Kävin eilen monen muun tapaan Messukeskuksessa Habitaressa. Siellä onkin tullut pyörähdyttyä nyt monena vuonna putkeen ja täytyy sanoa että pitkästä aikaa messut olivat oikeasti hurjan inspiroivat.

Perinteisten Maskujen ja paljuständien joukossa päätän tuntui nostavan entistä enemmän myös oikeasti kivat ja trendikkäät, pienemmät suomalaiset huonekaluyritykset. Parasta oli kuitenkin taas se messuhallin perällä oleva tila, joka tuntui myös tänä vuonna olevan suurempi kuin koskaan.

Mielenkiintoinen uutuus oli Trash Cuisine, jossa pääsi tutustumaan muunmuassa elintarvikkeista tehtyihin kertakäyttöastioihin. Block oli ihan paras, kun taidenäyttelyssä olisi ollut.

Annan nyt kuvien puhua puolestaan ja kannustan messuilla käymään. Itse meinaan rohjahtaa nyt sänkyyn, iski nimittäin kauhea flunssa!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

”Muista että sinun arkesi on toisen lapsuus” – Tämä lause sai minut jokin aika sitten pysähtymään. En muista mistä sen luin, mutta itseasiassa se pysäytti aika kunnolla ja antoi paljon aihetta miettiä asioita. Sitä että onko sieltä päiväkodilta muka aika niin kiire juosta kauppaan ja kotiin, olisiko meillä sittenkin aikaa jäädä tonkimaan ihmeellisyyksiä kuralammikosta? Onko minun pakko selata facebookkia, instaa ja sähköposteja nyt, vai voisinko tehdä sen vasta kun lapset ovat menneet nukkumaan? Onko minun pakko osallistua kaverin synttäribileisiin ja viedä lapset hoitoon, vai voisimmeko me sittenkin tehdä itse yhdessä pitsaa ja pitää leffaillan kotona?

Some vie nykyään ihan hirveästi aikaamme ja vaikka en tahtoisi, niin välillä minun on pakko tehdä töitä silloin kun lapset ovat kotona. Netflix toimii välillä lastenhoitajana. Ei siitä ole turha ottaa huonoa-omaatuntoa, mutta jos tilanne on tämä jatkuvasti on ehkä aika muistuttaa tuo lause mieleen. Vaikka omilla lapsillamme on asiat ihan hurjan hyvin, on uusia leluja, vaatteita, pelejä, harrastuksia, karkkipäivää ja vaikka mitä – tärkein asia kuitenkin, mitä voimme heille antaa on läsnäolo. Sitä ei voi ostaa millään.

Mä olen välillä ihan mahdoton puhelimeni kanssa, tuntuu että se kasvanut käteen kiinni. Mikään siellä ei kuitenkaan ole niin tärkeää, että ajan, jonka voisi viettää lasten kanssa, viettääkin siellä. Tai vastaa jatkuvasti vastaa että ihan kohta. Toki kaikki tarvitsevat hengähdystaukoja ja omaa aikaa, mutta nyt olen ottanut asiakaseni sen, että kun ollaan yhdessä niin ollaan sitä ihan oikeasti.  En halua että pojille jää lapsuusmuistoksi se, että äitillä oli aina kiire tai että se oli kokoajan netissä. Nyt olenkin yrittää entistä enemmän tiedostamaan omaa käyttäytymistäni. Hullua että arki todella on mennyt siihen, että joudun muistuttamaan itselleni että miksi niitä lapsia on tehty ja minkälaisen lapsuuden haluan heille tarjota. Mutta mielummin nyt, kun kymmenen vuoden päästä.

