Poikien synttärit on nyt juhlittu ja pikkuhiljaa myös toivuttu. Mukavista synttäreistä muistuttaa kodissa vielä täpötäysi jääkaapillinen juhlista ylijääneitä herkkuja. Sekä tietenkin ihania lahjoja.

Juhlajärjestelyiden ja kaiken muun hösän takia postaustahti on ollut hitaanlaista. Nyt onkin sitten hirveästi asiaa. Aloitetaan alkupäästä, eli kutsukorteista.

Nämä hirmuisen herttaiset kotit saimme Happy Mondaysta. Pikkuiset kortit tulevat rasiassa jossa on kymmenen korttia kuorineen sekä pieni tarra-arkki. Kortteja on muutama erilainen; kissa, nalle, pupu, pilvi, maatuska, bussi, kuumailmapallo, sydän ja synttärityttö. Vaikka nämä kortit eivät nyt ihan sopineet synttäreiden väriteemaan, halusin silti käyttää niitä. Sillä sen lisäksi että kortit ovat hurjan suloisia, säästin vaivaa ja aikaa kun ei tarvinnut askarrella kutsukortteja sen kummemmin.

Kannattaa käydä tutustumassa entisen PakItin, nykyisen Happy Mondayn valikoimaan. Korttien lisäksi saimme sielä paljon pientä kivaa synttäreille, mukeja, pillejä, lahjapusseja, teippiä, paperinipsuja…

Ja muistaakahan, Sophie the Giraffe arvonta joka päättyy muutaman tunnin kuluttua! 

Mulla on sormi ihan kipeänä vatkaamisesta (huom ei ranne). On pitänyt niin ahkerasti painaa sekottimen vatkausnappia.
Kuulostaako toi muistakin ihan hirveän kaksimielisestä, vai olenko vaan ihan hirveän väsynyt?

Vietetään huomenna poikien kaverisynttäreitä. Lapsia on tulossa kahdeksan, mikä on varmasti ihan hyvä määrä. Missään nimessä enepää ei mahtusi. Vaikka olisinkin tahtonut kutsua vaikka kuinka paljon väkeä.

Olen siis siivonnout, järjestellyt, askarrellut ja LEIPONUT. Tykkään tehdä ruokaa, mutta mikään leipoja en todellaan ole. Siitä tulee niin hirveä sotku! Ja sormi kipeytyy.

Leipomishommia olisi vielä vähän, tulin koneelle odottamaan suklaamoussen vetäytymistä. Sitten vielä kermavaahto ja majoneesi. Eli lisää vatkaamista (napin painamista). Ihan oikea sähkövatkain olisi ollut hyvä, jos olisi vain tajunnut pyytää lainaan.

Olen koko viikon tehnyt pikkuhiljaa etukäteisjärjestelyitä. Leiponut muffinsseja pakkaseen, ostanut kaupasta aina muutamia juttua valmiiksi. Eilen tein elämäni ensimmäistä kertaa vaahtokarkkitahnaa. Järjetöntä (ja super-sotkuista) hommaa, toivottavasti siitä tulee hyvää.

Ihan täysin en ole seonnut tähän juhlasuunnittelijan ja järjestäjän rooliin, mutta toki jotain pientä näpertelyä ja pipertelyä on tullut tehtyä. Miehen mielestä kai vähän enemmän. Laitoin nimittäin äsken kulhoon esille pieniille vieraille tarkoitettuja smoothieita sekä lakuja. Tokaisin että näyttävät tyhmältä, jotenkin rumilta, ihan kuin jostain mainoksesta. Mieheni vastasi siihen että no, äkkiäkös sä virkkaat niihin kaikkiin päälle jotkut kivat pussukat.. Hah! No hyväntahtoisesti naljaillen kuitenkin, mutta ihan oikeassahan hän on. Olen tälläinen hassu pipertäjä. Tänäänkin kun ruvettiin yhdessä siivoamaan niin minä ensitöikseni tyhjensin Kaapon vaatekaapin ja rupesin järjestelemään sukkia.

Mulla on kyllä ihan hyvä luotto siihen, että tällä kertaa olen hyvän (ajatustasolla) oraganisoinnin lisäksi onnistunut tavoitteessa. Eli jospa näillä synttäreillä kaikki tarjoilut, kahvit ja koristelut olisivat valmiina kuin vieraat saapuvat. Tai nostan vielä rimaa, jospa kaikilla meillä olisi myös (juhla)vaatteet päällä, itsellä tukka laitettuna ja meikit naamassa. Se vasta olisikin jotain.

Nähtäväksi jää, toivotaan parasta. Nyt klo 0.45 lähden tekemään majoneesia. Tää on niin tätä.

Minttu

Monissa blogeissa meuhkataan jo talvivarusteista, minä vasta mietin välikautta.. Elviksen vk asusta pääsee lukemaan täällä sekä äidin täällä. Nyt siis Kaapon vuoro.

