikki yhdessä!

Elvis olikin meistä ehkä se hurjapäisin (vaikka minäkin jossain mielenhäiriössä kävin Kingissä) ja hyvin onnessaan myös siitä, että hän pääsi vihdoin törmäilyautoihin. Niin monta kertaa hän on käynyt portilla yrittämässä, mutta päätynyt jämään aidan toiselle puolelle itkemään. Käytiin Erkin kanssa kahdestaan myös kummitusjunassa! Sielläkin hän ihan coolisti istuskeli, vaikka puolessa välissä silmät taisivatkin mennä loppumatkaksi kiinni. Kaapo, joka muutenkin on rauhallisempi, ei sitten innostunut kaikista höykytyksistä, mutta saimme me hänet muutamaan vähän hurjempaan laitteeseen houkuteltua. Sillä seurauksella, että me aikuiset totesimme olevan aivan liian vanhoja sellaiseen 😀

Oikein kiva päivä siis, jonka mahdollisti meille ja sadoille muille perheille Ingman. Törmäsinkin myös muutamaan lukijaan, muunmuassa Tyttiin joka voitti aiemmin blogin arvonnasta rannekkeet ja saapui Jyväskylästä saakka kivaa perhepäivää viettämään. On tuo Lintsi aika hauska vielä näin syksylläkin, valokarnevaaleja ja päätösbileistä odotellessa.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Se alkaa olla taas se aika vuodesta, kun katseet siirtyvät jo lasten talvipukeutumiseen. Kappoihin alkaa ilmestymään entistä enemmän toppaa ja vaatemainoksissa tuiskuaa jo lumi. Väistämättäkin mieleen hiipii ajatus siitä , että millaisten talvikamppeet tänä vuonna lapsille. Haalarit vai takki ja housut yhdistelmä, tarvitseeko päiväkotikäyttöön oman ulkovaatekerran. Entäs sitten kaikki hatut ja hanskat? Ei nimittäin olisi eka kerta kun lähden niitä metsästämään vasta sitten kun mittari näyttää jo miinusta ja kaupoista tarjotaankin ei oota.

Olen muutamana vuonna testannut isompien ketjumerkkien lasten ulkovaatteita ja todennut ainakkin Lindexin FIX-halarit ja hanskat hyviksi ja kestäviksi. Eikä niitä ole hinnalla pilattu. Muttenkin värit ja mallit ovat olleet mukavan simppeleitä, omaa silmää miellyttäviä.

Nyt noita talvivaatteita tutkiessani törmäsin kuitenkin näihin aivan mahdottoman suloisiin sadeasuihin. Miten ihania! Perus musta toimii kuravaatteissa mielestäni mainiosti ja on lisäksi tyylikäs, mutta näissä on kuitenkin ripaus lapsille sopivaa leikkisyyttä kuosien muodossa. Kerroinkin jo aiemmin, että kahden kodin väliä seilatessa etenkin sadevaatteet tuntuvat jäävään aina väärään paikkaan, joten nyt sain hyvän syyn käydä hakemassa pojille toisen setin niitä.

Onkos teillä muuten jo mietetty tulevan talven ulkovaatehommia? Ja mitäs olette mieltä, onko eskarilaiselle vielä haalari kuitenkin paras, vaiko voisiko mennä jo takki-housut yhdistelmällä?

Käykääs kurkkaamassa vielä Lindexin söpö video talven uutuusvaatteista, näätte miltä nuo näyttävät oikeasti päällä. Samaa kautta pääsee klikkaamaan myös Lindexin verkkokauppaan.

Yhteistyö Be On ja Lindex

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Vaikka en ole vieläkään rakentanut uutta kotitoimistonurkkausta edellisen puretun tilalle, niin uusi kaveri on jo sinne. Olen ollut nyt muutaman viikon elämäni ensimmäisen printterin onnellinen omistaja, ja edelelleen päivittäin ihmetteen, että miksi hankin tämän vasta nyt.

Niin lukuisia kertoja olen hiki otsalla matkustamanut toiselle puolelle kaupunkia äitini luokse printtaamaan tai skannaamaan jotain tosi tärkeää lappusta. Niin monet kerrat olen tuskastellut kadonnuta kirjastokorttia, koska vain sillä saa käyttää kirjaston maksullista kopiokonetta. Niin monesti olen nolona kysellyt kavereilta tai naapureilta keskellä yötä, että oliskos mitenkään mahdollista printata yks tosi tärkee juttu aamuksi. Mutta ei enää.

