KAUPALLINEN YHTEISTYÖ – SELLO

Tiesittekös että yksi Pohjoismaiden suurimmista ja monipuolisimmista kauppakeskuksista löytyy Espoon Leppävaarasta? Ja tiesittekös myös sitä, että sinne hurauttaa junalla Helsingin keskustasta kymmenessä minuutissa? Kyseessähän on nimittäin kauppakeskus Sello, joka on itseasiassa aika tuttu paikka itselleni. Olin nimittäin aikoinaan muutaman vuoden töissä viereissä koulussa, ja kävimme oppilaiden kanssa Sellossa joka viikko. Ei shoppailemassa (vaikka joskus myös harjoittelemassa sitäkin) vaan kaikkia muita sen palveluita, kuten kirjastoa, konserttisalia ja leffateatteria hyödyntämässä.

Nyt kun viime viikolla ennen koulujen ja eskarin alkamista piti käydä ostelemessa uutta reppua, kyniä, muutama häihin liittyvä asia sekä käydä kirjastossa ja syömässä perinteiset lomanloppumis-jäätelöt, suuntasimmekin poikien kanssa Selloon. Koska lähellämme tehdään korjausksia ratikkakiskoihin pääsimme itseasiassa helpommin sinne kun keskustaan. Ja mikäs sen kätevämpää kun voi hoitaa kaikki hommat yhden katon alla. Helpottuu arkeen palaaminenkin!

Sellossa on yli 170 liikettä joista löytyy niin muotiin, sisustukseen, vapaa-aikaan kuin hyvinvointiin erikoistuneita liikkeitä sekä isot hypermarketit ja tietysti monipuolisesti ravintoloita. Myös eri pankki-, posti- ja vakuutusasioiden hoitaminen onnistuu ostosten lomassa. Lisäksi Sellossa on elokuvateatteri sekä se iso kirjasto. Sellosalissa järjestetään erilaisia konsertteja ja löytyy kauppakeskusksesta toki myös kuntosali. Näiden lisäksi Sellosta löytyy myös keilaviihdekeskus, pubeja sekä yökerho. Lapsiperheet ovat myös huomioitu ja lapsille löytyy leikkialue, ja lauantaisin Sellossa on ilmainen lapsiparkki 3-7 -vuotiaille kolmannesta kerroksesta. Siitä tulee aina tosi paljon plussaa!

Tämän lisäksi Sello on KOKO EUROOPAN ekologisin kauppakeskus! Siellä on jo vuosien ajan tehty mittavia ekotehokkaita toimenpiteitä, kuten että kauppakeskuksessa käytetään vain kotimaista tuulivoimaa, kaikkeen kulutukseen paperiflyereistä lähtien kiinnittään tarkasti huomioita hiilijalanjälkilaskelmilla ja siellä myös kierrätetään ihan kaikki ja sieltä löytyy kattavat kierrätyspisteet, jos vaikka omassa taloyhtiöstä ei sellaisia ole.

Me saimme shoppailureissullamme kaiken tarvitsemamme jonka lisäksi käytiin niin syömässä kun jälkkärilläkin. Sellon yhteydessä oleva kirjasto on myös yksi ihanimmista. Kirjaston ulkopuolella sattui olemaan juuri samaan aikaan mahdollisuus tehdä jättiläissaippuakuplia, piirtää katuliiduilla sekä pelata mölkkyä ja jättikokoista huojuvaa tornia. Sisällä kirjastossa pojat valitsivat rauhassa kirjojaan sekä leikkivät hetken pienille lapsille tarkoitetussa leikkipaikassa. Se oli oikein ihana ja rauhoittava hetki kaupoissa kiertelyn välissä.

Tuntui arkeen palaaminenkin paljon kivemalta ja helpommalta kun sai asioiden hoitamisten lisäksi vietettyä kivan ja leppoisan päivän lasten kanssa. Vaikka matka Espoon Leppävaaraan olikin helppo ja nopea, oli hauska tehdä pieni retki jonnekkin pojille ihan uuteen paikkaan.

Sellon Arkeen Paluu-sivuilta löytyy vinkkejä, tarjouksia sekä kilpailu, joten kannattaa klikata sinne!

Niin se vain hurahti, poikien yhdeksän viikon kesäloma. Kesän alussa vähän jännitin, että toivottavasti saadaan lomasta kaikki irti, ehditään tekemään kaikenlaista kivaa, mutta myös olemaan ihan rennosti kotona. Tekemistä on riittänyt eikä kukaan ole edes tainnut sanoa kertaakaan että on tylsää. Vaikka siihenkin olin varautunut ja välillä sekin on mielestäni ihan jees. Saavatpahan lapset käyttää mielikuvitustaan keksiessään tekemistä.

Elviksen mielestä kesälomassa parasta on ollut se, kun on päässyt mökille soutelemaan. Kaapo on taas fiilistellyt sitä kun on saanut nukkua aamuisin pitkään. Ensimmäinen kouluvuosi takana ja ymmärrän hyvin nuo mietteet. En itsekään ole vielä tottunut aamuherätyksiin.

