Melkein liian kivan viikonlopun jälkeen voi paluu arkeen ja maanantaihin sujua hieman takerrellen. Loskasade ei välttämättä auta asiaa. Mutta värikkäät sukat, iso villapaita ja hymyilevät legginssit tuovat iloa ja hassutusta maanantaihin.

Niin maanantaista on myös oma kurkkipu, kuumeisena päiväkodista haettu lapsi ja eineshyllyn kalapullat iltaruoaksi. Hymynaamalegginssit kuitenkin ilahduttivat myös päiväkodin tätiä ja kipeinä pojat katsovat rauhassa, toisten kainalossa lastenohjelmia. Joten mikäs tässä ollessa. Maanantai alkaa muutenkin olla jo voiton puolella. Illallakin tulee taas uusi jakso Walken Deadia.

Miten teidän muiden maanantai on mennyt? Onko se oikeasti niin paha päivä kun aina sanotaan?

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Entä jos huutaa saako sen myöntää? Saako koko asiasta puhua? Kuuntelin hiljattain radiota, ja haastettelussa olleelle naiselle tuli puheeksi että hän huutaa todella paljon kotona lapsilleen. Kuuntelin suu auki että miten joku voi sanoa moista radiossa. Sitten myös haastattelija myönsi huutavansa. Jos kaksi äitiä julkisesti myöntävät huutavansa kai minäkin sitten voin. Mutta onko se oikein, tai edes jossain rajoissa sallittavaa, en tiedä. Sillä itse ainakin häpeilen asiaa ja koen siitä syyllisyyttä.

En sanoisi huutavani paljon, mutta kyllä ääntä tulee korotettua välillä niin että naapureilla ei ole epäselvyyttä siitä että menikö äidillä nyt hermot. Varsinkin niinä parina päivänä kuukaudessa ei minulla riitä pinna yhtään, tiedättehän. Silloin voi olla mahdollista että huudan kadulla niin että ihmiset kääntyvät katsomaan. ”Polje nyt sitä hiton pyörää, auto tulee, en mä voi sua kokoajan työntää!! Unohda se saakelin torvi ja POLJE!!!!!” Ja voi sitä morkkiksen määrää.

Lapsettomana sitä sopii itsensä kanssa kaikenlaisia perjaatteita, yksi niistä on ollut etten ikinä huuda lapsilleni. Ja kuinkas kävi. Meillä on kyllä kotona sääntö ettei saa huutaa. Onko siis tyhmempää rikkoa sääntöä ja huutaa itse lapsille? Tai huutaa lapsille että ÄLKÄÄ HUUTAKO! No ei kauheasti ole. Pahojen päivien jälkeen olen luvannut itselleni pitäväni täysin huudottoman viikon. En ole varma olenko onnistunut siinä ikinä.

Huutamista pyydän aina anteeksi, mutta silti se jää kalvamaan mieleen. Vahoingoittaako se lasta, saako lapselle huutaa? Siis ei turhasta tietenkään, mutta suurimaksi osaksi kaikki ne tilanteet voisi varmasti käydä myös hiljaisemmalla voluumilla. Mitä te olette mieltä? Tiedättekö jotain tarkemmin tutukittua asiasta? Entä huudatteko te välillä lapsille? Ikävä aihe, mutta kaipaan keskustelua tästä.

ps. Olen vastaillut vähän huonosti viime päivinä kommentteihinne. Palaan illemmalla asiaan, tykkään vastata niihin nimittäin ajatuksella ja ajan kanssa.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Reilu kolme viikkoa sitten sattuneen nilkkavamman takia ovat kaikki urheilut jääneet. Todella harmi, sillä juoksulenkit alkoivat sujumaan ja odotin aina etukäteen viikottaisia tanssitunteja. Kipeän, turvonneen nilkan kanssa ei vaan ole voinut tehdä mitään. Sille pitäisi antaa aikaa parantua rauhassa, ettei siitä tule riesaa koko loppuiäksi. Mutta en mä enään osaa!

Nyt viikonloppuna olenkin varovaisesti tehnyt erilaisia lihaskuntojuttuja, mutta kokoajan jalkaa varoen tuntui hankalata keksiä oikein mitään. Joten eilen päätin sitten mennä salille. Puolen tunnin crosstarainerin ja saliohjelman jälkeen nilkka ei todellakaan ollut tyytyväinen, mutta minä olin. Tekipä todella hyvää pitkästä aikaa vähän rehkiä ja hikoilla. Tänään nilkka on ollut entistä kipeämpi ja turvonneempi, joten huomenna uudestaan salille taas mennessä pitää keksiä jotain muuta crosstranerin tilalle, esim soutulaite. Vai olisiko teillä ehdotuksia?

Kotijumpat ovat sinänsä kivoja, sillä ideoita, ohjeita ja videoita ovat netti ja lehdet pullollaan. Mutta tämän jalan kanssa ongelma on se että miten lämmitellä. Lisäksi nyt juoksukoululaisena, ja kuukauden päästä häämöttävän cooperintestin takia, tahtoisin enemmän aerobista harjoitusta. Kohottaa siis kuntoa, parantaa kestävyyttä ja hikoilla! Pakko kuitenkin olla edes vähän fiksu ja yrittää varoa jalkaa niin paljon kun vaan mahdollista.

Jutun kuvat muuten löytyvät tammikuun FIT Laihdu lehden kotijumppaosiosta. Olin lehteen mallina jo viime vuonna ja lehtikin taitaa olla jo vaihtunut, mutta tässä muutama Jennyn laatima kotijumppaliike Mika Pallarin kuvaamana.

Onko muilla ollut nilkkavammoja ja miten ne ovat parantuneet?

