LAPSET KERTOVAT: MITEN AUTTAA MAAPALLON ELÄIMIÄ

6/02/2020

Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteustyössä WWF & Indieplacen kanssa

Luonnon- ja ympäristönsuojelu sekä siihen liittyvä kestävän kehityksen edistäminen ovat WWF:n ydintoimintaa. WWF:n henkilökunta ympäri maailmaa tekee päivittäin työtä sen hyväksi, että tuleville sukupolville jäisi perinnöksi elinkelpoinen planeetta. WWF tarvitsee kummeja, eli kuukausilahjoittajia, sillä ilman säännöllisiä tukijoita moni uhattu luontokohde jäisi ilman apua.

Meidän perheen lapset ovat toimineet kummeina jo kahdeksan vuoden ajan. Elvis sai aikoinaan omalta kummiltaan lahjaksi WWF-kummiuden, jonka ansiosta me myös itse kuulimme WWF:n kuukausilahjoittamisesta ensi kertaa. Haluttiin myös, että Kaapo saisi toimia tärkeässä tehtävässä ja otimme lahjan innoittamana myös kummiuden hänelle.

Ilmasto on muuttunut ja sillä on suora vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Ilmastonmuutoksessa itseäni eniten koskettaa juurikin eläinten ahdinko ja se, että jos laji katoaa se on lopullista. Eläinmaailma on kiehtonut minua pienestä pitäen, olen tainnut periä sen äiditäni ja samaa jatkavat lapsenikin.

Luonto-ohjelmat kuuluvat meidän perheen yhteisiin harrastuksiin ja viime aikoina olemme katsoneet upeaa dokumenttisarjaa, joka kertoo juurikin ilmastonmuutoksen vaikutuksista luontoon ja eläimiin. On ollut raastavaa nähdä, miten konkreettisesti ilmaston lämpeneminen on vaikuttanut luontoon, mutta samaan aikaan toivoa herättää huomata, miten sitkeä se on. Toivoa on ja me voimme kaikki omalta osatamme auttaa ihan konkreettisesti! WWF lahjoituksia käytetään lajien suojelun lisäksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tehtävään työhön, poliittiseen vaikuttamiseen ja maailman luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeimpien ekosysteemien suojeluun.

Lapset kertovat ajatuksiaan ilmastonmuutoksesta, luonnon monimuotoisuudesta, lempieläimistään ja siitä, miten me voimme auttaa maapallon eläimiä:

Elvis 8v:

Minun top 3 lempieläimiä ovat ahma, panda ja vuohi. Ahmat koska ne ovat niin villejä ja söpöjä. Minulla on oma ahma-pehmolelu, sen nimi on Ahmis ja se on tyttö ja se on todella villi. Panda koska se on kiva, kömpelö ja siksi niin suloinen. Vuohet taas ovat hauskoja, ihan kun ne kertoisivat vitsejä ja nauraisivat. Oikeastaan tykkään kaikista eläimistä ja tahtoisin, että ne voisivat elää vapaana ja rauhassa.

WWF-kummina on tärkeä ja kiva olla, koska silloin on mukana auttamassa eläimiä. Olen vasta tokalla luokalla, niin en voi mennä vaikka viidakkoon puolustamaan eläimiä salametsästäjiltä, mutta näin voi kuitenkin silti auttaa.

Kummina saamme WWF lehden, josta olen oppinut paljon. Kerran oli monta sivua juttua ahmasta ja sen metsästyksestä, tulin surulliseksi ja vihaiseksi ja halusin kirjoittaa kirjeen presidentille, että se luvaton metsästys pitää lopettaa heti! Äiti kertoi, että metsästystä on vähennetty sen jutun lukemiseni jälkeen.

Lehdestä olen oppinut myös saimaannorpasta, että ne voivat jäädä kalastajien verkkoihin ja että niitä asuu meidän mökin järvessä. En ole kyllä ikinä nähnyt. Ja kaikista muistakin eri eläimistä olen oppinut paljon ja siitä missä ne asuvat ja miten suojelu on auttanut niitä.

