Saako omia lapsia kehua? Nyt on pakko, katsokaa miten söpöjä! Ihanat on myös nuo mätsäävät sadeasut.

Päästiin Polarn O. Pyretille valitsemaan pojille kunnon sadekamppeet tuleviin sade -ja kurakeleihin. Ihanan henkilökunnan avustuksella päädyttiin lopulta tällaisiin klassisiin setteihin. Sininen, punainen ja raita yhdessä vaan toimii. Samalla tietysti saatiin ohjeistusta ja vinkkejä koon valitsemiseen sekä eri keleihin pukeutumiseen, vaikkapa että millainen sukka kannattaa saappaan sisään sujauttaa.

Meillä ei hirväesti ole aiemmin kuravaatteita harrastettu. Laadukkaat ja hienosti vettä pitävät kuorivaatteet ovat riittäneet. Niillä on kelvannut uida kuralätäköissä kastumatta. Nyt kuitenkin alkuvuodesta, päiväkodin alettua, koin että erilliset kuravaatteet ovat tosi kätevät. Oikeastaan ehdottomat. Aamu-ulkoilun jälkeen päiväkodin työntekijöillä ei vain ole mahdillisuutta pyyhkiä kuorivaatteita tai talvihaareita asianmukaisesti puhtaaksi. Tai pahimmassa tapauksessa ulkovaatteet ovatkin hörpänneet vettä eivätkä olekkaan kuivuneet iltapäiväulkoiluun mennessä. Jolloin lapsi joutuu ulos märissä vaatteissa. Kurakeleillä lasta kotiin haettaessa on myös aika ihanaa vain riisua kurahousut, jättää ne päiväkodille ja viedä kotiin puhdas lapsi.

En itse, eivätkä lapsetkaan, koe että sadevaatteet olisivat ikävän hiostavat. Oikeastaan lapset rakastavat sitä että vettä voi oikeasti kaataa päälle, lätäkköön hypätä vatsalteen ja hanskoja uittaa vellissä ja ränneistä pulppuavan veden alla kastumatta. Kun on kunnon setti päällä, rankkasateessakin ulkoilu on ihan super hauskaa.

Koska tämän viisivuotisen äiti-urani aikana olen todennut POPin ulkovaatteet yksinkertaisesti laadukkaimmiksi, joten halusin tarjota nytkin mussukoilleni vain parasta (helpottaa myös huonoa omaa tuntoa illalliseksi heille syöttämistäni einespinaattiletuista). Irrotettavat huput, fleecekaulukset,hyvät heijastimet ja kaikki mahdolliset säätömahdollisuudet ovat sinänsä ihan pikkujuttuja, mutta todella tärkeitä. Vaatteet on suunniteltu huolella niin että lapsen on nissä mukava liikkua, leikkiä ja olla.

Kuriksia valitessa kannattaa ottaa tarpeeksi iso koko, että myös kylmemmillä keleillä sinne alle mahtuu talvipuku. Silloin on mielestäni hyvä että kurahousuissa on sivuissa säätömahdollisuus, kuten näissä. Eli että lahjetta saa nepparia avaamalla sitten vähän leveämmäksi. Otin pojille nyt todella reilut koot, ettei heti tarvitse ostaa uusia – mutta eivät ne mielestäni pahalta näytä, vai kuinka? Kaapolla takki ja housut ovat kokoa 122/128 (6-8v) ja Elviksellä 110/116 (4-6v). Korkealle tuleva henkselimalli on myös kätevä, niiden kanssa ei vättämättä edes tarvitse takkia.

POPin saappaat on myös kivat siitä, että niissä on kunnon luistamaton pohja ja kantapään korko, jonka alta housujen lenksu ei luiskahda pois tai kulu kävellessä. Saappaissa koot menee sillä tavalla, että niistä kannattaa valita normaalia kokoa kahta numeroa isompi koko.

Ja entäs nuo sydvestit!? Elvis on kuin Karhuherra Baddingtonin pikkupoikaversio sadehatussaan. AIVAN IHANA. Sekin on sisältä mukavaa ohkaista fleeceä ja ilmeisen mukava päässä.

Joten antaa sataa vaan, me olemme valmiita! Mites teidän muiden syys ja kuravarusteet? Onko joku muukin kääntänyt kelkkansa ja vannoo nykyisin kuristen nimeen?