Uusi printteri on nimeltään Epson EcoTank ja nimensä veroisesti siinä on siis ekologinen mustetankki. Printterin sivussa on erillinen tankki ja mukana tulee riittävästi mustetta noin kahden vuoden tarpeisiin. Eli niin paljon mustetta, että, sillä voi tulostaa massiiviset 4 000 sivua mustavalkoista ja 6 500 sivua värillisenä ilman mustepatruunan vaihtamista. Muistan entisiltä työpaikoilta ja kavereiden puheista, että mustekasettian kanssa oli jatkuvasti ongelmia. Ne loppuivat nopeasti, niitä oli hankala vaihtaa ja pahimmassa tapauksessa vääränlaisen mustepatruunan sisälle laittaminen hajotti koko printterin. Tässä musteen loppuessa tankkiin spruutataan vaan lisää mustetta pullosta. 

Olen kokenut printterit yleisesti myös kauhean isoina ja usein hankalina käyttää. Mutta jopa minä sain tämän printterin helposti asennettua ja käyttäminen on alusta saakka ollut helppoa ja yksinkertaista. Ainoastaan asennusohjeet olivat hiukan hämmentävät, mutta kun tajusin tavan miten ohjeet poukkoilevat sivulta toiselle, ei senkään kanssa ollut ongelmaa.

Epsonini on myös ihanan pikkuinen, se mahtuu hyvin tulevaan kotitoimistooni. Ja jos printterin haluaisi vaikka piilottaa kaappiin, sekin onnistuisi. Tässä on nimittäin myös wifi! Ihan loistavaa että voin vaikka sohvalla läppärin kanssa tulostella lappusia, vaikka printteri olisi toisella puolella asuntoa. Wifin ansiosta myös kännykällä tai tabletilla printtaaminen onnistuu.

Olenkin kaikkien tylsien ja tavallisten lippusten ja lappusten tulostamisen lisäksi innostunut printtailemaan lempivalokuviani. Ihanaa nyt kun on oma printteri, sillä voi tehdä myös kaikkea kivaa. Lasten on kanssa juuri printtailtiin ja kopioitiin kutsukortteja synttäreille, samoin netistä tulostettavat värityskuvat ovat olleet hitti. Skanneri onkin sitten jo aika luxusta. Mutta sellainenkin on nykypäivänä kiva olla olemassa.

Pojat ovat kovia piirtämään ja viikossa piirustustuksia tulee kymmeniä. Ne alkavat viemään tosi paljon tilaa, muttei niitä oikein raaski poiskaan heittää. Olenkin skannaillut piirustuksia talteen koneelle ja aion teettää niistä kovakantaisia valokuvakirjoja. Samoin kaikki vanhat kuvat omasta lapsuudesta on ihana saada talteen digitaalisessa muodossa.

Uusi toimistokaveri on kyllä antanut taas puhtia ja uutta inspiraatiota aloittaa uuden kotitoimiston rakennus. Toivottavasti pian! Löytyykös teiltä muilta printteriä kotoa ja olisiko muuten antaa lisää jotain kivoja askarteluvinkkejä netistä tulostettavaksi?

Printteri saatu bloginäkyvyyttä vastaan.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Tarkkasilmäisimmät ehkä huomasivat edellisessä postauksessa, että astiahyllyssä on jotain uutta. Nimittäin kahvikone. Mutta saa olla todella tarkkasilmäinen, sillä laite on samanlainen kun edellenkin – päivitetty malli vain. Lähes neljä vuotta palvellut kone oli edelleen toimiva, mutta Nespresso lähetti meille uuden, vielä kätevämmän Lattissima Touch koneen kesälahjaksi ja haastoivat samalla kertomaan vähän suhteestani kahviin.