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Muistatteko vielä kirjoitukseni Oma Rakas Vartalo – Kaunis juuri sellaisenaan? Olen mukana testaamassa uutta Bepancare-vartaloemulsiota, joka on kehitetty erityisesti raskausarpien ehkäisyyn ja hoitoon. Olisipa tämä tuote ollut olemassa jo silloin kun odotin poikia. Nyt omalla kohdalla ehkäisy on jo myöhäistä, mutta reilun kuukauden käytön jälkeen voin todeta, että voiteesta on ollut hyötyä myös näin jälkikäteenkin.

Arpia on siis tullut ja ne tulevat aina olemaan, mutta Bepancare on selvästi vahvistanut ohutta ihoa ja se tuntuu nyt mukavan kosteutetulta ja kimmoisalta. Itse voide on koostumukseltaan paljon mielekkäämmän tuntuista kun aiemmin arville kokeilemani rasvat ja öljyt. Bepancare-emulsiovoide on kermaista, mutta levittyy ja imeytyy hyvin ja hetkessä. Sen laittamisen jälkeen voi pukea heti päälle. Pumppupullo on myös kätevä.

Raskausarpia tulee monelle jo teini-iässä kun iho nopeasti venyy, ja suurelle osalle sitten raskauden ja imetyksen aikaan. Jos arpia on tullakseen, niitä kyllä varmasti tulee. Vaikka kuinka rasvailisi. Mutta niitä voi hillitä ja hoitaa juuri oikealla tuotteella. Bepancare helpottaa myös kutinaa, jota usein raskauden aikana ihon venyessä tulee. Rasvaaminen on myös oma pieni pystähtymis- ja hemmotteluhetki, se kannattaa myös pitää mielessä.

Arpia tai ei, ollaan kiitollisia siitä mitä meillä on. Arvostetaan itseämme juuri sellaisena kun olemme, elämän jäljet näkyvät varmasti meissä jokaisessa tavalla tai toisella, ollaan ylpeitä niistä. Eikö vaan?

Bepancarea voi voittaa kampanjasivustolla olevan arvonnan kautta. Käykäähän siellä osallistumassa jos oma purkki voidetta kiinnostaa!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Lähdin Bella-blogit yhteistyön kautta mukaan testaamaan uusia Nivean sensitive-tuotteita. Uusi NIVEA Daily Essentials Sensitive -sarja on tarkoitettu herkälle iholle ja sen on luvattu pelastaa se 28 päivässä. Tutkimusten mukaan noin puolet Suomalaisista nainista kärsii herkän ihon aiheuttamista ongelmista. Iho saattaa olla kuiva, punoittava tai kiristävä. Itselläni on lapsesta saakka ollut hyvin herkkä iho. Se reagoi hyvin herkästi muunmuassa erilaisiin hajusteisiin ja nimenomaan punaisuudella, kirvelyllä ja kutinalla. Hillitäkseni oireita en esimerkiksi pese kasvoja ehkä niin usein kun suositellaan.. Ja siitähän taas seuraa epäpuhtauksia. Mutta nyt aion testata tuotteita aamuin illoin, 28 päivän ajan. Katsotaan miten käy! Itselläni toiveissa olisi ainakin vahvempi ja stressittömämpi iho, joka ei reagoisi niin voimakkaasti kaikkiin ärsykkeisiin.

NIVEA Daily Essentials Sensitive -sarjaan kuuluu neljä erilaista tuotetta. Itseäni eniten kiinnostaa ihan uudenlainen tuote, 3 in 1 Micellarwater puhdistusneste. Sitä käytettään kasvoveden tapaan, mutta se on samaan aikaan syväpuhdistaja, meikinpoistaja ja raikas kosteuttaja. Käytön jälkeen iholle jää kosteutettu ja suovaava tunne. Muita tuotteita ovat hellävarainen ja ihon luonnollisen tasapainon palauttava puhdistusmaito, hoitava ja SPF 15 aurinkosuojakeroimen sisältävä päivävoide sekä tehokkaasti kosteuttava, tasapainoittava sekä kiinteyttävä yövoide.

Sarjan tuotteista löytyy ihoa rahoittavaa lakritsiuutetta, deksapatenolia sekä rypäleensiemenöljyä. Laksitsiuutteesta saadaan antooksidanttista, ärsytystä helpottavaa ja tulehduksia estävää aineita. Se suojaa ihosoluja ja auttaa estämään ihon oman suojamekanismin vaurioitumista. Dekspantenoli taas tunnetaan myös B5-provitamiinina. Se sitoo vettä kudoksiin ja edistää uusiutumista joka taas vähentää ihon kuivumista ja kiristävää tunnetta. Rypäleensiemenöljy valmistetaan viinirypäleiden siemenistä. Makeassa öljyssä on runsaasti tärkeitä rasvahappoja sekä luonnon omia antioksidantteja ja E-vitamiinia.

Näillä siis mennään seuraava kuukausi. Aamu lähti sensitive-sarjalla käyntiin ja 28 päivän ajan en aio käyttää mitään muita tuotteita. Ilmoittelen tuloksista ja havainnoistani sitten kuukauden päästä. Kiinnostaisiko kokeilla myös? Tartu ihmeessä NIVEAn 28 päivän haasteeseen. Voit nimittäin kokeilla valitsemiasi NIVEA Daily Essentials Sensitive -tuotteita 28 päivän ajan. Mikäli ne eivät virkistä stressaantunutta ihoasi saat rahasi takaisin. Lisätietoja ja ohjeet haasteesta löytyy Nivean nettisivulta sekä facebookista

ARVON myös kaikille postaukseen kommentoivien kesken yhteensä 4 NIVEA Essentials Sensitive tuotepakettia! Osallistumisaikaa viikon loppuun, eli 23.2 saakka!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.