Luonto on minulle tärkeä. Leikin joka päivä metsässä, siellä voi tehdä paljon kivoja asioita kun on niin paljon tilaa ja raikasta ilmaa. Joka päivä nään jotain eläimiä, kuten oravia ja rusakon ja lintuja.

Voimme auttaa maapallon eläimiä suojelemalla niitä niin, että annamme niiden elää rauhassa, emmekä vie niiden kotimetsiä tai saastuta enempää heittämällä mitään mereen tai muutenkaan.

Kaapo 10v:

Ilmastonmuutos vaikuttaa jokaiseen elävään ihmiseen, eläimeen ja kasviin maapalolla. Jos kaikki tekisivät edes vähän elologisemman elämän itselleen, sillä on iso vaikutus, koska meitä on niin monta. Ja tietysti miettisivät toisia. Tietoa kaikesta on tosi paljon ja mitä enemmän lukee, sitä paremmin ymmärtää. WWF lehdestä voi oppia paljon ilmastonmuutoksesta ja eläimistä ja siinä on aina tosi hienoja kuvia.

Minun lempieläimet ovat simpanssi, puuma ja delfiini. Simpanssi koska se on niin fiksu ja siitä tulee mieleen minä. Puuma on nopea. Ja delfiini koska sekin on tosi fiksu. Ja tykkkään uimisesta ja uimahypyistä, kuten nekin.

Luonto merkitsee että voi hengittää puhasta ilmaa, metsässä voi olla, kerätä marjoja mielummin kun ostaa kalliilla kaupasta muovipaketista. Luonto on eläinten koti, siellä on paljon erilaisia eläimiä josta koko maapallon elämä ja värit muodostuu.

Luonto tarvitsee eläimiä ja eläimet luontoa. Luonto-ohjelmassa näytettiin miten yksi erikoinen iso kukka kuolisi ilman lepakon kakasta saatavaa ravinnetta, lepakko syö ötököitä ja kuolisi ilman niitä ja ne ötökät saavat ravintoa siitä samasta kukasta. Jos yksi katoaa, katoaa kaikki.

Uhanalaisia ja kaikkia eläimiä pitää suojella ja se on tärkeä tehtävä. Eläimiä voi suojella jos ihmiset antaisivat niille takaisin elintilaa ja antaisivat niiden olla rauhassa, eikä tekisi mitään turistikohteita katsomaan niitä tai pyydystäisi eläintarhaa varten. Monet eläimet ovat tosi erikoisia ja hienoja ja ne tarvitsevat apuamme, sitten ne voivat selvityä sukupuutolta, joka ei ole edes niiden oma syy.

*

Elinalueiden pieneneminen ja häviäminen, ilmastonmuutos sekä salametsästys uhkaavat monia eläimiä, kuten lumileopardia, pandaa ja afrikannorsua. WWF tekee konreettista työtä, jotta nämä upeat lajit säilyisivät maapallollamme. Kuukausilahjoittajana saamme kotiin nelisen kertaa vuodessa WWF-jäsenlehden, jossa usein myös kerrotaan, mitä työllä (ja lahjoituksilla) ollaan saavutettu. On aina hienoa lukea onnistumisista ja lajien olojen parannuksista tai lisääntymisistä.

Meille pohjoisen asukkaille vähän tutumpia eläimiä, kuten erittäin uhanalaista naalia sekä hyvin uhanalaista saimaannorppaa WWF auttaa myös. WWF:n tavoitteena on palauttaa naali pysyvästi Suomen luontoon ja saimaannorppia on autettu viime vuosina menestyksekkäästi kolaamalla niille apukinoksia, joihin he voivat synnyttää poikasia.