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Kuten kerroinkin, olimme pienellä bloggaaja-porukalla käymässä reilu viikko sitten Meandin pääkonttorilla Malmössä. Mukana meitä oli siis Suomesta Emilia, Heidi ja Elisa sekä Meandin omat  vahvistukset Venla ja Anna, sekä lisäksi neljä perhebloggaajaa Saksasta.

Olen tehnyt blogin kautta Meandin kanssa yhteistyötä jo varmaan parin vuoden ajan, joten oli todella hienoa päästä tutustumaan sinne mistä kaikki alkaa. Todella hienoa oli tavata viime talven jälkeen uudestaan myös Meandin äiti Helen. Ihan jo siitä syystä että hän vain on niin energinen ja insporoiva tehopakkaus.

Ruotsalaisen Meandin tarina siis alkaa vuodesta 2004 jolloin kaksi kotiäitiä, Helen ja Susan, istuivat keittiön pöydän äärellä ja päättivät valmistaa pienen (ja vähän muista Ruotsalaisista lastenvaatteista erottuvan) erän vaatteita eräisiin joulumyyjäisiin. Ja kymmenen vuotta myöhemmin tässä he ovat edelleen! Yritys on kasvanut huimasti kymmenen vuoden aikana, mutta silti jopa pääkonttorillakin oli aistittavassa hyvin kotoinen tunnelma. Meandi onkin hyvin matalan hierarkian yritys, kaikki ovat kuin yhtä suurta perhettä ja toimiston valoisassa keittiössä tuoksuu tuore pulla. Tämä fiilis heijastuu myös erimeksi suomeen saakka, jossa meandin myyjillä on tiivis, läheinen ja lämminhenkinen porukka. Tämän sain itsekkin todeta alkuvuodesta, kun olin tapahtumassa jossa oli paikalla lähes 300 meandin kotimyyjää.

Kiinnostavan päivän aikana saimme tutustua muunmuassa printtien syntyyn sekä vaatteiden valmistusprosessiin ihan alusta saakka. Todella kiinnostavaa kuultavaa oli se miten luomupuuvilla lopulta valmistuu valmiiksi vaatteeksi, kotikutstuille esiteltäväksi ja kuluttajalle postitetavaksi. Etenkin kun siitä kerrottiin niin suurella intohimolla. Meandi todella kiinnittää huomiota valmistusprosessiin ja toimii hyvin vastuullisesti. Oli mielenkiintoista nähdä kuvia ja luulla tarinoita tehtaista, jossa ihmiset hoitavat suurimman osan työn, eivät koneet. Sielläkin kaiken takana on joukko ihmisiä. Ihanan inhimillistä.

Eilen julkaistiin myös Meandin syysuutuudet, jota me pääsimme tuolla jo etukäteen hipelöimään. Naisille ihanaa savunsinistä verlouria niin joogapöksyinä kun hameenakin ja lapsille uutuutena muunmuassa alusvaatteita ja yöpukuja. Etenkin ne olivat kovasti mieleeni. Ja tuo ihana traktoritunika työille, ah! Nämä kaikki uutudet tulevat myyntiin huomenna.

Jatkossakin meandi jatkaa samaa linjaansa, se haluaa erottua trendeistä väriensä sekä printtiensä ansiosta. Edeleen pääajatuksena on laatu, vaatteiden pitkä käyttöikä sekä toimivuus. Suurin osa vaatteista sopivat sekä työille että pojille. Naistenmallisto jatkaa kasvuaan ja siihen kiinnitetäänkin nyt erityistä huomiota. Värejä ja printtejä on mietitty nyt erityisen tarkkaan, niin että ne ennenkaikkea ovat aikuisten vaatteita. Tykkään!

Kyllä tuollainen kulissien taakse vilkaisu vaan saa arvostamaan entistä enemmän näitä tekijöitä, hienoja ja kunnianhinoisia naisia, ja silti jalat ihan maassa. Hienoa että miten tällainen yksi hassu idea työllistää nykyään niin monia ihmisiä ja antanut kotiäidille uuden kivan tavan päästä takaisinn työelämään ja kerryttää pankkitiliä perhe-elämän lomassa kotikutsuilla.