Myös tämänhetkinen pakolaistilanne ja sydäntä raastavat kuvat sodan jaloista pakenevista perheistä ja lapsista on saanut halaamaan vähän kauemmin ja tiukemmin omia lapsia. Eikä noista omista aikuisten menoista kieltäytyminenkään ole tuntunut pahalta. Itseasiassa päinvastoin. Ja siihen kännykkämyyteenkin tottuu tosi nopeasti. Tässä nimittäin myös ainoat kuvat meidän viime viikonlopun kylpyläreissulta. On kumma miten sitä ehtii tehdä niin paljon enemmän, kun sitä facebookkia ei vilkaisekkaan vartin välein. Ehtii vaikka polskutella yhdessä neljä tuntia, käydä syömässä, lukea kirjan ja katsoa leffan alusta loppuun.

Pienenä muistutuksena siis muillekkin, äläkää kiirehtikö jos ei ole pakko ja olkaa läsnä, muulla ei ole väliä.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Vaikka en ole vieläkään rakentanut uutta kotitoimistonurkkausta edellisen puretun tilalle, niin uusi kaveri on jo sinne. Olen ollut nyt muutaman viikon elämäni ensimmäisen printterin onnellinen omistaja, ja edelelleen päivittäin ihmetteen, että miksi hankin tämän vasta nyt.

Niin lukuisia kertoja olen hiki otsalla matkustamanut toiselle puolelle kaupunkia äitini luokse printtaamaan tai skannaamaan jotain tosi tärkeää lappusta. Niin monet kerrat olen tuskastellut kadonnuta kirjastokorttia, koska vain sillä saa käyttää kirjaston maksullista kopiokonetta. Niin monesti olen nolona kysellyt kavereilta tai naapureilta keskellä yötä, että oliskos mitenkään mahdollista printata yks tosi tärkee juttu aamuksi. Mutta ei enää.

Uusi printteri on nimeltään Epson EcoTank ja nimensä veroisesti siinä on siis ekologinen mustetankki. Printterin sivussa on erillinen tankki ja mukana tulee riittävästi mustetta noin kahden vuoden tarpeisiin. Eli niin paljon mustetta, että, sillä voi tulostaa massiiviset 4 000 sivua mustavalkoista ja 6 500 sivua värillisenä ilman mustepatruunan vaihtamista. Muistan entisiltä työpaikoilta ja kavereiden puheista, että mustekasettian kanssa oli jatkuvasti ongelmia. Ne loppuivat nopeasti, niitä oli hankala vaihtaa ja pahimmassa tapauksessa vääränlaisen mustepatruunan sisälle laittaminen hajotti koko printterin. Tässä musteen loppuessa tankkiin spruutataan vaan lisää mustetta pullosta. 

Olen kokenut printterit yleisesti myös kauhean isoina ja usein hankalina käyttää. Mutta jopa minä sain tämän printterin helposti asennettua ja käyttäminen on alusta saakka ollut helppoa ja yksinkertaista. Ainoastaan asennusohjeet olivat hiukan hämmentävät, mutta kun tajusin tavan miten ohjeet poukkoilevat sivulta toiselle, ei senkään kanssa ollut ongelmaa.

Epsonini on myös ihanan pikkuinen, se mahtuu hyvin tulevaan kotitoimistooni. Ja jos printterin haluaisi vaikka piilottaa kaappiin, sekin onnistuisi. Tässä on nimittäin myös wifi! Ihan loistavaa että voin vaikka sohvalla läppärin kanssa tulostella lappusia, vaikka printteri olisi toisella puolella asuntoa. Wifin ansiosta myös kännykällä tai tabletilla printtaaminen onnistuu.

Olenkin kaikkien tylsien ja tavallisten lippusten ja lappusten tulostamisen lisäksi innostunut printtailemaan lempivalokuviani. Ihanaa nyt kun on oma printteri, sillä voi tehdä myös kaikkea kivaa. Lasten on kanssa juuri printtailtiin ja kopioitiin kutsukortteja synttäreille, samoin netistä tulostettavat värityskuvat ovat olleet hitti. Skanneri onkin sitten jo aika luxusta. Mutta sellainenkin on nykypäivänä kiva olla olemassa.

