MAITOMYYTIT –
ONKO MAITO OIKEASTI MUU-KAVA JUTTU?

2/11/2020

Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Oatlyn kanssa

Viime viikolla lehmänmaidosta ja kaurajuomista syntyi iso haloo, kun Oatly lähetti 250 000 suomalaiseen kotitalouteen, kouluun ja päättäjille Maitomyytit -kirjasen. Kampanja kohahdutti, ärsytti, vihastutti ja ihastutti. Ymmärrän sen, onhan maito saavuttanut lähes pyhän aseman ruokapöydissämme. Myös ihmisten omien henkilökohtaisten valintojen kyseenalaistaminen kuohuttaa aina tunteita. En itse koe, että kyseessä oli minkäänlainen hyökkäys ketään kohtaan, vaan aito halu herätellä ihmisiä ja herättää avointa keskustelua.

Maidon hyötyihin liittyy monia jo vähän vanhentuneita uskomuksia, joita on toisteltu meille totuuksina jo pienestä pitäen. Siksi ei olekaan aivan helppo suhtautua puolueettomasti kaikkeen, mitä maidosta kerrotaan. Osa uskomuksista pitää toki paikkansa, kun taas osaa olisi hyvä tarkastella uudelleen nykytiedon valossa. Se mikä oli totta ja tarpeen vaikkapa viisikymmentä vuotta sitten, ei ehkä ole sitä enää tänä päivänä. Erityisesti maidon vaikutuksista ilmastoon ja terveyteen ei puhuta edelleenkään riittävästi.

Suomen maitopropagandatoimisto perustettiin vuonna 1929, jolloin Suomi oli hyvin erilainen maa kuin nyt, ravintoa ei ollut saatavilla yhtä runsaasti ja monipuolisesti kun nykyään. Maitopropagandatoimiston tarkoitus oli tuolloin tarjota tietoa maitotuotteista, edistää niiden laatua, ja mikä tärkeintä: saada ihmiset juomaan enemmän maitoa. Myös Suomen valtio oli mukana tukemassa hanketta ja samoihin aikoihin Suomen suurin meijeri alkoi näkyvästi mainostamaan tuotteitaan, sillä markkinoille alkoi tulla kerman kanssa kilpailevia kasvipohjaisia rasvasekoitteita.

Propagandaoiminta oli tehokasta ja nykyään me suomalaiset olemmekin maailman maitorakkain kansa, eli kulutamme eniten maitoa koko maailmassa. Jos koko Suomen maidonkulutus lasketaan yhteen ja muutetaan hiilidioksiidipäästöiksi, tulee määrästä 2,5 miljoona tonnia kasvihuonepäästöjä. Määrä vastaa 939 946 menopaluu-matkaa Helsingistä Thaimaahan. Kyse ei tosiaan ole mistään ihan pikkumääristä.

Kun tarkastellaan asiaa koko maailman kantilta, tuottamamme ja kuluttamamme ravinto aiheuttaa noin neljänneksen koko maailman ympäristövaikutuksista, mikä on enemmän kuin kaikki maailman liikennevälineet (kuten autot, laivat, lentokoneet, junat jne) aiheuttavat yhteensä. Lihan ja maidon osuus kaikesta ruoan tuottamasta ilmastovaikutuksesta on 73%, eli tosi iso osa. Tuotetusta eläinperäisestä ravinnosta naudanliha sekä maitotuotteet kuormittavat ilmastoa kaikista eniten ja maitotuotanto pitää kokoajan yllä myös (naudan)lihatuotantoa.

Vaikka maidosta ja kauratuotteista olisi mitä mieltä tahansa, mikään ei kumoa sitä faktaa, että meidän kaikkien on siirryttävä entistä enemmän kasvipohjaisiin vaihtoehtoihin pienentääksemme ilmastojalanjälkeämme ja estääksemme ilmastokatastrofin. Esimerkkinä verrattuna ruotsalaiseen kaurajuomaan, maito tuottaa 327 % enemmän (!!!) kasvihuonekaasuja – kuljetukset mukaan laskettuna ja jos ei halua ostaa ruotsalaista, myös kotimaisia vaihtoehtoja on nykyään paljon tarjolla, tosin paljolti kytkettynä meijeritoimintaan).

