Meillä ei yleensä saa pomppia sängyllä. Paitsi aina välillä. Ja sitten pompitaankin ihan vimmatusti.

Vimmalta tuli postissa ihastuttava yllärilähetys. Noita haaremihousuja olen jo miettinyt pitkään. Ja entäs tuo paita. Siis uuh ja ah mikä printti! Upea! Vie minut kaukaisiin maihin-printin on suunnitellut Linda Linko. Kyllä itsellenikin kelpaisi kesämekko samaa kuosia. Kangaskin on varmasti aivan ihana kesäkuumalla. Huomaa että vaate on onnistunut etenkin siitä että lapsi nauttii se päällä olosta. Äiti, saanhan pitää näitä joka päivä – hän kysyi. Nettikaupassa näyttikin olevan jo muutamia kevätuutuuksia, ja lisää on tulossa. Tykkäättekö?

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Yhteistyössä Elovenan kanssa

Eilen päiväkodin jälkeen ei kiirehdittykkään kaupan kautta kotiin ruokaa tekemään, vaan koukkasimme Alppipuiston kautta ja kävimme katselemassa ohi kulkevia junia. Päiväkotipäivien jälkeen pojat ovat selvästi väsyneempiä, jolloin nälkäkiukkukin yllättää aiemmin. Olenkin vihdoin tässä viime aikoina alkanut oppimaan että pojille kannattaa ottaa pienet eväät mukaan jos vaikka tarhan jälkeen halutaan käydä puistossa. Kyllähän sen oppii, kun liian usein pojat veti hirveät raivarit kaupassa ja roikkuivat jalassa kotona kun yritin äkkiä tehdä ruokaa.

Blogiyhteistyön kautta saimme testattavaksi paljon eri makuja Elovenan Välipalakekseistä. Ja ne ovatkin olleet suuri hitti niin retkieväinä, välipaloina kun herkutteluhetkissäkin. Makuvaihtoehtoja löytyy tosiaan useampia, hedelmäisiä, marjaisia ja sitten niitä vähän herkumpia kuten tummasuklaa ja uusi kausimaku uuniomena-toffee. Reilun kokoisia yksittäispakattuja keksejä onkin helppo ottaa mukaan ja vaikka pitää muutama varmuudeksi aina kassin ja tarharepun pohjalla.

Runsaskuituiset Elovena Välipalakeksit sisältävät terveellistä suomalaista täysjyväkauraa sekä kauralesettä. Ja vaikka ne aika herkkuja ovat, niistä saa kuitenkin hyvää pitkäkestoista energiaa. Joten en en ainakaan pode huonoa omaatuntoa antaessanni näitä ”herkku”välipaloja välillä lapsille. Yksi keksi nimittäin sisältää mausta riippuen noin 4 – 6g sokeria. Itse yllätyin keksien mausta positiivisesti, nissä maistuvat oikeasti marjat – ei sokeri tai mikään muukaan epämääräinen.

Onko välipalakeksit teille tuttuja? Minkälaisia eväitä ja välipaloja teillä syödään yleensä? Entäs herkkuja?

Kannattaa muuten käydä kurkkamassa Elovenan facebook sivut, siellä on käynnissä kisa, jossa kuvaamalla oman aamupuuronsa voi voittaa uuden Jopon! Osallistua voi niin instagramin, twitterin sekä facebookin kautta.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Kysyin hiljattain eräältä ihmiseltä että mistä hän tykkää. Asia tuli muuten vain puheeksi, mutta huomasin että sillä tavalla saa aika nopeasti tutustuttua niin uuteen kun vanhaankiin tuttavuuteen vähän paremmin. Samalla myös tulin miettineeksi että mistäs kaikesta minä tykkään. Tykkään tosi monesta asiasta, ainakin:

– auringosta
– suolaisista samiakeista
– uimisesta
– niskan rapsuttelusta
– tatuoinneista
– puhtaista lakanoista

– kerrospukeutumisesta
– yksin shoppailusta
– kavereiden kanssa olosta
– juhlimisesta
– tanssimisesta
– metsäretkistä
– mökkeilystä

– ihmissuhteiden analysoinnista viinilasin äärellä
– auringonotosta
– söpöistä jutuista
– eläimistä
– aikakausilehtien tuoksusta
– musiikin kuuntelusta täysillä
– pussailusta
– hitaista aamuista
– brunsseista
– mukavista vaatteista
– lasten kanssa höpsöttelystä
– lukemisesta
– veneilystä
– kesähelteestä
– auringon tuoksusta iholla
– kahvista
– siististä kodista

– kulmakarvojen nyppimisestä
– ihmisten katselusta
– spontaanisuudesta
– kilteistä mummoista
– aidoista ihmisistä
– vanhoista taloista
– itkettävistä elokuvista
– avaruudesta
– tyhmistä vitseistä
– siitä kun kaveri soittaa ihan muuten vaan
– karaokesta

– (nykyään) olla sisarusparvemme ainut tyttö
– kiireettömyydestä
– melkein kaikesta ruoasta
– leppäkertuista
– yökyläilystä
– kirpputoreista
– ratikoista
– tunteesta kun on saanut jotain täkeitä asioita hoidettua, tällaisten listojen tekemisen sijasta…

Mistä te tykkäätte?

