Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Oatlyn kanssa

Viime viikolla lehmänmaidosta ja kaurajuomista syntyi iso haloo, kun Oatly lähetti 250 000 suomalaiseen kotitalouteen, kouluun ja päättäjille Maitomyytit -kirjasen. Kampanja kohahdutti, ärsytti, vihastutti ja ihastutti. Ymmärrän sen, onhan maito saavuttanut lähes pyhän aseman ruokapöydissämme. Myös ihmisten omien henkilökohtaisten valintojen kyseenalaistaminen kuohuttaa aina tunteita. En itse koe, että kyseessä oli minkäänlainen hyökkäys ketään kohtaan, vaan aito halu herätellä ihmisiä ja herättää avointa keskustelua.

Maidon hyötyihin liittyy monia jo vähän vanhentuneita uskomuksia, joita on toisteltu meille totuuksina jo pienestä pitäen. Siksi ei olekaan aivan helppo suhtautua puolueettomasti kaikkeen, mitä maidosta kerrotaan. Osa uskomuksista pitää toki paikkansa, kun taas osaa olisi hyvä tarkastella uudelleen nykytiedon valossa. Se mikä oli totta ja tarpeen vaikkapa viisikymmentä vuotta sitten, ei ehkä ole sitä enää tänä päivänä. Erityisesti maidon vaikutuksista ilmastoon ja terveyteen ei puhuta edelleenkään riittävästi.

Suomen maitopropagandatoimisto perustettiin vuonna 1929, jolloin Suomi oli hyvin erilainen maa kuin nyt, ravintoa ei ollut saatavilla yhtä runsaasti ja monipuolisesti kun nykyään. Maitopropagandatoimiston tarkoitus oli tuolloin tarjota tietoa maitotuotteista, edistää niiden laatua, ja mikä tärkeintä: saada ihmiset juomaan enemmän maitoa. Myös Suomen valtio oli mukana tukemassa hanketta ja samoihin aikoihin Suomen suurin meijeri alkoi näkyvästi mainostamaan tuotteitaan, sillä markkinoille alkoi tulla kerman kanssa kilpailevia kasvipohjaisia rasvasekoitteita.

Propagandaoiminta oli tehokasta ja nykyään me suomalaiset olemmekin maailman maitorakkain kansa, eli kulutamme eniten maitoa koko maailmassa. Jos koko Suomen maidonkulutus lasketaan yhteen ja muutetaan hiilidioksiidipäästöiksi, tulee määrästä 2,5 miljoona tonnia kasvihuonepäästöjä. Määrä vastaa 939 946 menopaluu-matkaa Helsingistä Thaimaahan. Kyse ei tosiaan ole mistään ihan pikkumääristä.

Kun tarkastellaan asiaa koko maailman kantilta, tuottamamme ja kuluttamamme ravinto aiheuttaa noin neljänneksen koko maailman ympäristövaikutuksista, mikä on enemmän kuin kaikki maailman liikennevälineet (kuten autot, laivat, lentokoneet, junat jne) aiheuttavat yhteensä. Lihan ja maidon osuus kaikesta ruoan tuottamasta ilmastovaikutuksesta on 73%, eli tosi iso osa. Tuotetusta eläinperäisestä ravinnosta naudanliha sekä maitotuotteet kuormittavat ilmastoa kaikista eniten ja maitotuotanto pitää kokoajan yllä myös (naudan)lihatuotantoa.

Vaikka maidosta ja kauratuotteista olisi mitä mieltä tahansa, mikään ei kumoa sitä faktaa, että meidän kaikkien on siirryttävä entistä enemmän kasvipohjaisiin vaihtoehtoihin pienentääksemme ilmastojalanjälkeämme ja estääksemme ilmastokatastrofin. Esimerkkinä verrattuna ruotsalaiseen kaurajuomaan, maito tuottaa 327 % enemmän (!!!) kasvihuonekaasuja – kuljetukset mukaan laskettuna ja jos ei halua ostaa ruotsalaista, myös kotimaisia vaihtoehtoja on nykyään paljon tarjolla, tosin paljolti kytkettynä meijeritoimintaan).