Myös meidän postiluukusta tipahti viime viikolla Maitomyytit -kirjanen. Olemmekin lasten kanssa puhuneet maidon ja lihan tuotannon ympäristövaikutuksista, että myös paljon sen eettisestä että terveydellisestä puolesta monesti aiemminkin. Monet näistä asioista olivat siis lapsille jo tuttuja ja siinä missä itse tykkäsin kirjan tyylistä esittää asiat, oli se lapsen mielestä ”aika tylsä” (koska niin paljon asiaa).

Sain tuota kolmosluokkalaista kuitenkin vähän pohtimaan ja kommentoimaan kolmea kirjasta poimittua myyttiä. En jaa niitä kaikkia tähän, myytit voi käydä lukemassa www.maitomyytit.fi sivulla, ja voit kommentoida ja keskustella niistä mieluusti myös tuolla alla, postauksen kommenttiosiossa.

MYYTTI: ÄH, EN EDES JUO NIIN PALJON MAITOA

Kuten sanottu, suomalaiset kuluttavat maitoa todella paljon, keskimäärin 361 litraa maitoa vuodessa. Monet mieltävät maidon kuluttamisen sen juomisena, mutta maitoa käytetään monella muullakin tapaa, kuten jogurttina, kermana, kermaviilinä, voina, margariinina, rahkana, viilinä, vanukkaana, jäätelönä, mehumaitona, äidinmaidonkorvikkeena, erilaisina juustoina… Yhden juustokilon tuottamiseen tarvitaankin noin 10 litraa maitoa!

Jos tarkastelet kaupassa pakkausselosteita, voit huomata, että maitoa löytyy monesta muustakin tuotteesta, jossa et ehkä ajattelut sitä olevan, kuten sipseissä, dippijauheissa, karkeissa, suklaassa, pestossa, leivonnaisissa, valmisruoissa. Ei siis ihme, jos oma maidonkulutus on sittenkin paljon enemmän, mitä ajatteli. Kaikille näille tuotteille löytyykin myös korvaavia, maidottomia vaihtoehtoja, joten maitotuotteiden vähentämisen ei pitäisi siinä mielessä olla ainakaan ongelma. Jos kaura ei sovi, löytyy sillekin muita kasvipohjaisia vaihtoehtoja.

Lapsi: Joitain vuosia sitten äiti sanoi, että meillä ei enää juoda lehmänmaitoa. Ei silloin tykätty kaurajuoman mausta, joten alettiin juomaan vaan vettä. Ruoassa sitä makua ei kyllä huomannut. Joskus myöhemmin maistoin maitoa ja huomasin, että tykkään nykyään enemmän kaurajuomasta. Juodaan kuitenkin sitä edelleen vaan joskus, kun vaikka herkutellaan tai jos saadaan muroja, niin niiden joukossa.

Sisko on allerginen maidolle, niin äiti on aika tarkka, ettei missään saa olla maitoa. Kauragurteista me tykätään nykyään, aluksi äitikään ei tykännyt, mutta siihen makuun vaan tottuu ja sitten se onkin hyvää. Maitoa ei tarvitsisi juoda joka päivä tai joka aterialla, se kuluttaa maapalloa turhaan ja on julmaa lehmille. Kesällä me syödään paljon jäätelöä, mutta mä otan aika usein mehujäätä.

MYYTTI: JOS LOPETAMME MAIDON JUOMISEN, SUOMEN MAATALOUS TULEE TULEE HÄVIÄMÄÄN

Mielestäni pitäisi ennemmin miettiä, että jos emme lopeta maidon juomista, tulemme kaikki häviämään. Mutta maatalouden näkymät on varmasti aihe joka aiheuttaa monissa huolta ja samaa aihetta myös minä olen pähkäillyt. Lehmät ja maidontuotanto ei tule kuitenkaan tuskin kokonaan katoamaan vaikka kasvipohjaisten tuotteiden kulutus kasvaisi. Myös Suomen maataloudella on hyvät mahdollisuuden lähteä mukaan kasvavaan kasvisruokatrendiin ja laajentaa omaa tekemistään lehmien lisäksi muihin tuotteisiin, kuten siihen kauraan tai vaikka palkokasveihin. Tiesitkö muuten, että myös Oatly ostaa ja käyttää tuotteissaan myös suomalaista kauraa?