Kuten muunkin perheen ulkovaatteissa, ja etenkin kovalle kulutukselle joutuvissa välikausivaatteissa, suosin Polarn O. Pyretin kuorivaatteita. Aiemminkin olen kehunut, ne ovat laadukkaita, kestäviä ja kivannäköisiä! Aijemmasta postauksestani tekstiä lainaten: Ulkovaatteet ovat todella vedenkestäviä. Sadesäällä ei erillisiä kuravaatteita tarvitse. Olemme testaneet ne niin rankkasateessa, lätäkössä uimalla ja suoran suihkunkin alla. Ei mene vesi läpi! Haalareissa ja takeissa on toimivat tarranauhat ranteissa sekä lahkeissa tai kumilenksut, jottei vesi ja hiekka pääse helposti sisään. Kangas itsessään on myös hyvin tuulenpitävä ja yhdistettynä windfleeceen pysyy lapsi lämpöisenä kovemmasakin hyytävässä merituulessa.

Haalari on pienelle lapselle kätevä, mutta vähän vanhemmalle toimii mielestäni loistavasti kaksiosainen kuoriasu yhdistettynä windfleeceen. Silloin asu on tosi monikäyttöinen. Säästä ja lämpötilasta riippuen (joka siis saattaa vaihtua moneen kertaan yhden ulkoilun aikana) voi pitää pelkkää takkia, pelkkää fleeceä, pelkkiä housuja, takkia ja housuja, fleeceä ja housuja… Ja vaatteita saa päälle ja pois helposti jos (ja kun) siltä tuntuu. Ja värejä voi sitten yhdistellä oman maun mukaan.

Mä olen ollut tänä syksynä vähän huono näissä välikausivaate hankinnoissa. Hiljattain vasta huomaisn että housut, jotka luukin ostaneeni 104cm koossa ovatkin 98cm. Pertoolin värisiin housuihin en ole löytänyt sopivanväristä takkia. Tai löysin, oranssinkeltaisen huutiksesta mutta se oli niin hounossa kunnossa että piti peruuttaa kaupat. Joten Kaapolla on edelleen viimevuoteen ostettu, 92cm takki. Pojalla on siis pituutta nyt 100cm. Nooh.. Lapasia ja sormikaita löytyy monin kappalein, mutta sopivia vedenpitäviä hanskoja ei. Pärjättäisköhän me niillä ja kurarukkasilla? Kokoasioista ja vähän liian lyhyistä hihoista huolimatta on tämä oikein toimiva setti. Uusi sitruksen keltainen windfleece sopii mielestäni taas oikein kivasti pertoolin väristen housujen ja mustan takin kanssa. Fleece taas on kokoa 110, joten se menee kivasti ainakin vielä ensi vuonna.

Ihan huippukengiksi olen huomannut nämä Tretornin goretex lenkkarit. Nämä ovat olleet meillä käytössä viime keväästä. Käytettyinä ostetuissa lenkkareissa on siis goretex pinta ja ne pitävät hyvin kosteutta. Tässä välikausimallissa on myös sisällä ohut karvavuori. Jos jotain miinusta annan kengistä, on se että näitä valmistetaan vasta koosta 27 alkaen. Mutta ovat sentään vähän niukkaa mitoitusta, joten vihdoin saatiin käyttöön ne.

Tykkään hurjasti tuosta fleecen väristä! Toinen suosikkini on tämän syksyn turkoosi väri. Kaapolla on ollut samat fleecet myös sinisenä ja keltaisena. Ne ovat edelleen säästössä Elvikselle.

Saimme koko perhe loppukesästä valita Crocsilta mieleset kengät koko perheelle. Pitkän harkinnan jälkeen otin molemmille pojille nämä kumpparit, jotka myös itseltäni löytyy. Kaapolle olisin halunnut keltaiset, se on kuitenkin poistuva väri (tilalle tullut hauska vihreä) eikä Kaapon kossa löytynytkään enään niitä. Otimme sitten nämä kirkkaan siniset ja olen tosi tyytyväinen valintaan. Ehkä tämä väri miellyttää loppupeleissä vielä enemmän.

Saappaat ovat olleet tosi hyvät ja Kaapon on helppo pukea ne itse jalkaan. Nämä ovat sen verran hauskat, ja uskomattoman kevyet, että saappaita voi hyvin käyttää muulloinkin kuin sade ja kurasäällä.

Tällaiset varusteet löytyvät siis Kaapolta, vaikka hiveästi en ole ajatuksia näille luonut. Kiitos fleecestä kuuluu nimittäin anopilleni, lila pipo on taas lahja äidiltäni. Tai hei, noi turkoosit lapset ostin popin kesäalesta. Eli olen sittekin tehnyt ulkovaate hankinnan syksyksi. Ja koska Kaapo ei ole hoidossa, riittää mielestäni tuo yksi vaatekerrasto. Talveksi toppahaalareita sitten löytyykin kolme ja yksi takki…. Mutta niistä ehkä lisää joskus myöhemmin.

Olisi mukava kuulla minkälaisia välikausi vaatteita teidän lapsilla on. Minkälaiset (ja mahdollisesti merkkiset) olette havainneet parhaiksi ja toisinpäin. Onko muita yhtä saamattomia ”järkevien” vaatteiden ostajia. Ainakaan itse en edelleenkään osaa ostaa ulkovaatteita etukäteen, esim kesällä, alesta.