Kuukausilahjoittajana on siis mukana tekemässä oikeasti hyvää, ihan kotisohvalta. Mielestäni on myös tärkeää näyttää lapsille mallia vastuullisesta kuluttamisesta, siitä että osa omista tuloista lahjoitetaan, jotta voidaan olla kaikki yhdessä tekemässä tärkeää, yhteistä hyvää – kuten auttaa luonnonmonimoitusuuden säilyttämisessä. Meidänkään perheessä ei aina tehdä niitä kaikista tädellisimpiä tai ehkä kaikista ekologisempia valintoja, mutta suunta on hyvä ja tärkeää on mielestäni postiivinen ja toiveikas asenne – on tärkeää tehdä edes jotain –  ja siitä kummina olo antaa meidän lapsille.

Voit lukea lisää ja liittyä WWF kummiksi tämän linkin kautta.


KUTSU ILLALLISELLE

27/03/2019

Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä WWF:n kanssa

Maailman suurin ilmastotapahtuma WWF:n Earth Hour näyttää valomerkin ilmastomme puolesta lauantaina 30.3. klo 20.30. Tapahtumaan voi osallistua kuka vain, sammuttamalla turhat valot tunnin ajaksi. Tämän symbolisen eleen avulla voimme ilmaista huolemme ympäristön tilasta ja samalla se muistuttaa kestävämmästä elämäntyylistä. Earth Hour ei siis ole sähkön- tai energiansäästötempaus (vaikka sekin toki plussaa on) ja tämän vuoden teemana onkin eritysesti ympäristöystävällinen ruoka. Miten hyvä syy valmistaa ympäristöystävällinen illallinen ja nauttia se yhdessä maailman suurimmalla kynttiläillaisella!

WWF julkaisi eilen uuden ruokasuosituksen, jonka tarkoituksena on hillitä ilmastonmuutosta sekä turvata luonnon monimuotoisuutta. Ilmastonmuutos ja ilmaston lämpeneminen ovat valitettavasti jo käynnissä, mutta jotta maapallon keskilämpötilan nousu voidaan rajata kriittiseen 1,5 asteeseen, tarvitsemme konkreettisia tekoja. Yksi tehokkaimmista keinoista onkin muuttaa ruokavaliomme pääosin kasviperäiseksi. Onneksi se on myös helppo keino!

Jos on tottunut syömään paljon lihaa, kalaa sekä maitotuotteita voi paras keino kasviperäiseen ruokavalioon siirtymisessä olla siihen siirtyminen pikkuhiljaa. Korvata joillain aterioilla liha vaikkapa erilaisilla lihaa muistuttavilla tuotteilla, kuten vaikka soijasuikaleilla, vaihtaa kahvimaito kasvimaitoon ja pistää leivän päälle rouskuvia kasviksia tai vaikkapa hummusta. Jos haluaa syödä kalaa tai lihaa, ostaa niitä vastuullista luomutuottajilta sekä kestävistä kannoista. Jo pienillä teoilla on väliä ja pikkuhiljaa ne muuttuvat suuremmiksi. Kuten monessa muussakin asiassa, täyskäännös voi sopia jollekin, mutta etenkin näissä ruokailuasioissa moni voi tarvita aluksi pientä totuttelua.

Toinen asia, jossa meidänkin perheellä on välillä aika paljon tsempattavaa, on hävikkiruoan vähentäminen. Kaikki roskiin menevä ruoka on turhaa ilmaston kuormittamista ja tuhlaamista. Suomessa menee miljoona kiloa ruokaa roskiin päivässä ja kaatopaikalle päätyvä ruoka on pois kaikesta tuotetusta ruuasta. Sen lisäksi kaatopaikalla tai kompostissa muhiva ruoka aiheuttaa metaanipäästöjä, jotka kiihdyttävät ilmastonmuutosta paljon voimakkaammin kuin hiilidioksidi.