Suomalainen maatalous kulkee kestävän kehityksen etulinjassa, joten sillä on kaikki mahdollisuudet tulla myös maailman johtavaksi kasvipohjaisen ruoan ja juoman valmistajaksi. Kuten muukin maailma, myös maatalous kehittyy. Hiljattain uutisoitiin uudesta, yksinkertaisesta tavasta valmistaa täysin kananmunan valkuaista vastaavaa proteiinimassaa sienten avulla. Mahdollisuuksia on vaikka mihin.

Kun keväällä koronan myötä koko maailma meni hetkeksi säppiin, muistan olleeni kiitollinen ja huojentunut siitä tiedosta, että meillä täällä Suomessa on maataloutta ja että ruoka kyllä riittäisi. Poikkeusoloissa minäkin olisin varmasti juonut kernaasti maitoa ja syönyt tehotuotettua lihaa, jos muuta ei olisi ollut. Ymmärrän siis hyvin, ettei tämä ole täysin mustavalkoista.

Lapsi: En mä tiedä, ehkä ne voi antaa niiden lehmien elää pidempään.

MYYTTI: LASTEN TÄYTYY SAADA RAVINTOA JA SIKSI JUURI SIKSI KOULUMAIDON MERKITYS ON NIIN SUURI

Lasten tulee saada ravintoa ja kouluaterialla on suuri merkitys, sillä noin kolmasosan kaikesta ravinnosta ja energiasta, jota lapset päivittäin tarvitsevat, pitäisi tulla kouluruoasta. Lehmänmaito sisältää runsaasti ravintoaineita ja tästä syystä lehmänmaidon merkitys oli niin suuri aikoinaan pula-ajan Suomessa. Emme kuitenkaan elä enää puutteessa ja ison osan näistä ravintoaineista saa nykyään myös syömällä tai juomalla muita kun maitotuotteita. Mitä monipuolisemmin eri ruokia syömme, sen parempi. Vaikka yksittäinen ruoka sisältäisikin paljon kaikkea, ei se automaattisesti tee siitä hyvää – myöskään ilmaston kannalta.

Tiedostan kuitenkin sen, että joissain perheissä ei syödä tai ole mahdollisuutta kovin monipuoliseen ruokavalioon. Etenkin tällöin on mielestäni melkoisen epäreilua, että lapsi joutuu koulussa valitsemaan ruokajuomaksi joko maidon tai veden. Maitopohjaisia vaihtoehtoja on yleensä kevytmaito, rasvaton maito ja piimä, mutta saadakseen kaurajuomaa, tai jotain muuta kasvipohjaista juomaa, pitää oppilaalla olla lääkärintodistus erikoisruokavaliosta. Erityisruokavalio on sinänsä aika erikoinen termi asialle, joka valitaan ilmasto -tai eettisistä syistä.

Moni on huolissaan siitä, että kasvipohjaiseen ravintoon siirtyminen johtaa proteiinivajeeseen, mutta itse asiassa proteiinia saa yllättävän monista ruoista ja kohtalaisen monipuolisesti syövän on lähes mahdotonta saada ravinnostaan liian vähän proteiinia. Kalsiumia saa syömällä monipuolisesti kasviksia ja käyttämällä kalsiumilla täydennettyjä tuotteita. Hyviä kasvipohjaisia kalsiumin lähteitä ovat soija (tofu), kaalikasvit sekä tummanvihreät lehtivihannekset kuten lehti- ja parsakaali, valkoiset ja punaiset pavut, pähkinät ja simenet, tahini, appelsiini, mustaherukka.

Lapsi: Joskus koulussa pakotettiin ottamaan maitoa, mutta nykyään saa ottaa vettä. Mua ärsyttää se niin paljon ja se, että meidän koulun ruokalassa on juliste jossa sanotaan ”Juo maitoa, niin tulet viisaaksi kuin pöllö”. Koulussa on hyvää ruokaa ja aika paljon kasviksia ja meidän koulussa saa yleensä ottaa kolme kertaa lisää ruokaa ja opet vahtii, että kaikki syö. Jos joisin maitoa, en ehkä jaksaisi syödä niin paljoa ruokaa.

*

Tätä Maitomyytit-keskustelua olen seurannut kuluneella viikolla välillä suu ammollaan. Vaikka tässä vedotaan ihmisten henkilökohtaisiin valintoihin, itseni on vaikea käsittää mikä saa ihmiset niin totaalisen raivon valtaan, kun tästä asiasta keskustellaan. Tämän kampanjan tyyli on kieltämättä puhutteleva, mutta itse näen sen vain hyvänä asiana. Meillä ei ole enää aikaa tuhlattavaksi, ilmasto jatkaa lämpenemistään jos vain hyssyttelemme.