Myös meidän postiluukusta tipahti viime viikolla Maitomyytit -kirjanen. Olemmekin lasten kanssa puhuneet maidon ja lihan tuotannon ympäristövaikutuksista, että myös paljon sen eettisestä että terveydellisestä puolesta monesti aiemminkin. Monet näistä asioista olivat siis lapsille jo tuttuja ja siinä missä itse tykkäsin kirjan tyylistä esittää asiat, oli se lapsen mielestä ”aika tylsä” (koska niin paljon asiaa).

Sain tuota kolmosluokkalaista kuitenkin vähän pohtimaan ja kommentoimaan kolmea kirjasta poimittua myyttiä. En jaa niitä kaikkia tähän, myytit voi käydä lukemassa www.maitomyytit.fi sivulla, ja voit kommentoida ja keskustella niistä mieluusti myös tuolla alla, postauksen kommenttiosiossa.

MYYTTI: ÄH, EN EDES JUO NIIN PALJON MAITOA

Kuten sanottu, suomalaiset kuluttavat maitoa todella paljon, keskimäärin 361 litraa maitoa vuodessa. Monet mieltävät maidon kuluttamisen sen juomisena, mutta maitoa käytetään monella muullakin tapaa, kuten jogurttina, kermana, kermaviilinä, voina, margariinina, rahkana, viilinä, vanukkaana, jäätelönä, mehumaitona, äidinmaidonkorvikkeena, erilaisina juustoina… Yhden juustokilon tuottamiseen tarvitaankin noin 10 litraa maitoa!

Jos tarkastelet kaupassa pakkausselosteita, voit huomata, että maitoa löytyy monesta muustakin tuotteesta, jossa et ehkä ajattelut sitä olevan, kuten sipseissä, dippijauheissa, karkeissa, suklaassa, pestossa, leivonnaisissa, valmisruoissa. Ei siis ihme, jos oma maidonkulutus on sittenkin paljon enemmän, mitä ajatteli. Kaikille näille tuotteille löytyykin myös korvaavia, maidottomia vaihtoehtoja, joten maitotuotteiden vähentämisen ei pitäisi siinä mielessä olla ainakaan ongelma. Jos kaura ei sovi, löytyy sillekin muita kasvipohjaisia vaihtoehtoja.

Lapsi: Joitain vuosia sitten äiti sanoi, että meillä ei enää juoda lehmänmaitoa. Ei silloin tykätty kaurajuoman mausta, joten alettiin juomaan vaan vettä. Ruoassa sitä makua ei kyllä huomannut. Joskus myöhemmin maistoin maitoa ja huomasin, että tykkään nykyään enemmän kaurajuomasta. Juodaan kuitenkin sitä edelleen vaan joskus, kun vaikka herkutellaan tai jos saadaan muroja, niin niiden joukossa.

Sisko on allerginen maidolle, niin äiti on aika tarkka, ettei missään saa olla maitoa. Kauragurteista me tykätään nykyään, aluksi äitikään ei tykännyt, mutta siihen makuun vaan tottuu ja sitten se onkin hyvää. Maitoa ei tarvitsisi juoda joka päivä tai joka aterialla, se kuluttaa maapalloa turhaan ja on julmaa lehmille. Kesällä me syödään paljon jäätelöä, mutta mä otan aika usein mehujäätä.

MYYTTI: JOS LOPETAMME MAIDON JUOMISEN, SUOMEN MAATALOUS TULEE TULEE HÄVIÄMÄÄN

Mielestäni pitäisi ennemmin miettiä, että jos emme lopeta maidon juomista, tulemme kaikki häviämään. Mutta maatalouden näkymät on varmasti aihe joka aiheuttaa monissa huolta ja samaa aihetta myös minä olen pähkäillyt. Lehmät ja maidontuotanto ei tule kuitenkaan tuskin kokonaan katoamaan vaikka kasvipohjaisten tuotteiden kulutus kasvaisi. Myös Suomen maataloudella on hyvät mahdollisuuden lähteä mukaan kasvavaan kasvisruokatrendiin ja laajentaa omaa tekemistään lehmien lisäksi muihin tuotteisiin, kuten siihen kauraan tai vaikka palkokasveihin. Tiesitkö muuten, että myös Oatly ostaa ja käyttää tuotteissaan myös suomalaista kauraa?