Ruokahävikkiä voi hillitä miettimällä ruokaostoksiaan: ei osta tai valmista liikaa ruokaa, käyttämllä pois ensin vanhimmat elintarvikkeet sekä tekemällä tähteistä ruokaa. Myöskään kaupassa ei kannata kaivaa hyllyn perältä sitä pisimmällä päivämäärällä varustettua tuotetta, jos tietää varmasti käyttävänsä sen kuitenkin jo aiemmin. Ruokaa, kuten vaikka omia leipomuksiaan voi tarjota vaikkapa naapureille, jos niitä kaikkia ei jaksakaan itse syödä.

Niinä päivänä, kun tuntuu, ettei kaapissa ole mitään ruokaa, voit yllättää itsensä loihtimalla padan, pastan tai vaikkapa pizzan niistä mitä löytyy. Voi ottaa vaikka tavaksi, että kerran viikossa onkin luova ja loihtii aina jotain niistä aineksista, jotka ovat jo kaapissa valmiina. Luonto ja kukkaro kiittää!

Mainitsemani pataruoat, pastat ja pizzat ovat muuten myös sellaisia ruokia, joiden joukossa on helppo kokeilla uusia kasviperäisiä ruoka-aineita. Jos jokin elintarvike tai vaikkapa kasvis on itselle vieras tai ei niin suuri suosikki, sen koostumukseen tai makuun on helppo tutustua eritysesti tällaisten ruokien joukossa. On ihan eri juttu pistää vaikkapa vegaanista juustoa sellaisenaan leivän päälle, kun totutella sen makuun ensin vaikkapa suosikkipizzaan.

Kutsunkin teidät kaikki maailman suurimmalle kynttiläillalliselle, Earth Houriin, ja kannustan valmistamaan sen yhteyteen ympäristöystävällisen aterian!

Lisäksi olisi kiinnostavaa keskustella näistä loputtoman tärkeistä ympäristöasioista vielä kommenteissa. Olisi hienoa jos voisitte jakaa myös omia vinkkejänne ymäristöystävällisiin ruokiin ja tekoihin. Miten teidän perheessä vähennettään ruokahävikkiä tai millä tavoin olette siirtyneet kasvis- tai vegaaniruokavalioon? Oma vinkkini vielä Earth Hourin yhteyteen on tarjota jotakin uutta ruokaa sille perheen tai kaveripiirin nirsoimmalle tyypille kynttilänvalossa – ehkä hän ei huomaa! :D


MITÄ JÄLKEEMME JÄÄ?

2/11/2017

Kaupallinen yhteistyö WWF

Äitinä mieleeni tulee väistämättä usein kysymys, millaisen maailman jätän jälkeeni? Sulavatko jäätiköt kokonaan kun vielä omat lapseni ovat elossa, tuhoavatko hirmumyrskyt kaiken alleen, entäs miten käy luonnollemme ja eläimille? Joskus mietin myös, että olenko osannut opettaa lapseni ymmärtämään tätä kaikkea. Syitä ja seurauksia, luonnon ja elämän kunnioitusta.

Katsellessani heitä ihmettelemässä syysmetsää, kohdatessaan lempein ottein naapurin koiran tai pohtiessaan eläimien oikeuksia sirkuksen mainoksen nähdessään tiedän että olen. Jos tulevaisuudessa jälkeemme jää yhtä valveutuneita ihmisiä mitä lapsemme nyt ovat, on meillä vielä toivoa.

Vaikka olemme tällaisia perus kauralatte-kaupunkilaisia, on perheemme suhde luontoon vahva. Meille on tärkeää päästä usein luonnon helmaan ja onneksi meillä täällä Helsingissä se on hyvinkin helppoa. Ei ole väliä vaikka asumme lähes keskustassa, pihamme metsikössä asustaa kettu ja voimme kesäisin viljellä omat salaattiaineksemme omilla viljelyksillämme. Upea keskuspuisto on aivan vieressä ja nuoruudenkotiini saareen hurauttaa bussilla alle puolessa tunnissa.

