LIFE IS A BEACH

12/06/2020

Joskus muutama vuosi sitten Elvis ilmotti, että isona hänestä tulee rantapummi. Hän ei tosin ihan silloin tiennyt mitä se tarkoittaa, mutta kertoi mielestäni hyvin hänen (kuten meidän muidenkin) suhtautumistesta ranta-elmään. Me olemme juuuri se jengi, jonka suuntaa rannalle heti aamusta kun siellä on vielä hiljaista ja lähtee kotiin iltapalalle.

Olin eilen yksin lasten kanssa rannalla lähes koko päivän – ja se oli yllättävän rentouttavaa ja ihanaa. Mehän olemme lomailleet aiemmin kolmisteen poikien kanssa moneen, moneen otteeseen Espanjassa ja rantapäiviä on kertynyt lukemattomia. Muistan että aluksi, heidän ollessaan 3 ja 1,5 vuotiaita, eivät kaikki hetket olleet niin kovin seesteisiä, mutta pikkuhiljaa niistä alkoi tulla sellaisia.

Rannalla ollessa me oleilemme. Makoilemme, luemme, rakennamme hiekkakakkuja, syömme eväitä, käymme uimassa, katselemme merelle, keräämme kiviä ja simpukoita, käymme ostamassa jäätelöä, pojat leikkivät keskenään ja joskus nukahdamme. Rakastan sitä, miten se on meidän yhteinen juttu, josta kaikki tykkäämme. Kukaan ei pitkästy tai kaipaa mitään muuta.

Tämä kesä on erilainen, sillä mukana on jälleen yksi lähes kaksivuotias taapero. Se tarkoittaa sitä, etten minä voi laskea katsettani (tai pyllyäni) hetkeksikään ja että hiekkaa on I H A N joka paikassa. Mutta ihanaa oli se, että Myy omaksui eilen heti meidän tyylimme oleilla rannalla. Hänen perässään ei tarvinnut juosta ja veti hän varjossa rattaissaan myös parin tunnin päikkärit.

Paras biitsipummi-jengi.


2 Responses to “LIFE IS A BEACH”

  1. Avatar Riina sanoo: