Jos joku kysyy, että mitkä ovat poikien lempileikit, ei vastausta tarvitse paljoa miettiä. Ne ovat nimittäin Lego-leikit! Pienistä taaperoista saakka on molempia kiinnostaneet Duplot ja nykyisin myös noita pikkulegoja saa kaivella jalkapohjasta vähintään tunnin välein. Legoilla leikkimien on mielestäni yksi parhaimpia, lasta kehittäviä ja mielikuvitusta simuloivimpia juttuja. Joten omasta puolestani he voisivatkin leikkiä niillä aamusta iltaan, silläkin uhalla että yöllisillä vessareissulla lentelee ärräpäitä niiden päälle astuessa.

Nykyään meiltä löytyy Legoja tosi paljon, pikkulegoja tuollaisen pään verran ja sitten duploja iso, noin 80 litraa vetävä säilytyspussillinen. Ja silti lisää odottaa paketissa synttäreitä odotellen. Aina kun tulee uusia suosikkeja, erikoislegoja ja uusia nättejä värejä. Noh ja ehkä tässä vaiheessa täytyy tunnustaa, että myös minä tykkään legoilla rakennella…

Tulevana viikonloppuna onkin yksi juuri meitä kiinnostava meno Helsinki Design Weekiä koskien. Nimittäin Teurastamolla vietetään lasten design viikonloppua, jossa muotoilu kohtaa myös perheen pienimmät. Ohjelmassa on näyttelyjä, työpajoja ja muuta tekemistä koko perheelle kivassa miljöössä. Ja meitä siis erityisesti kiinnostaa siellä järjestettävä LEGO-arkkitehtuuripaja. Paja pyörii koko viikonlopun klo 10-18 ja toki samaan aikaan siellä on paljon muutakin, esimerkiksi Kidd.O Magazinen muotinäytös myös kiinnostelee.

Itselläni on viikonloppuna luvassa myös ainakin vähän synttäreiden juhlintaa. Aluksi ajattelin etten sen kummemin synttäreitä juhli, vielä kun ne sattuivat arkipäivälle ja minusta on jotenkin hassua juhlia niitä vääränä päivänä. Mutta ystävän yllytyksestä luvassa on nyt ainakin hemmottelua ihanan brunssin merkeissä. Kivaa!

Mitäs teidän viikonlopun suunnitelmiin kuuluu? Meinaatteko käväistä lasten HDW viikonlopussa tai jossain muussa Design Weekin tapahtumassa? Bloggareiden sisutuskirppiskin olisi, joten valinnanvaraa ainakin löytyy!

Postaus tehty yhdessä HDW ja LEGOn kanssa.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Vielä ehtii nippanappa tämän vuokokauden puolella. Täytin tänään nimittäin kaksikymmentäkahdeksan vuotta. Lähentelen kolmeakymppiä enkä todellakaan ole enää mikään teini, mutta elämäntilanteeseni nähden olen silti tosi nuori.

Kun sain Kaapon lähes viisi vuotta sitten, juuri 23 vuotta täyttäneenä, tusnsin ja tiesin olevani siihen täysin valmis ja kypsä. En olisi halunnut mitään yhtä paljon. Olin aina tiennyt että haluan nuorena äidiksi, eikä 23 enää edes ollut mielestäni kovin nuori. 17 olisi ollut.

En edelleenkään ajattele että olen ollut silloin liian nuori. Vaikka nuori silloin kyllä olen ollut, olen edelleen (ja samaan aikaan olen jo ihan mummo). Mutta en liian. En voisi kuvitella että olisin lykännyt lasten tekoa vielä vaikka viidellä tai kymmenellä vuodella. Niin suuri halu oli tulla silloin äidiksi.

Ja tässä sitä nyt ollaan, kaksikymmentäkahdekasan vuotias, kahden lapsen eronnut sinkkuäiti. Rutkasti elämänkokemusta takana ja toivottavasti paljon vielä viedä edessä. Päivääkään en vaihtaisi pois.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Lähdettiin eilen Riikan kanssa katsastamaan Habitare-messut. Oikeastaan mitään uutuuksia ei siellä hirveästi ollut, mutta kyllähän sitä tuli taas vähän inspiroituneempi olo ihan vain kiertelystä ja kauniiden tavaroiden ja astelmien katselusta.

Parhaiten jäivät mieleen Lundian laatikot, Aaltojen YOLO syöttötuoli/jakkara sekä kaikkialla vilisevä vaneri. Habitaren mielenkiintoisimpaa antoa on ehdottomasti ahead!-alue, joss tänä vuonna suunnittelukilpailu, uusien kykyjen areena Protoshop, sekä EcoDesign -ja Trash Design erikoisnäyttelyt.

Muuten itselleni tämän vuoden Design Weekin anti on jäänyt hyvin laihaksi. Saa nähdä jos sitä vielä viikonloppuna johonkin osallistusi. Oletteko te jo ehtineet käväisemään Habitaressa tai sinne viikonloppuna suuntaamassa?