Ihaninta minusta on kuitenkin nähdä miten lapset suhtautuvat eläimiin. Se empatian määrä! On hienoa myös nähdä miten kiinnostuneita he ovat luonnon ja eläinten tilasta, haluavat kysellä vaikkapa sukupuutosta ja miettivät oma-aloitteisesti tapoja sille ettei mikään laji enää katoaisi tältä planeetalta.

Minusta on tärkeää että tällaiset asiat ovat meillä ihan arkisia ruokapöytäkeskusteluja ja että lapset ovat pienestä saakka olleet kiinnostuneita luontoon ja maapalloon liittyvistä asioista. En ole oikeastaan koskaan miettinyt mitään tarkkoja kasvatusperjaatteita tai tapoja, mutta nyt kun asiaa mietin, tärkeintä on ehdottomasti toisten kunnoittaminen ja auttaminen ja sen opettaminen onkin näköjään käynyt ihan vahingossa.

Ilmastonmuutoksesta ja sen tulemisesta muistan kuulleeni ensimmäisen kerran joskus koulussa. Silloin se tuntui joltain kaukaiselta asialta, joka ehkä joskus tulee. Nyt se näkyy kuitenkin jo arktisilla alueilla ja juuri siksi usein mietityttääkin, että mitä meidän jälkeemme jää. Jääkö mitään?

Myös Suomen luonnossa on nähtävissä monia lämpenemisen merkkejä: vesistöjen jääpeiteajat ovat lyhentyneet, kasvillisuus on muuttunut ja metsänraja on siirtynyt pohjoisemmaksi ja korkeammalle. Ilmastonmuutos lämmittää arktista aluetta nopeammin kuin mitään muuta aluetta maapallolla. Arktisella alueella on suuri merkitys koko maapallon luonnon monimuotoisuudelle. Osaa alueen lajeista, kuten jääkarhuja, ei tavata missään muualla. Huomattava osa arktisen alueen ympärivuotisesta jääpeitteestä on jo hävinnyt. (lähde WWF)

WWF:n kummius on yksi helpompia tapoja auttaa. Lumi-kummina pääset suojelemaan muunmuassa jääkarhua, mursua, itämerennorppaa, naalia ja ahmaa. Kummina tililtäsi menee kuukaudessa minimissään kahdeksan euroa Arktisen alueen suojelutyöhön – se ei ole paljoa paremman huomisen toivossa. Lahjoituksia käytetään lajien suojelun lisäksi imastonmuutoksen hillitsemiseen, luonnonsuojelualuiden perustamiseen sekä kieltojen asettamiseksi luonnonvarojen ryöstämiselle. 

Lumi-kummina saat myös neljä kertaa vuodessa ilmestyvän WWF-lehden, joka sisältää paljon mielenkiintoista ja tärkeää tietoa luonnosta. Meidän perhe on ollut WWF-kummeja jo monta vuotta ja jokainen lehti luetaan aina tarkkaan ja hienoja kuvia ihastellen. Kummius on myös todella hyvä aineeton lahja-idea ihmiselle jolla on jo kaikkea. Joulukin on tulossa! Ja jos kummiksi ei ole mahdollisuutta juuri nyt ryhtyä, WWF:lle voi tehdä myös kertalahjoituksia.

Herääkö teillä mieleen välillä vastaavanlaisia kysymyksiä? Miten teidän lapset suhtautuvat luontoon tai sen suojeluyöhön? Puhutaanko teillä kotona tällaisia asioista?

Kerro miten luonnon kunnoittaminen näkyy teidän arjessa ja osallistu Planeettamme Maa -konsertin lippupaketin arvontaan! Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kahden hengen lippupaketti 24.2.2018 Hartwall Areenalla järjestettävään konserttiin. Arvonta päättyy su 8.11.17.

Lumi-kummiuteen voit käydä tutustumassa täällä ja samalla laskea itsellesei sopivan kuukausilahjoitussumman. Voi vaikka miettiä, että mistä pienestä asiasta voisi kuukaudessa luopua ja lahjoittaa rahat mielummin luonnonsuojelutyöhön.