Pojat ovat kovia piirtämään ja viikossa piirustustuksia tulee kymmeniä. Ne alkavat viemään tosi paljon tilaa, muttei niitä oikein raaski poiskaan heittää. Olenkin skannaillut piirustuksia talteen koneelle ja aion teettää niistä kovakantaisia valokuvakirjoja. Samoin kaikki vanhat kuvat omasta lapsuudesta on ihana saada talteen digitaalisessa muodossa.

Uusi toimistokaveri on kyllä antanut taas puhtia ja uutta inspiraatiota aloittaa uuden kotitoimiston rakennus. Toivottavasti pian! Löytyykös teiltä muilta printteriä kotoa ja olisiko muuten antaa lisää jotain kivoja askarteluvinkkejä netistä tulostettavaksi?

Printteri saatu bloginäkyvyyttä vastaan.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Minua pyydettiin kesällä Suuren Käsityö-lehden kanteen malliksi. Mutta ei siinä vielä kaikki, sain kunnian myös ideoida yhdessä lehden tekijöiden kanssa pienen plussakoisille sopivaa mallistoa. Myös näiden kaikkien vaatteiden kaavat löytyvät lehden välistä.

Itse en vähän pyöreäämpänä ihmisenä ole ikinä ymmärtänyt peittäviin kaapuihin pukeutumista. Uskon ettei oikeasti monikaan plussakokoinen nainen niin tahtoisi tehdä, mutta silti niitä vaan sinnikkäästi jaksetaan kaupan rekeillä tarjota. Usein vielä kammottavien kuvoiden kera. On ihan harhakuvitelmaa, että peittäessä itsensä räikeisiin kuoseihin ei niiden alla olevia kurveja muka huomaisi. Ennemmin niitä kurveja ja parhaita puolia kannataisi korostaa. Tai sitten tehdä kuin minä, ja vähät välittää siitä mitä muut ajattelee ja pukeutua juuri niinkuin haluaa.

Omat vinkkini kuitenkin tätä mallistoa varten oli, että tuodaan vyötärö esiin – suuret kaavut tuovat vaan lisää kiloja. Lisäksi sirot ranteet ja nilkat esiin. Itse suosin myös aina melko korkeita ja pyöreitä päänteitä. Minulle vaatteissa myös monikäyttöisyys on tärkeää, on kiva että vaatetta voi käyttää mahdollismman monipuolisesti. Inhoan jos kaapissani roikkuu vaatteita tyhjänpanttina vain sen takia, että ne sopivat vain tiettyihin tilanteisiin.

Suunnittelija ja mallimestari kuitenkin tekivät lopullisen työn, vaikka viimeisiin kaavoihin tehtiikin toiveistani vielä muutama muutos. Vaatteiden värimaailma on jotain aivan päinvastaita mitä normaalisti käyttäisin, mutta ehkäpä juuri siksi tämä homma olikin niin hauska. Moni tuttunikaan ei tunnistanut minua näistä kuvista. Mielestäni mallistosta tuli kuitenkin oikein onnistunut kokonaisuus ja toivottavasti moni lehden lukija innostuu tekemään kaavoista itselleen uusia syysvaatteita. Lehdessä olevat kaavat on mitoitettu noin 160 senttiselle ja ohjeet alkavat koosta 42 kokoon 54.

Mallina olo studiokuvauksissa on joka kerta yhtä jännää mutta myös hurjan kivaa. Ekoissa ruuduissa jännitys aina näkyy, mutta tälläkin kertaa lopussa jo hypittiin, tanssittiin ja kiljuttiin riemusta. On ihanaa kun joku meikkaa ja laittaa hiukset ja stailisti pukee. Samalla pääsee hiplailemaan toinen toistaan kivoimpia asusteita. Rakastuin tällä kertaa aivan täysin noihin kultaglitterisiin Minna Parikan tennareihin.