Ruokavalintamme vaikuttavat jokaiseen maapallon asukkaaseen, ja siksipä meidän on hyvä ajatella muitakin kuin itseämme. Vaikka kuinka paljon tämä Oatlyn ulostulo ärsyttäisikin. Me kaikki voimme omassa arjessamme tehdä muutoksia yhteisen hyvän nimissä ja muutokset tässä yhdessä suurimassa kasvihuonekaasuja tuottavassa asiassa ovat oikea ja tehokas suunta.

Mitä ajatuksia maitotuotteiden vähentäminen teissä herättää? Entä tämä koko kampanja?


15 Responses to “MAITOMYYTIT –
ONKO MAITO OIKEASTI MUU-KAVA JUTTU?”

  1. Avatar A sanoo:

    Meillekin tuo propagandalärpäke kolisi postiluukusta. Ei iskenyt, mutta ei siksi että kasvimaitoja vastustaisin vastustamisen vuoksi tai olisin fanaattinen maitoteollisuuden puolustaja. Vaan siksi, että lapsi on kaura-allerginen (plus muna-allerginen) ja henk.koht. ottaa aika paljon aivoon, että kauraa tungetaan niin moneen paikkaan. Esim. on käsittämätöntä, että kouluaterioissa on jatkuvasti kasviproteiineja joista lapsi tulee kipeäksi (ei-kiitos nyhtökaura ja quorn, silti isot kiitokset Helsingin kaupungille, että on tarjolla kaksi vaihtoehtoa joka päivä ja onneksi käytetään myös papu- ja hernepohjaisia proteiineja). Toinen esimerkki elävästä elämästä on, että ennen kun osti vegaanisen pullan, oli se tehty veteen tai soijamaitoon, mutta nykyään 100% vegaanipullat on kauramaitoisia, voi miksi, kun se veteen tehty ois kaikille sopiva ja maistuu tasan yhtä hyvältä. Meidän kodissa ei siispä näy kauraleipää, kaurapuuroa, kauravoita, kaurakermaa, kauramaitoa, kauramuroja, kauragurttia, kauramysliä, nyhtökauraa, jne (mutta huvittaudun ajatuksesta, että joku nykypäivänä voisi elää pelkillä kaurajohdannaisilla).

    No, kaura-allergia on harvinainen vaiva, mutta henk.koht. toivon ettei kauran voittokulku tästä laajene enää paljoa. Se taas mihin Oatlyn läystäke puuttuu on kyllä ihan asiaa. Maidon kulutusta voi jokainen miettiä, jos kaikki vähentäisivät olisi se tosi hyvä juttu ilmastolle. Kaura on hyvä vilja, mutta kaikille se ei sovi. Monia muitakin kasvismaitoja on tarjolla eli valinnanvaraa piisaa (ja janojuomaksi vesi on tietty parasta).

    • Minttu MAMI GO GO Minttu MAMI GO GO sanoo:

      Moikka!

      Allergiat ovat kyllä usein arkea kuormittava tekijä, ymmärrän hyvin myös maito -ja muna allergisen lapsen äitinä <3 Isossa mittakaavassa, kuten vaikka juuri kouluruokailuissa, on varmasti vaikea huomoida kaikkia allergioita - sama juttu vaikkapa kahviloiden tuotteissa.

      Kuten tuossa yllä kirjoitinkin, onneksi myös niin lehmänmaidolle että kaurajuomillekin on myös muita vaihtoehtoja, kuten riisi/soija/manteli. Kauraa nostetaan paljon esille varmaan myös siksi, että sitä on mahdollista valmistaa myös Suomessa ja se on kuitenkin meille monelle tuttu ja turvallinen :-)

      Itse peräänkuulutan myös monipuolisuutta, jos siihen on mahdollisuus, kaiken korvaaminen kauralla tuskin sekään on hyvä juttu :-)

      Tärkein pointti tässä mielestäni kuitenkin on tuo ilmastonäkökulma ja se, miten paljon maidon ja lihantuotanto kuluttaa maapallon resursseja ja aiheuttaa päästöjä. Voimme kaikki itse tehdä meille ja meidän perheelle sopivia, vähän kestävämpiä ja parempia ratkaisuja :-)

      Ja janojuomana vettä minäkin kannatan! :-)

  2. Avatar Roosa sanoo:

    Valitettavasti monelle kyseessä ei ole vain ympäristönäkökulmasta tehtävä valinta. Kasviperäiset maidot ovat paljon kalliimpia kuin lehmänmaito.