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Kuka huomasi Instagramista että olin viikonlopun Kööpenhaminassa? Yritin karsia näitä kuvia parhaani mukaan, mutta minkäs teet kun kaupunki oli niin kaunis. Olimme siis blogireissulla Emilian, Heidin ja Elisan kanssa Köpiksessä, mutta reissumme päätarkoitus oli tutustumien Meandin pääkonttoriin Malmöössa, johon huristimme ensimmäiseksi päiväksi (the Siltaa pitkin) junalla. Tanskan ja Ruotsin välissä olevaa siltaa pitkin olikin tosi kätevä ja nopea tapa matkustaa. Malmön reissusta kerron paremmin myöhemmin, kuvamateriaali nimittäin sisältää vielä toistaiseksi salaisia uutuuksia…

Me jäimme kuitenkin kaupunkiin vielä toiseksi päiväksi. Olimme vuokranneet itse asunnon air bnb:n kautta joka osoittautuikin ihan loistavaksi valinnaksi. Meillä oli suuri kattohuoneisto aivan keskeisimmällä kohtaa Strøgetia, eli kauppoja ja ihmisiä vilisevää kävelykatua.

Kööpenhamina vaikutti todella ihanalta kaupungilta. Kentältä pääsi tosi kätevästi ja nopeasti junalla keskustaan ja siellä oli helppo liikkua ihan jalkaisin. Rakennukset olivat huikeita, todella suuria ja vanhoja. Hyvin vaikuttavia. Satama-alue ehkä idyllisin ikinä, veneistä myytiin itsetehtyä mehua ja omenoita, ympärillä värikkäitä taloja ja terasseilta kantautuvaa puheensorinaa. Ihmiset ylipäätään olivat kauniita, rentoja mutta hurjan tyylikkäitä. Kaikkialla oli pyöriä. Shoppailumahdollisuudet olivat niin hyvät että melkein itketti etten päässyt sinne lottovoiton kanssa. Esimerkiksi kaksikerroksinen HAY:n kauppa oli vaan niin ällöttävän ihana, että lopulta kävelin sieltä ulos ostamatta mitään. Taas pelkkä Lego-kaupassa käynti oli elämys. Se oli kuin karkkikauppa. Olisi todella ihana käydä tuolla uudestaan myös lasten kanssa. Ja pakkohan meidän oli myös käydä katsomassa Pieni Mernenneito patsas, kuten miljoonan muunkin turistin. Muutenkin, vaikka Helsinkiin verrattuna, ihmisiä oli liikkeellä ihan todella paljon.

Lapsia vilisi myös paljon kaupunkikuvassa. Ruotsissa kun äidit pukevat lapsensa trendikkäästi mustaan ja muutenkin hyvin simppeleisti Bugaboo-rattaisiinsa, niin Tanskalaiset tuntuivat olevan enemmän maanlähesempiä ja enemmän keskieurooppalaisia tyyliltänsä. Oli duffelitakkia, lakerikenkää, tyllihametta ja isopyöräisiä rentovaunuja. Todella söpöä.

Meille osui kohdalle myös aivan loistava sää! Hihattomissa pärjäsi enemmän kun hyvin, ja auringonpaisteessa kaupunki todella näytti kaikki parhaat puolensa. Täytyy päästä uudestaan. Eikä matka tietenkään olisi ollut yhtään niin hauska ilman ihanaa reissuseuraa. Naurettua tuli katketaksemme  moneen kertaan. Esimerkiksi kun yritimme avata majapaikamme ovea, pyytäessämme ilmaista bussikyytiä ja mitä noita nyt oli.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Kuten joka kuun vaihteessa, nytkin on taas todettava että aika kuluu älyttömän nopeasti. Näin syyskuun ekana on varmaankin hyvä aika hyväksyä se että syksy on nyt täällä ja kesä meni. Se meni ihanasti. Edessä on nyt muutama hyvin kiireinen kuukausi, mutta tavallaan ihan kivaakin. Vaikka harvoin sitä muutenkaan tuntuu siltä että aikaa olisi yhtään liikaa. Mutta palataan vielä hetkesi elokuuhun. Olen jo parina viime kuukautena tehnyt näitä listojani ja kuvittanut niitä sen kuun instagram kuvilla. On tosi hauska muistella että mitähän sitä taas on tullut tehtyä. Sillä kuukauteenhan mahtuu vaikka kuinka paljon. Näitä kirjatessa ja lukiessa huomaan aina että millaista tunteiden vuoristorataa tämä naisen elämä onkaan. Just parasta.
Elokuussa olen:

– yrittänyt palata arkeen espanjassa vietetyn kuukauden jälkeen
– ihastunut neljä vuotta nuorempaan poikaan
– pussaillut keskellä yöllistä katua kunnes aurinko nousi
– syönyt ihan liikaa pitsaa
– käynyt melkein kerran lenkillä
– katsonut koko vuoden edestä netflixiä
– tuntenut olevani aivan eksyksissä
– ollut ylpeä itsestäni
– salakuljettanut litran tölkin viiniä housuissa festareille
– surrut ja iloinnut
– käynyt tosi monella keikalla
– henkisesti jo muuttanut asunnostamme pois, mutten löytänyt uutta tilalle
– joutunut pettymään
– saanut iloita monesta kivasta asiasta ja ihmisestä
– juonut kiljua
– ollut todella streessantunut
– leikkauttanut lasten hiukset lyhyeksi
– itkenyt bussissa, metsässä, kadulla, kotona, puhelimessa
– tutustunut uusiin ihmisiin
– nauranut yöllä alepassa niin paljon että se tarttui kaikkiin
– kuokkinut naapurin jatkoilla
– viettänyt ihania hetkiä lasten kanssa
– ollut raivona
– yrittänyt elää hetkessä
– nukkunut yksin yön hotellissa
– todennut jälleen kerran että mulla on maailman parhaat ystävät
– tanssinut ja laulanut joka päivä
– ollut onneton
– ollut hyvin onnellinen

Tänään soi Jhené Aiko – Bed Peace ☮

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.