Onnea 10-vuotiaalle Me&I:lle!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Aarrekidin uusittu katalogi tuli hiljattain painosta. Minäkin sain sen eilen ihan omaksi ja täytyy vaan sanoa että se on huikean hieno. Katalogissa juhlitaan Aarrekidin viisivuotista taivalta ja klassikkokuoseja. Oma suosikkini tulee varmaan aina olemaan tuo Piia Kedon Aarremetsä. Vaikka tykkään kyllä pöllöistäkin.

Myös Kaapoa ja Elvistä pyydettiin kesällä malleiksi uuten katalogiin. Kaikista kuvista tuli tosi upeita. Jos saatte katalogin jostain käsiinne niin laittakaa talteen, se on vaan ihan mielettömän kaunis. Katalogin kuvausten kulisseihin pääsette kurkistamaan täältä.

Kuvat Juho Huttunen, konsepti ja stailaus Anna Pirkola ja Susanna Vento, graafinen ilme Satu Salmite.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Eiköhän se blogitauko ollut sitten siinä. Oikeastaan teki mieli postata jo samana iltana kun tauolle jäin. Mutta ajattelin kuitenkin antaa itselleni kunnon tuumaustauon, katsastella asioita jotenkin kauempaa ja ihan rauhassa, hiljalleen omaan tahtiin. Tauko vahvisti sitä tunnetta että rakastan bloggaamista ja olen tosi iloinen siitä että tämän blogin aikanaan perustin. Vaikka tämä onkin sellainen hyvänmielen paikka, on tärkeä tietää että tarvittaessa voin kuitenkin purkaa tänne myös negatiivisia tuntemuksia ja kirjoittaa aroistakin aiheista. Te ette teilaa vaan olette ihanasti meiningissä mukana ja tukemassa. Kiitos. Tuhannesti.

Silloin viime torstaina, edellisen postauksen kirjoittamisen jälkeen, tuntui kuitenkin etten jaksa lähteä mihinkään ihmisten ilmoille. Skipattiin täysin kaikki Taiteiden Yön menot ja jäätiin ihan kotinurkille. Vähän ennen auringonlaskua käytiin vähän käppäilemmässä tuossa lähipöpelikössä. Ei sitä missään nimessä voi miksikään metsäksi kutsua, mutta näkäjään parinkin puun seassa kuljeskelu tuulettaa hyvin ajatukset. Tutkittiin marjoja, lehtiä, käpyjä ja rapsuteltiin iltakävelyllä olleita kissoja ja koiria.

Täällä siis ollaan taas ja jatketaan tulevaan taas hymyissä suin (vaikka sataakin, on maanantai enkä edellenkään tajua miehiä YHTÄÄN (puuuuuuuh)).

Poikien Mainiot vaatteet saatu.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Havahduin tänään poikia päiväkodista hakieassa siihen, etten ole uhrannut yhtäkään ajatusta välikausivaatteille. Siis mitä, minä äiti ja bloggaaja, eikä mielessä ole ollenkaan pyörineet ehdottoman ajankohtaiset vk-aiheet. Taidan alitajuisesti toivoa että kesä jatkuisi vaan.

Jotain syysvermeitä on kyllä nyt mietittävä. Molemmilla on liian pienet kuoritakit, pian liian pienet kumpparit, risaiset ulkohousut ja kuravaatteista ei tietoakaan. Tällä hetkellä pojat näyttävät minikokoisilta laitapuolen kulkijoilta.

Useimpina vuosina olen ostanut suurimman osan ulkovaatteista käytettynä. Esimerkiksi PO.Pin kamat ovat olleet niin laadukkaita, että ne menevät tosi siisteinä useammallakin lapsella. Ja mielelläni säästän vähän siinä, että ostan käytettyä. Nyt kuitenkin pitäisi saada lapsille uusia vermeitä ja nopeasti, joten helpoin tapa on varmaankin käydä ne vaan hakemassa uusina.

Halpisketjujen ulkovaatteita olen kuullut kehuttavan vuosi vuodelta enemmän ja enemmän. Oletan että nekin ovat nykyisin ihan hyvää laatua. Ainakin pojilla viime talvena olleisiin henkkamaukan toppahaalareihin olin tosi tyytyväinen. Siksi kaipaankin teiltä vähän vinkkejä! Mihin kauppaan kannattaisi suunnata simppeleiden, kivannäköisen ja kestävien kuorivaatteiden toivossa? Mielipiteitä toivoisin myös fleecevuorellisista kuravaatteista, kannattaako mielummin ostaa sellaiset kun vetää kuorivaatteiden päälle kurahousut?

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.