    • Minttu MAMI GO GO Minttu MAMI GO GO sanoo:

      Se on aivan totta ja hyvä pointti! Yksi syy tähän hintaeroon on myös se, että meijeriteollisuus saa paljon enemmän erilaisia maatalous yms tukia, kun vaikkapa kaurajuomavalmistajat saavat. Siksi myös päättäjien olisi mielestäni tärkeä tarkastella näitä asioita ihan sieltäkin päästä alkaen jos EU:n ilmastotavoite halutaan toteuttaa – ja jotta kaikilla olisi parempi mahdollisuus myös valita :-)

      • Avatar Roosa sanoo:

        Totta tuokin. Minä juon nykyään kauramaitoa kahvin kanssa, mutta käytämme silti lehmänmaitoa, ja siitä valmistettuja juustoja, jogurttia ja kermaa. Toistaiseksi taaperomme, jota imetin 1v ja 8kk, ei ole kiinnostunut maidon juomisesta sellaisenaan. Hän pitää piimästä ja muista maitotuotteista, ja saa niitä kohtuudella. Käytämme vain täysrasvaisia maitotuotteita, joita suositellaan pikkulapsille Isossa-Britanniassa, jossa asumme. Mielestäni suomalaiseen kulttuurin kuuluva rasvattoman maidonjuominen litrakaupalla päivässä on typerää. Olen samaa mieltä kanssasi, mutta me emme vielä tottumus- ja kustannussyistä ole pystyneet siirtymään kasvimaitotuotteisiin tämän isommin.

        • Minttu MAMI GO GO Minttu MAMI GO GO sanoo:

          ”Mielestäni suomalaiseen kulttuurin kuuluva rasvattoman maidonjuominen litrakaupalla päivässä on typerää.” – samaa mieltä! Ja etenkin kun samaan aikaan kritisoidaan kaurajuoman korkeaa vesipitoisuutta :D

          Jokaisella on oikeus tehdä juuri itselleen ja perheelleen sopivimmat ratkaisut ja valinnat, muutoksen ei myöskään tarvitse tapahtua kertaheitolla vaan pikkuhiljaa :-)

  3. Avatar Päivi sanoo:

    Tämä on hyvä keskustelun avaus. Itse tyrmistyin viime viikolla, kun kuoren avasin ja huomasin, mikä lehtinen on kyseessä. Haluaisin herätellä ihmisiä ajattelemaan sitä, että lähellä tuotetun ruoan käyttö on aina ympäristöteko on se sitten eläinperäistä tai kasviperäistä. Se, että moni pitää sitä ekologisempana vaihtoehtona, että raahaa kaupasta kotiin soijasuikaleita ei oikeasti ymmärrä sitä, missä se soija on tuotettu. Soijan suurimmat tuottajamaat löytyvät Aasiasta ja Etelä-Amerikasta ja mm. Amazonin sademetsää on kaadettu miljoonia hehtaareita soijapeltojen tieltä. Tai ostat kilokaupalla ulkomaisia hedelmiä sen sijaan, että valitset metsämarjoja, jotka on poimittu lähimetsistä.

    Tämä kyseinen Oatlyn kampanja on kyseenalainen omasta mielestäni siksi, että se antaa liian ruusuisen kuvan kauran ympäristövaikutuksista. Vieläkään päästöille ei ole olemassa yhdenmukaista laskentaa, joten lehmänmaidon ja kauramaidon vertailu on käytännössä mahdotonta. Lisäksi viljelystä ei monellakaan ole minkäänlaista ymmärrystä, kun ei kontaktia maatalouteen enää ole. Kaura ei kasva ilman lannoitteita ja ei-luomutuotteet eivät kasva ilman kasvinsuojelumyrkkyjä. Edelleen Suomenkin fosfori- ja typpipäästöt Itämereen ovat korkealla tasolla maatalouden kuormasta johtuen. Jos vielä lisäisimme esimerkiksi kauran viljelyä nyt nurmiviljelyssä olevien peltojen tilalle niin päästöt kasvaisivat entisestään. Nurmi sitoo sekä ravinteita että hiilidioksidia.