Tänään kävi sellainen hassu juttu. Pikkuveljeni soitti ja kysyi saisiko viedä pojat pariksi tunniksi tekemään jotain kivaa. No tottakai se sopi! He lähtivät porukalla jätskille ja snadistadiin, ja arvaattekos mitä minä tein? Hoidin kaikki rästissä olevat sähköpostit? Aloin siivoamaan? Ripustin aamusta asti koneessa olleet pyykit? No ehei, kaivoin kasan lukemattoa lehtiä ja keitin kahvit.

Suhteeni kahviin on siis se, että rakastan sitä. Ja rakastan eritysesti tuota kapselikahvikonettani. Jos en aamulla syystä tai toisesta saa kahviani, ei päivä lähde käyntiin ollenkaan. Väsyttää vielä seuraavanakin päivänä. Kahvia tulee päivässä juotua sellaiset 1-4 kuppia. Reilu vuosi sitten jätin hetkeksi kaikki maitotuoteet ja samalla opettelin ensimmäistä kertaa juomaan kahvini mustana. Nykyään juon kahvini maidon kanssa hyvin harvoin, silloin kun haluan herkutella. Latte tai cappucchino punaisella maidolla maistuu silloin paremmalta kuin mikään muu.

Nespresson kahvikapseleita löytyy kymmenissä eri mauissa ja vahvuuksissa. Lisäksi aina välillä tulee erilaisia sesonkimakuja. Jokaiseen kapseliin on kätketty maailman hienoimpia kahvilaatuja, joiden taidokkaasta sekoituksesta, paahtamisesta ja jauhamisesta vastaavat palkitut kahviasiantuntijat. Juurikin nyt kun juon kahvin mustana, maistan siinä todella hyvin erilaiset nyanssit. Lemppareitani on tällä hetkellä mm Rosabaya de Colombia, Arabica-kahvilaatujen pehmeä sekoitus, jonka maussa on viinimäisiä ja punaisten marjojen aromeja. Dharkan jossa Latinalaisamerikkalaiset ja aasialaiset Arabica-kahvipavut yhdistyvät kaakaon ja viljan aromeihin sekä silkinpehmeään koostumukseen sekä herkutteluun Vanilio joka on yhdistelmä samettisen vaniljan ja miedon Livanto Grand Cru -kahvin aromeja. Kahvikapselit voi sellaisinaan kierrätää metallin mukana. Näittekin ehkä myös samaisista kapseleista tehdyn mekon viime Linnan juhlissa?

Nespressolta löytyy monenlaisa kapselikoneita eri tarpeisiin, minä olen eniten tykästynyt tähän Lattissimaan. Ensinnäkin se on ulkonäöllisesti makuuni, kivan simppeli ja eleetön. Mutta parasta siinä on kuitenkin se, että se tekee kaiken vain yhdellä napin hipaisulla. Halusi sitä sitten nopeasti sen mustan kahvin aamulla tai sitten hemmotella itseään isolla latella, kaikki onnistuu. Uudessa koneessa on kivaa myös se, että siitä saa valittua pelkän maitovaahdon, joten lapsillekkin saa nopeasti kuumat kaakaot 🙂

Noita kapseleita saa tilattua netistä tai sitten ostettua suoraan Keskuskadun Nespresso Butique myymälästä. Siellä on muuten yksi kaupungin parhaimmista asiakaspalveluista. Joten jos oma kone kiinnostaa, kannattaa suunnata sinne niitä testailemaan ja eri kahvilaatuja maistelemaan.

Minulle siis kahvi on osa päivää eikä se siinä sen ihmeemmin näy. Saatan kotona puuhaillessa litkiä kupin tai pari siinä sivussa. Tai sitten erityistilanteissa juoda sen hartaudella, juurikin vaikka lehtipinon kera. Vauvavuosista oppineena, pystyn edelleenkin hyvin juomaan kahvini myös kylmänä jos se johonkin unohtuu. Myös erilaiset kahvidrinkit ovat tulleet näin ”aikuisena” suosikeiksi.

Minkäslaiset suhteet teillä on kahviin? Omasta ystäväpiiristä löytyy niin monenlaisia juomia ja jotenkin on silti aina niin eksoottista kun joku sanoo ettei juo kahvia, tai mitään kuumia juomia ylipäätään! Entäs mitä tykkäätte näistä nykypäivän erilaisista kapselikoneista vai onko perinteiset pannukahvit se juttu?

Postaus toteutettu yhteistyössä Nespresson kanssa

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.