Suomalainen maatalous kulkee kestävän kehityksen etulinjassa, joten sillä on kaikki mahdollisuudet tulla myös maailman johtavaksi kasvipohjaisen ruoan ja juoman valmistajaksi. Kuten muukin maailma, myös maatalous kehittyy. Hiljattain uutisoitiin uudesta, yksinkertaisesta tavasta valmistaa täysin kananmunan valkuaista vastaavaa proteiinimassaa sienten avulla. Mahdollisuuksia on vaikka mihin.

Kun keväällä koronan myötä koko maailma meni hetkeksi säppiin, muistan olleeni kiitollinen ja huojentunut siitä tiedosta, että meillä täällä Suomessa on maataloutta ja että ruoka kyllä riittäisi. Poikkeusoloissa minäkin olisin varmasti juonut kernaasti maitoa ja syönyt tehotuotettua lihaa, jos muuta ei olisi ollut. Ymmärrän siis hyvin, ettei tämä ole täysin mustavalkoista.

Lapsi: En mä tiedä, ehkä ne voi antaa niiden lehmien elää pidempään.

MYYTTI: LASTEN TÄYTYY SAADA RAVINTOA JA SIKSI JUURI SIKSI KOULUMAIDON MERKITYS ON NIIN SUURI

Lasten tulee saada ravintoa ja kouluaterialla on suuri merkitys, sillä noin kolmasosan kaikesta ravinnosta ja energiasta, jota lapset päivittäin tarvitsevat, pitäisi tulla kouluruoasta. Lehmänmaito sisältää runsaasti ravintoaineita ja tästä syystä lehmänmaidon merkitys oli niin suuri aikoinaan pula-ajan Suomessa. Emme kuitenkaan elä enää puutteessa ja ison osan näistä ravintoaineista saa nykyään myös syömällä tai juomalla muita kun maitotuotteita. Mitä monipuolisemmin eri ruokia syömme, sen parempi. Vaikka yksittäinen ruoka sisältäisikin paljon kaikkea, ei se automaattisesti tee siitä hyvää – myöskään ilmaston kannalta.

Tiedostan kuitenkin sen, että joissain perheissä ei syödä tai ole mahdollisuutta kovin monipuoliseen ruokavalioon. Etenkin tällöin on mielestäni melkoisen epäreilua, että lapsi joutuu koulussa valitsemaan ruokajuomaksi joko maidon tai veden. Maitopohjaisia vaihtoehtoja on yleensä kevytmaito, rasvaton maito ja piimä, mutta saadakseen kaurajuomaa, tai jotain muuta kasvipohjaista juomaa, pitää oppilaalla olla lääkärintodistus erikoisruokavaliosta. Erityisruokavalio on sinänsä aika erikoinen termi asialle, joka valitaan ilmasto -tai eettisistä syistä.

Moni on huolissaan siitä, että kasvipohjaiseen ravintoon siirtyminen johtaa proteiinivajeeseen, mutta itse asiassa proteiinia saa yllättävän monista ruoista ja kohtalaisen monipuolisesti syövän on lähes mahdotonta saada ravinnostaan liian vähän proteiinia. Kalsiumia saa syömällä monipuolisesti kasviksia ja käyttämällä kalsiumilla täydennettyjä tuotteita. Hyviä kasvipohjaisia kalsiumin lähteitä ovat soija (tofu), kaalikasvit sekä tummanvihreät lehtivihannekset kuten lehti- ja parsakaali, valkoiset ja punaiset pavut, pähkinät ja simenet, tahini, appelsiini, mustaherukka.