    Kuten toteat niin kuluttajahan valinnoillaan ohjaa paljolti sitä, mihin suuntaan me menemme. Mikään vaihtoehto ei kuitenkaan ole mustavalkoinen. Keskustelua on hyvä olla ja ekologisuus on tärkeä aihe. Uskallan kuitenkin väittää, että me Suomessa olemme selvästi paremmassa asemassa maatalouden päästöjen osalta kuin monessa muussa maassa. Haluaisinkin nähdä enemmän kampanjoita siitä, kuinka tärkeää on suosia lähellä tuotettua ruokaa.

    • Avatar Julia sanoo:

      (Aluksi kiitos hyvästä ja rakentavasta postauksesta. Kampanja on herättänyt ilahduttavan paljon keskustelua ja toivottavasti yhä useampi kyseenalaistaa lehmänmaidon ”ylivoimaisuuden”.)

      En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa kun nämä samat argumentit eläintuotteiden käytön puolesta ilmestyy ympäri nettiä aina uudestaan ja uudestaan vaikka ne kaikki on moneen kertaan todettu virheellisiksi, mutta jos nyt kerran vielä väännetään rautalangasta.

      ”Lähellä tuotetun ruoan käyttö on aina ympäristöteko on se sitten eläinperäistä tai kasviperäistä”, tämähän ei missään nimessä pidä paikkaansa. Kuljetusten osuus ruoantuotannossa on varsin pieni ja vaikka ensi alkuun suomalainen lehmänmaito saattaa kuulostaa ympäristöystävällisemmältä kuin ruotsalainen kauramaito(tai juoma, mutta kuka käyttää puhekielessä sanoja kaurajuoma tai soijajuoma?) ei se sitä itse asiassa ole. Syynä tähän on se, että eläintuotanto on itsessään niin tuhlaava ja epätehokas tapa tuottaa ruokaa. Lehmäthän eivät suinkaan elä millään pyhällä hengellä vaan niiden kasvatus ja pito vie valtavasti aikaa, rahaa, tilaa, energiaa ja resursseja. Yksi ainut lypsävä lehmä syö päivässä kymmeniä kiloja nurmea/säilörehua sekä lisäksi väkirehua(esim.ohraa tai kauraa) ja juo jopa 100l vettä. Sitten jos verrataan Suomessa ja sanotaan vaikka Australiassa tuotettua kauramaitoa, voidaan tottakai sanoa että kyllä suomalainen on meille ympäristöystävällisempää. Ausseille taas Australiassa tuotettu on ekologisempaa.

      ”raahaa kaupasta kotiin soijasuikaleita ei oikeasti ymmärrä sitä, missä se soija on tuotettu. Soijan suurimmat tuottajamaat löytyvät Aasiasta ja Etelä-Amerikasta ja mm. Amazonin sademetsää on kaadettu miljoonia hehtaareita soijapeltojen tieltä”. Tämän myytin soisi jo kuolevan pois. Ensinnäkin, Suomeen tuleva elintarvikesoija on GMO-vapaata ja se tulee lähinnä Euroopasta ja on usein myös luomua. Maailmanlaajuisesti vain noin 6% kaikesta tuotetusta soijasta on tarkoitettu suoraan ravinnoksi ihmiselle. Soijaa tuodaan Suomeen vuosittain noin 150-200 miljoonaa kiloa, josta noin 95% menee rehuteollisuuden käyttöön. Toki naudat eivät täällä Suomessa juurikaan soijaa syö, mutta siat, viljellyt kalat sekä broilerit niidenkin edestä. Jos soija ja sademetsät siis huolettavat, ensimmäisenä on syytä luopua pekonista, viljeltyjen kalojen fileistä sekä broilerin koivista(sekä brasilialaisesta lihasta).

      ”Tai ostat kilokaupalla ulkomaisia hedelmiä sen sijaan, että valitset metsämarjoja, jotka on poimittu lähimetsistä”, tämän kanssa olen samoilla linjoilla. Epäilen kuitenkin että myös eläintuotteita käyttävät ihmiset ostavat esimerkiksi banaaneja ja kiivejä vaikka muistavatkin aina mainita niiden epäekologisuudesta ja -eettisyydestä kun lihan tai maidon päästöt tulevat puheeksi. Tähän liittyy sekin että valitettavasti näillä leveysasteilla ei talvella vaikkapa tomaatit kasva. Voidaan siis miettiä onko meidän pakko saada tuoreita tomaatteja talvella ja jos on, onko ne järkevämpi kasvattaa täällä lämmitetyissä ja valaistuissa kasvihuoneissa vaiko Espanjassa.