Mielestäni on tosi hienoa, että nykyään lehdissä näkyy entistä enemmän eri kokoisia malleja ja ihan meitä tavallisia ihmisiä. Toivottavasti tämä trendi jatkuu, suunta on ainakin oikea.

KUVAT: Anna Huovinen

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Olen mukana Sokoksen ja Indiedaysin kampanjassa. Tämä on huippu juttu, sillä tämän myötä pääseen esittelemään teille pari luottotuotettani jo vuosien ajalta, sellaiset jotka jo valmiiksi kylppärin kaapista löytyy. Ensi maanantaina kaikissa Sokoksissa, Emotioneissa sekä verkkokaupassa alkavassa Kutsu Kauneuteen tapahtumasta löytyvät nimittäin myös nämä suosikkini alesta.

Tämän kampanjan myötä luvassa on teillekkin kiva arvonta, mutta ihan ekaksi haluan vähän hehkuttaa näitä suosikkejani. Cliniquen puhdistustuotteet ovat vilkuuneet täällä jo aina blogin perustamisesta saakka. Eikä suotta, koska mielestäni ne ovat vaan ihan parhaita. Niillä iho tuntuu jälkeenpäin niin täydellisen puhdistetulta. Sen jälkeen kun ensimmäisen kerran ostin tuota Cliniquen Clarifyin-kasvovettä, muistaakseni vuonna 2008, on sitä aina löytynyt kaapistani. Tuo jumbopullo on hyvin riittoisa, minulla on päivittäisestä käytöstä huolimatta kestänyt se aina vähintään vuoden. Pullossa oleva ”annostelumekananismi” on tosi kätevä, pumpulilapulla painetaan vaan kerran tai pari. kasvovesi on todella stydiä, sillä ei missään nimessä voi putsata vaikkapa silmiä, kuten uusilla puhdistusvesillä. Mutta enpä ole millään muulla kasvovedellä saanutkaan putsattua ihosta epäpuhtauksia vielä sanomisen ja kasvojen kuorinnan jälkeen. Vaikka minulla on herkkä iho, en kuitenkaan koe että tuote olisi liian vahva tai kuvattaisi tai muuten ärsyttäisi ihoa – päinvastoin. Tehokas pudistus siis myös kirkastaa ihoa, tykkään!

Toinen tuote, jota olen säännöllisen epäsäännöllisesti myös käyttänyt vuosien ajan, on Lumenen Time Freeze Pikakaunistaja. Tätäkin tuotetta olen kehunut ennenkin blogissa ja juuri tänään aamulla kävin ostamassa uuden purkin loppuneen tilalle. Testasin tätä pikakaunistajaa ekan kerran isäni vaimolta, ollessani vasta teini, mutta jo silloin tunsin ja näin sen vaikutuksen. Nyt yli 15 vuotta myöhemmin vaikutus on edelleen sama, mutta vielä selkeämpi. Pikakaunistaja lisää ihon napakkuutta ja palauttaa kimmoisuutta, se auttaa silottamaan ryppyjä ja selkeyttämään kasvojen ja kaulan piirteitä. Mielestäni se on myös loistava meikin pohjustaja.

Nämä molemmat suoskkituotteeni ovat siis tarjouksessa koko Kutsu Kauneuteen viikon ajan, 7.-13-9. Tarjouskuvastossa on paljon muitakin tosi kiinnostavia tuotteita. Itse aijon ainakin tiistaina hakea ihan mielettömässä tarjouksessa olevan Yves Saint Laurentin valokynän. Sekin on entuudestaan tuttu tuote ja lämpimästi suosittelen, jos valokynä on ostoslistalla.

Mitä tuotetta sinä haluaisit testata tarjoustuotteiden joukosta? Vastaamalla kommenttiboksiin voi voittaa 50 euron lahjakortin Sokokselle!!! Kommentoi siis maanantaihin, 7.9. klo 12 mennessä, niin voit päästä shoppailemaan aletuotteita!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.