Lapsi: Joskus koulussa pakotettiin ottamaan maitoa, mutta nykyään saa ottaa vettä. Mua ärsyttää se niin paljon ja se, että meidän koulun ruokalassa on juliste jossa sanotaan ”Juo maitoa, niin tulet viisaaksi kuin pöllö”. Koulussa on hyvää ruokaa ja aika paljon kasviksia ja meidän koulussa saa yleensä ottaa kolme kertaa lisää ruokaa ja opet vahtii, että kaikki syö. Jos joisin maitoa, en ehkä jaksaisi syödä niin paljoa ruokaa.

*

Tätä Maitomyytit-keskustelua olen seurannut kuluneella viikolla välillä suu ammollaan. Vaikka tässä vedotaan ihmisten henkilökohtaisiin valintoihin, itseni on vaikea käsittää mikä saa ihmiset niin totaalisen raivon valtaan, kun tästä asiasta keskustellaan. Tämän kampanjan tyyli on kieltämättä puhutteleva, mutta itse näen sen vain hyvänä asiana. Meillä ei ole enää aikaa tuhlattavaksi, ilmasto jatkaa lämpenemistään jos vain hyssyttelemme.

Ruokavalintamme vaikuttavat jokaiseen maapallon asukkaaseen, ja siksipä meidän on hyvä ajatella muitakin kuin itseämme. Vaikka kuinka paljon tämä Oatlyn ulostulo ärsyttäisikin. Me kaikki voimme omassa arjessamme tehdä muutoksia yhteisen hyvän nimissä ja muutokset tässä yhdessä suurimassa kasvihuonekaasuja tuottavassa asiassa ovat oikea ja tehokas suunta.

Mitä ajatuksia maitotuotteiden vähentäminen teissä herättää? Entä tämä koko kampanja?

Minulla on ollut tämä postaus luonnoksissa jo hyvän aikaa. Maidon juonti jakaa mielipiteitä ja siihen liittyy myös paljon tunteita, onhan maito kuulunut vahvasti meidän Suomalaisten ruokajuomaksi jo vuosikausia. Siksi myös siitä kirjoittaminen julkisesti vähän hirvittää.

Viime vuosina maidon juontia ja sen terveyshyötyjä ollaan katsasteltu myös entistä kriittisemmin – mikä on omasta mielestäni hyvä. Nämä keskustelut ja tutkimukset ovat myös avanneet omia silmiäni, ja siksi meillä ei ole kotona tarjottu maitoa ruokajuomana enää moneen vuoteen.

Ketään sen enempää syyllistämättä tai valintoja arvostelematta, kerron siis vain miksi meillä ei enää juoda maitoa. En kuitenkaan lähde hurskastelemaan, sillä muut maitotuotteet kuten juustot ja voi kuuluvat edelleen osana ruokavalioomme. Osittain tämän jutun kirjoittaminen myös pistää pohtimaan omia kulutusvalintoja entistä kriittisemmin. En siis paasaa tai syyllistä, vaan esitän muutaman oman huomion – enkä edes sano, että esimerkiksi muu perheeni olisi kanssani täysin samaa mieltä.

Maitoon ja maidontuotantoon liittyy monia ongelmia eettisyydestä ympäristövaikutuksiin sekä terveyteen. Äidinmaito on välttämätöntä imeväisikäiselle vauvalle, mutta ihminen ei myöhemmin tarvitse toisen nisäkkään maitoa ravinnokseen. On myös huomattu, että suurimalle osalle maailman ihmisistä kehittyy lapsuuden jälkeen laktoosi-intoleranssi, eli keho ei enää pysty pilkkomaan maidon sokeria. Tämäkin mielestäni kertoo aika konkreettisesti sen, ettei nisäkkään maito kuulu aikuisen ruokavalioon.

Maidon terveyshyödyiksi sanotaan olevan kalsium sekä D-vitaamiini. Kuitenkin paljon ja hyvin imeytyvää kalsiumia saa myös monesta muustakin, kuten vihreistä vihanneksista, manteleista, tofusta tai vaikkapa merilevästä. Maidossa ei ole luontaisesti juurikaan D-vitamiinia, vaan se on lisätty siihen muun prosessoinnin yhteydessä. Yhtä hyvin D-vitamiininsa voi popsia siis purkista.