      ”Vieläkään päästöille ei ole olemassa yhdenmukaista laskentaa, joten lehmänmaidon ja kauramaidon vertailu on käytännössä mahdotonta”. Osittain totta. Jos lehmänmaidolle oikeasti haluttaisiin päästömerkintä, sellainen kyllä pystyttäisiin laskemaan. Toki luku saattaisi tiedon ja tekniikan kehittyessä päivittyä moneen kertaan, mutta sama pätee vastaaviin kasvipohjaisiinkin tuotteisiin. Pelkkä hiiilijalanjälki ei kuitenkaan riittäisi, vaan mukana pitäsi olla elinkaari alkaen jo kauan ennen kuin lehmä on lypsänyt pisaraakaan. Olisi myös ehdottomasti paikallaan että päästöt määrittelisi jokin riippumaton taho käyttäen samoja mittareita, jolloin vältyttäisiin viherpesulta puolin ja toisin.

      ”Lisäksi viljelystä ei monellakaan ole minkäänlaista ymmärrystä, kun ei kontaktia maatalouteen enää ole”. En tosiaankaan oikein ymmärrä mikä pointti tällä on? Saavatko vain maatiloilla työskentelevät puhua maatalouden epäkohdista? Ja miksi tämä koskee nimenomaan vain maatiloja? Jos kritisoin liikenteen päästöjä, ei kukaan tule sanomaan että sulje suusi, et tiedä mistään mitään kun et itse ole liikennelentäjä/bussikuski/öljykaivoksen omistaja. Tietoa ehdottomasti pitää jakaa, mutta se pitäisi tehdä ennakkoluulottomasti, puolueettomasti ja faktojen avulla. En yleensä perusta mitään pointteja pelkästään omaan kokemukseen, mutta tässä se tuntui tarpeelliselta. Olen itse kotoisin Keski-Pohjanmaalta, missä eläintuotanto niin elintarvikkeiksi kuin asusteiksikin on voimissaan. Molemmat vanhempani ovat maatilojen kasvatteja ja vaikka eivät itse tiloilla jatkaneetkaan, ei navetta ole minullekaan mikään vieras paikka. Tästä huolimatta olen vasta myöhemmin ymmärtänyt maidontuotannon eettiset ja ekologiset ongelmat, terveyshaitoista puhumattakaan. Pistää miettimään että jos itse oli niin pihalla asioista, miten sitten joku joka ei ole eläessään nähnytkään lehmää livenä. Onneksi se ei kuitenkaan nykyään ole enää mikään este tiedonhankinnalle.
      En todellakaan ole tilallisia vastaan, päinvastoin. Mielestäni heitä ei todellakaan saisi jättää setvimään tätä ongelmaa yksin. He tekevät arvokasta työtä pyrkiessään turvaamaan suomalaisille mahdollisimman puhdasta ja turvallista kotimaista ruokaa. Se ei kuitenkaan tarkoita yhtä kuin eläintuotanto, joka uhkaa ympäristöä, kansanterveyttä ja tietysti eläimiä. Fakta on myös se, että eläintuotanto ammattina on jo nyt liian raskasta ja kuormittavaa ja työstä saatava palkka taas liian pieni ja monilla on reilusti velkaa. Toinen tosiasia on, että nykyisenkaltainen ruokajärjestelmä on tehoton, kallis ja tuhoaa meidän kaikkien tulevaisuutta, etenkin jos lihankulutus nousee vielä entisestään. Vaatisi systemaattisen muutoksen jotta voisimme tukea siirtymistä pikkuhiljaa kasvipohjaisten elintarvikkeiden viljelyyn ja tuottamiseen. Tällä hetkellä maataloustuet menevät lähes yksinomaan eläintuotantoon.

