”Pitää muistaa nauttia joka hetkestä, meillä on vain yksi elämä. Paitsi lego-pelissä on neljä”
Ja sitten hän rupesi tanssimaan keskellä keskuskatua
Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.
Olin viikko sitten ystävieni häissä ja yhtään liioittelematta olen edelleenkin aivan rakkauspäissäni. Sen lisäksi että hääpari hehkui onnea ja rakkautta, oli myös vieraiden joukossa niin rakkautta täynnä olevia pariskuntia ettei tartunnalta voinut välttyä.
Olen aina ollut sitä mieltä, ettei toisten onni ole itseltään pois. Ja olen sitä mieltä nyt entistä enemmän. Vaikka olin häissä yksin, oli ympärillä niin paljon onnea ja rakkautta, että oli vain ihana olla mukana siinä tunnelmassa. Ei tullut kertaakaan sellainen olo, että voi minua parkaa kun minulla ei ole ketään ja byyääh, vaan aidosti liikutuin ja olin onnellinen toisten onnesta. Oli ihana katsella umpirakastuneita pareja liimautuneena toisiinsa tanssilattialla.
Viikon ajan on pässä soinut myös parin hääbiisi, Nopsajalan Lupaan Olla:
”Tuol on menot, meiningit, tuol on valot kaupungin. Laulut kertoo vapaudest, viini vie sut vangikseen, tytöt antais mulle kaiken, riisuis kaiken paljaaksi, vaan jotain puuttuu, sen tuntee. Haluun jotain muuta kuin tää, haluun mielen, merkityksen elämälle”
Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.
Vaikka rakkauselämä ei ihan täysillä kukoistakkaan, täytyy silti todeta että olen niin monella elämän osa-alueella ihan hurjan onnekas. Ihanat lapset, perhe ja ystävät ovat toki asioita joista olen päivittäin kiitollinen. Edelleen myös mietin hyvin usein, kuinka siistiä onkaan, että harrastuksesta on tullut ammatti. Se ei edelleenkään tunnu pakkopullamaiselta työltä, kuten moni muu edellinen työni. Työksi olen bloggaamista ja kaikkea siihen kuuluvaa hommaa alkanut yksinkertaisesti kuitenkin kutsumaan työn teoksi. On paljon helpompaa sanoa kavereille että minulla on töitä, kun selitellä kuvaavani vaikkapa uutta sohvaani ja sen jälkeen lähettäväni 25 ideointisähköpostia koskien uutuus jogurteista lukijatapahtumaan. Tai että minulla on illalla työkeikka, eikä että menen malliksi vaatemerkille tekemään blinejä. Viimeaikoina näitä erinäisiä töitä on ollut paljon. Niin paljon ettei aika mitenkään riitä kaikkeen mitä haluaisin. Sitten tajuan aina, kuinka onnekas olen. Siis oikeasti, ihan superonnekas.
Maanantai-iltana tosiaan kuvailtiin Meandin naistenuutuuksia Kallion Ruplassa. Mallikeikka oli siitä hauska, ettei poseraanut tarvinnut ollenkaan. Vain seurustella ja syödä. Iloinen ja rento tunnelma välittyy toivottavasti teillekkin?
Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.
Onni on kirpeitä syyspäiviä ja lämmintä tuulta, onni on puusta kauniisti ala leijailevia lehtiä, onni on kun maasta löytyy iso käpy. Onnea on juoksukisa lehtikasojen läpi, onnea on veli jota halata. Onnea on pihalta löytyvä salainen puutarha. Onnea on oma suloinen koiranpentu ja onnea on myös pakkasesta löytyneet letut. Onnea on hammaskeijun ensimmäinen käynti. Onnea on synttärijuhlien suunnittelu yhdessä. Onnea on kadulla vastaan tulevat ihmiset, jotka onnittelevat uudesta perheenjäsenestä. Onnea on pienet arkiset hetket perheen kanssa. Onnea on sadetta pitävä takki. Onnea on ystävät. Onnea on iltalaulun aikana nukahtavat lapset. Onni on hetki tässä ja nyt.
Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.
Tänään ravintolan pöydässä oli lappu, jossa luki:
Et voi päättää milloin hedelmä on kypsä. Jonain päivänä huomaat: se putoaa syliisi.
Aluksi ajattelin, että juuri näinhän se on. Olipa kauniisti sanottu.
Mutta entäs jos mieli muuttuukin ja haluaakin toisen hedelmän? Tai jos ei olekkaan silloin paikalla. Tai se maistuukin pahalta. Tai on jopa mätä. Äh!
Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.