Itsehän olen pitänyt lomaa vain koulusta, mutta täytyy myöntää että kesän ja rakastuminen vuoksi olen kahlannut töiden ja muiden askareiden kanssa välillä ihan siellä altaan matalimmassa päässä. Se on mahdollistanut itselleni paljon päämäärätöntä hengailua, pellavalakanoissa makoilua ja extempore-retkiä.

Huomenna meillä alkaa jälleen kerran ihan uudenlainen arki kun myös Elvis täytyy saada ajallaan eskariin. Täällä yksi isompi poika odottaa jo malttamattomana huomista, kavereiden tapaamista ja sitä että pääsee näyttämään opelle miten hienosti on oppinut kesän aikana lukemaan. Sitten täällä on yksi pienempi poika joka suree sitä kun ihmiset vanhenee, eikä t o d e l l a k a a n tahtoisi minnekkään uuteen ja jännittävään eskariin. Ja sitten täällä olen minä, jonka iisin kesän sijasta päätti järjestää häät reilussa kuukaudessa ja on hermoromahduksen partaalla väsätessään istumajärjestystä. Onneksi oma koulu alkaa vasta parin viikon päästä.

Ihana kesä kaikenkaikkiaan, vaikka ei edes ulkomaille ennätetty, ollaan ehditty tehdä ja kokea jos vaikka minkälaista. Tätä kesää ei ihan heti unohdeta.

Jo ennen kun edes kerroimme lapsille menevämme naimisiin he taisivat myös aistia rakkautemme. Kaikki kolme lasta ovat puhuneet niin toiveissa olevista pikkusisaruksista kun häistäkin. Jokin aika sitten, eräänä sateisena iltana, Elvis sanoi näin:

Toivottavasti te menisitte naimisiin. Mun mielestä te voisitte mennä naimisiin jo huomenna. Silloin taivaskin hymyisi ja tulisi kaunis päivä.

Yleensä tykkään että toisen tekemä ruoka maistuu aina parhaalta, mutta kyllä se niin on että itse kasvatettu maistuu vielä paremmalta! Muutamia salaatinlehtiä ollaan jo laatikkoviljemästämme maistelleet, mutta eilen kerättiin vähän enemmän satoa josta sitten loihdittiin herkullinen lounassalaatti. Auringon lämmittäessä syötiin asiaan kuuluvasti pihalla piknikviltillä.

Toki on ollut kiva seurata miten salaatit, yritit ja herneenversot ovat pitkin kesää kasvaneet, mutta kaikista on ihaninta on ollut katsella lasten omistautumista viljelysten hoitoon. He ovat ahkerasti käyneet kastelemassa ja kitkemässä rikkaruohoja, välillä on pitänyt jopa vähän toppuutella, että ei niitä sentään sadepäivinä tarvitse erikseen juottaa!

Koska en ole oikeastaan ikinä aiemmin viljellyt mitään, ja kaikki huonekasvitkin olen melko järjestemällisesti onnistunut tappamaan, valitsimme laatikkoon kaikkia tosi helppoja juttuja. Yllätykseksemme korianteri onkin kasvanut tosi hyvin ja kestänyt koleatkin säät. Tästä rohkaistuneena taidamme ensi vuonna kokeilla jotain vähän vaativampiakin juttuja, jotain kasviksia ainakin! Tomaattikin meidän piti siirtää keittiön ikkunaudalta pihalle kasvamaan, mutta valitettavasti se menehtyi päivä ennen siirtoa tapaturmaisesti ikkunaan verhoksi teipatun pussilakanan pudottua sen päälle… Nyt on muuten uudet verhotkin joka ikkunassa, mutta niistä myöhemmin lisää 😀

Olettekos muut kasvatelleet kesällä jotain ja onko tullut jo paljon satoa?

Monta huonosti nukuttua yötä, purkamaton matkalaukku, kasoittain likapyykkiä, ei yhtään puhdasta sukkaa, kolmen päivän tiskit, liikaa lähettämättömiä sähköposteja ja kaatosade juuri sillä hetkellä kun ajattelin laittaa lapset pihalle leikkimään. Oltiin sovittu poikien kanssa neljän päivän peli -ja telkkarilakosta, joka sillä hetkellä loppui. Viimeisenä päivänä ja omasta aloitteestani. Lapset olivat jaksaneet hienosti, vaikkakaan en ole ikinä nähnyt heidän siivoavaan huonettaan niin nopeasti mitä tänä aamuna, kun lupasin että lakko loppuukin sovittua aiemmin heti kun huone on siisti. Enpä olisi uskonut, että se olisin minä, joka ei lakkoa enää jaksa.

Onneksi lopulta sade lakkasi, pelit sammuivat ilman mukinoita, naapurin pihalle pääsi trampalle ja sovittiin että huomenna lakkoillaan taas. Puhtaat sukat jalassa.