      ”Kaura ei kasva ilman lannoitteita ja ei-luomutuotteet eivät kasva ilman kasvinsuojelumyrkkyjä. Edelleen Suomenkin fosfori- ja typpipäästöt Itämereen ovat korkealla tasolla maatalouden kuormasta johtuen. Jos vielä lisäisimme esimerkiksi kauran viljelyä nyt nurmiviljelyssä olevien peltojen tilalle niin päästöt kasvaisivat entisestään. Nurmi sitoo sekä ravinteita että hiilidioksidia.” Ei kasva eläimille syötetty rehukaan. Lisäksi jos siirrtyttäisiin kokonaan kasvien tuotantoon, peltopinta-alaa pystyttäisiin vähentämään huomattavasti. Edelleenkin; eläimet kuluttavat valtavat määrät rehua, vettä, tilaa ja energiaa verrattuna siihen, mitä ne tuottavat. Lannoitus ei myöskään itsessään ole mikään kynnyskysymys. Nythän käytetään eläinten jätöksiä lähinnä sen vuoksi että sitä tuotetaan niin paljon ja sen on mentävä jonnekin. Ellei sitä levitettäisi pelloille, se olisi todellista ongelmajätettä. Toki osa lietteestä valuu pelloilta ojiin, ojista jokiin ja siitä edelleen mereen. Millä perusteella tämä ei aiheuta rehevöitymistä ja saastumista? Kasvipohjaisia lannoitteita on tietysti olemassa, mutta niiden vlmistukseen voitaisiin systemaattisesti suunnata esim.kaikki elintarvikkeiksi jalostettujen kasvien ylijäämäosat, miksei myös biojätteet. Lisäksi harjoitettaisiin vuoroviljelyä.

      Pahoittelut kilometritekstistä ja kiitos jos luit. Toivottavasti en loukannut ketään, se ei ole tarkoitukseni eikä pidemmän päälle johda mihinkään. Olen kuitenkin hieman turhautunut siihen, miten valtaosa suomalaisista edelleen suhtautuu tähän asiaan. En tiedä miten tilanne kehittyy meidän elinaikanamme, ellemme tee mitään/enemmän. On ehkä mahdoton arvioida milloin vaikutukset alkaisivat toden teolla näkyä omalla takapihallamme. Mutta vaikka itse emme joutuisi sen vuoksi kärsimään, on mielestäni jokaisen vastuullisen yhteiskunnan jäsenen velvollisuus olla kiinnostunut siitä, miten voisimme omalla toiminnallamme edesauttaa ilmastonmuutoksen torjumista, vähentää terveysriskejä ja luopua eläinten hyväksikäytöstä. Emme voi jättää tätä kriisiä lastemme ja lastenlastemme ratkaistavaksi. Nykytilanne on jo sen verran huono että meidän kaikkien olisi syytä tarkastella kulutustottumuksiamme kriittisesti, koska kysyntä ohjaa tarjontaa. Jokaisen valinnoilla on väliä. Etenkin kun kyse on niinkin yksinkertaisesta ja helposta asiasta kuin että kaadanko kahviini lehmänmaitoa vai suomalaista kaurajuomaa.

      • Minttu MAMI GO GO Minttu MAMI GO GO sanoo:

        Kiitos Julia todella hyvästä kommentista! Ei olisi voinut paremmin näitäKIN myyttejä faktapohjaisesti avata!

        Kiitän myös Päiviä, asiat eivät todellaan ole täysin mustavalkoisia, mutta kuten Julia jo monen väittämään korjasikin, että eläintuotanto on itsessään niin tuhlaava tapa tuottaa ruokaa että eläinperäisiä tuotteita tulisi radikaalisti vähentää. Lähituottetua, kasvipohjaista ruokaa voi suosia silti! :-)

        Suosittelen kaikkia lukemaan ajatuksella Julian yllä olevan kommentin!

  4. Avatar katarii sanoo:

    Hyvää pohdintaa!
    Oatly vaan on viime aikoina ryvettynyt niin moninaissa kohuissa, että yritän käyttää muita kasvimaitotuotteita mielummin.

  5. Avatar reti sanoo:

    Mun mielestä kasvipohjaisista maitojuomista parhaimman makuinen on Alpron Cashew-maito, se on todella neutraalin makuista, muistuttaa jopa hiukan lehmänmaitoa. Valitettavasti se on vähän hintavaa verrattuna moneen muuhun vaihtoehtoon :/ Mutta suosittelen kasvimaitoihin epäileväisesti suhtautuvia kokeilemaan sitä!

    • Minttu MAMI GO GO Minttu MAMI GO GO sanoo:

      Hei! On kyllä hienoa, miten paljon erilaisia vaihtoehtoja nykyään löytyy! Harva tosiaan vaihtaa kasvipohjaiseen maun vuoksi, joten siirtymää voi helpottaa juurikin itselleen parhaiten maistuvilla tuotteilla :-)

Kommentoi