Suomessa juodaan huomattavasti eniten maitoa koko maailmassa. Maito on osa kansallista identiteettiämme ja se taas on markkinoinnin ja maitopropagandan tulos. Kaikki varmasti muistavat koulujen ja ruokaloiden käytävillä olevat maitomainokset? Niitä näkee edelleen ja mainokset liittyvät koulumaitotukeen. Tuen saaminen edellyttää, että koulut ja päiväkodit ripustavat koulumaitojulisteen näkyvälle paikalle. Tällöin koulut voivat ostaa maitotuotteita alennuksella, ja erotus maksetaan suoraan toimittajalle. Ja lapset oppivat pienestä pitäen siihen, että maitoa kuuluu juoda.

Suuresta maidonkulutuksesta huolimatta Suomalaiset kärsivät kuitenkin eniten myös osteoporoosista – vaikka maidon sanotaakin vahvistan luustoa. Miksi? Tämä on ehkäpä (sekä Suomessa myös vallitsevan suuren laktoosi-intorelanssisten määrän lisäksi) kiistellyin aihe. Monesti olen kuullut sanottavan, ettei tutkimuksia kuitenkaan aiheesta ole, oman googlailuni mukaan taas on – mutta hyvin ristiriitaista.

Ei käy kieltäminen, etteikö maidossa kalsiumia olisi. Luin kuitenkin useasta paikasta myös seuraavaa: Maidon sisältämät proteiinit happamoittavat pitkällä aikavälillä elimistöä, josta taas seuraa kivennäisaineiden, kuten kalsiumin vähenemistä kehossa (?). Lisäksi noin joka neljäs Suomalainen kärsii laktoosi-intoleransissta – osa tietämättään. Tällöin maitotuotteiden (laktoosin) nauttiminen vahingoittaa suoliston terveyttä ja ärsyttää sitä – jos suoli menee huonoon kuntoon tai tulehtuu, huonontaa se ravintoaineiden (kuten kalsiumin) imeytymistä.

Itse olen näistä väitteistä itse aika ristiriitaisin mielin, sillä ensinnäkään en pysty arvioimaan näiden löytämieni lähteiden varmuutta täysin. Siitäkin huolimatta koen, että maidon eettinen puoli ja ympäristöhaitat ovat niin suuria, että jätän maidon litkimisen mieluiten vasikoille – joille se kuuluukin. Ihminen pärjää oikein hyvin ilmankin, oli maidosta terveyshaittaa/hyötyä tai ei.

Itse olen kuitenkin aikanaan huomannut nimenomaan maidon juomisen lisäävän niin itselläni kun lapsillanikin limaisuutta. Useampi lääkäri on myös neuvonut lopettamaan maitotuotteiden, etenkin maidon juonnin eritysesti silloin kun lapsi sairastaa. Niin tehdessäni huomasin maidon juonnin pitävän esikoisen kohdalla korvatulehduskierrettä ainakin osittain yllä ja lopettaminen taas tuntui lyhentävän myös flunssan kestoa ja vähentävän ylipäätään sairastamista. Tämä on siis myös yksi syy perheemme maidon juomisen loppumiseen. Kuten monessa muussakin, tässäkin lima-asiassa tutkimukset ovat puolesta ja vastaan – ja kerronkin vain asiasta oman kokemuksen kautta.

Sitten ne eettiset ongelmat. Kuten sanottu, en itsekään ole pyhimys, mutta koen että maitotuotteiden vähentäminen on askel parempaan suuntaan. Maitotuotanto pitää kokoajan yllä myös lihatuotantoa ja 90 prosenttia naudanlihasta tulee maitotiloilta. Lehmä lypsää maitoa vain, jos se pidetään jatkuvasti poikimassa. Lypsylehmät laitetaan poikimaan noin kerran vuodessa ja ne elävät keskimääräisesti noin viisi vuotta – lehmän luonnollinen elinikä on noin 20 vuotta.

Lypsylehmät eivät yleensä saa hoitaa omia jälkeläisiään, vaan emo ja vasikka erotetaan viimeistään pari vuorokautta poikimisen jälkeen. Sekä emä että vasikka kärsivät erottamisesta. Emällä on synnytyksen jälkeen voimakas tarve hoitaa vasikkaansa ja vasikalla puolestaan tarve imeä emäänsä ja olla sen seurassa. Tämä vain jotta ihminen voisi juoda hänelle kuulumatonta lehmänmaitoa. Itse äitinä tämä kolahtaa jonnekkin syvälle.

Ilmastokatastrofin ollessa käsillä ihan oikeasti nyt, on myös syytä miettiä radikaaleja keinoja sellaiselle pikkujutulle, kuten maapallomme elinkelpoisena säilymiselle. Eläinperäisistä tuotteista luopuminen on yksi iso ja tehokas askel. Tuotetusta eläinperäisestä ravinnosta naudanliha sekä maitotuotteet kuormittavat ilmastoa eniten. Meidän Suomalaisten kannattaisi kasviperäisiä tuotteita valitessamme suosia (kotimaisia) kaurapohjaisia tuotteita, sillä niiden tuottaminen tapahtuu lähellä.

Meidän lapsilta ei ole maidon juomista kielletty, mutta kotiin sen ostaminen tosiaan loppui jo useampi vuosi sitten. Olen kyllä aikoinaan ihan suoraan sanonut lapsille, että toivoisin heidän juovan mielummin koulussa vettä ja ollaan näistä maidon eri ongelmista juteltu monesti yhdessä. Maidonjuontia koulussa tai kaverilla ei siis ole kielletty tai siitä toruta, mutta pikkuhiljaa myös lapset ovat siirtyneet kokonaan veden juomiseen. Joskus harvoin kotona he pyytävät juomaksi kauramaitoa.

Myös itse vaihdoin tuolloin kahvimaidon kauramaitoon. Aluksi se vaati pientä totuttelua ja jonkin aikaa join itseasiassa kahvini ihan mustana. Nykyään olen niin tottunut ja tykästynyt kauramaidon makuun kahvissani, että lehmänmaito ei maistu ollekaan ja tuntuu suussa jopa ikävältä. Moni muu, kuten isäni, sanoo samaa. Olemme ottaneet myös isoja harppauksia maustamattomaan kaurajogurtiin totuttelussa.

Nyt kun perheemme nuorimmainen ja samalla maitoproteiiniallerginen on alkanut syömään pääosin samaa ruokaa muun perheen kanssa, on maitotuotteiden käyttäminen ruoanlaitossa vähentynyt entisestään. Ja miksi ihmeessä sitä ei opettaisi myös muille ei-allergisille lapsille, että leivän päällä voi kovaa rasvaa sisältävän voin ja juuston sijaan syödä vaikkapa paljon terveellisempää ja ympäristön kannalta parempaa hummusta tai vastaavaa.

Nämä ovat oikeasti vain tottumiskysymyksiä, joita on loppupeleissä aika helppo omassa arjessa muuttaa. ps. apua miten esillä tuo viinipullo näyttää olevan osassa kuvia. Kuvitelkaa että se on vesikannu 😀

Artikkeleita ja lähteitä maidon terveyshyödyistä, maitopropagandasta, eettisyydestä ja ympäristövaikutuksista:

Maidon terveysvaikutukset suurennuslasin alla / YLE
Ihana kamala maito / terve.fi
Miksi Suomalaiset juovat maitoa enemmän kuin yksikään toinen kansa / IMAGE
Tuotantoeläimet – Lypsylehmä / Animalia
Tuotantoeläimet – Lihanaudat / Animalia
Ruuan matka pellolta pöytään – Lypsykarja / Ruokatieto
Naudanlihalla ja maitotuotteila suuri hiilijalanjälki / WWF Ruokaopas
Mikä on Suomalaisen maidon hiilijalanjälki / Apu