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Yhteistyössä Bellablogit ja Dr Oetker

Viikonloppuna Helsingin rautatientorilla olevaan Jääpuistoon avautui viikon ajaksi italialaishenkinen Pop Up Pizzeria. Luistelun lomassa pizzeriassa voi siis käydä herkuttelemassa Dr Oetkerin herkullisia Rustica-uutuuspizzoja. Rustica pizzat ovat normaalia pakastepizzaa suurempia ja muutenkin reilumpia. Eivätkä muuten maistu yhtään perinteiseisiltä pakastepizzoilta. Täytettä on reilusti ja juusto ulottuu reunoille saakka. Yksi pizza sopii hyvin usemmallekkin jaettavaksi.

Me vietimme kivalla porukalla nauruntäyteisen illan Jääpuistossa. Oli oikea elämys istua taivasalla keskellä talvista kaupunkia, nauttia ystävien seurasta, hyvästä ruoasta, juomasta ja musiikista. Mimmin kanssa maistettiin pepperoni-calabrecejuusto -sekä neljän juuston pizzaa. Rustica perheeseen kuuluu näiden lisäksi vielä ainakin tosi herkullisen näköinen kinkkua ja herkkusieniä sisältävä Royal pizza. Luistelemassa olen tainnut ylä-asteen jälkeen käymässä vain kerran, joten lievästi voisi sanoa taitojen olleen hieman ruosteessa. Oli kuitenkin tosi hauska käydä vähän jäällä kokeilemassa. Ehdottomasti yritän vielä ehtiä ensi viikolla lastenkin kanssa luistelemaan, on se vaan niin hauskaa koko perheen puuhaa.

Jääpuisto onkin tosi hyvällä paikalla ja pop up ravintola on lapsiperheille, kavereille ja pariskunnille kiva paikka minne viettämään aikaa ja luistelemaan. Tai ihan vaikka poiketa yksin extempore työmatkalla! Pizzalla voi toki käydä myös ilman luistelua. Tulevana viikkona kun pop up pizzeria on pystyssä on jääpuistossa paljon kivaa ohjelmaa. Kuten luistelukoulua lapsille ja aikuisille, luisteluleikkejä koko perheelle, DJ, Mikki Auki -klubi, ringetteä ja kiekkokoulua.

Suosittelen siis lämpimästi ottamaan perheen tai kaverit tai vaikka molemmat mukaan ja suuntamaan jääpuistoon. Dr Oetkerin Pop Up Pizzeria su 23.3 saakka.

Oletteko muuten jo ehtineet luistelemaan tänä talvena? Mikä ikäisinä teillä lapset ovat ensimmäisen kerran luistimille päässeet?

http://www.youtube.com/watch?v=5YI6C5I_aZ0

Kiinnostaisiko muuten perhematka Italiaan? Dr Oetkerin Facebookissa voit osallistua matkan arvontaan lataamalla oman pizzahetken kuvasi hashtagillä #pizzahetki.

Kiitos kaverit Henriikka, Elsa ja Mimmi <3 !

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Eilen ottamani uuden tatuoinnin jälkeen inspiroiduin tekemään jotain mikä on ollut tarkoitus tehdä jo pitkään. Nimittäin kirjoittaa Naisen Iholla – 32 tarinaa tatuoinneista kirjasta. Ihanan Jenny Belitz-Henrikssonin kirjoittamassa kirjassa 32 erilaista naista kertoo taroinoistaan tatuointejansa takana. Kirja on visaalisesti upea, tarinat ja henkilöt mielenkiintoisia, koskettavia, hauskoja ja ajatuksia herättäviä. Kirjaan on saatu hienosti koottua eri ikäisiä, näköisiä, taustausia ja tyylisiä naisia. Kaikkia heitäkuitenkin yhdistää halu koristaa kehoaan tatuoinnein.

Tautoinnit ovat pitkään olleet aika arkisia juttuja, ne eivät todellakaan ole enää aikoihin olleet vain linnakundien tai merimiesten juttuja. Tatuointeja on nykyään lähes kaikilla ja myös vanhemmat ihmiset ovat innostuneet niistä. Katukuvassa on aina hieno bongailla erilaisia kuvia ja tyylejä myös tatuointien osalta. Joku niissä vaan vetää puoleensa ja tekee ihmisestä kiinnostavan.

Ensimmäiset kuvani otin reilu kymmenen vuotta sitten. Tähdet molmepiin käsiin. Sen jälkeen oli pitkä aika etten ottanut mitään uusia kuvia, oikeastaan vain siksi ettei ollut rahaa.  Viitisen vuotta sitten äitini kuitenkin innostui tatuoinneista sen verran paljon että hankki tatuointikoneen. Ihan hirveän usein hän ei ole ehtinyt tekemään mulle mitään, mutta viisi kuvaa kuitenkin. Ja kaksi ruusua olen sitten ottanut muualla. Uusia kuvia on taas paljon suunnitteilla. Myös ne kymmenen vuotta sitten otetut tylsät tähdet haluan pian peittoon. Mutta tämä on tällaista vähän hidasta kun oma äiti, jolla on ihan toinen päätoiminen työ, tekee. Mutta pikkuhiljaa, jos nyt vaikka ennen kolmeakymppiä saisin tuon oikean käden yhteinäisemmäksi. Omien kuvieni takana ei ole sen ihmeempiä merkityksiä. Enemmän ne muistuttavat sen hetkisisistä elämäntilanteista ja tapahtumista. Jollain tapaa ne myös kertovat minusta, tyylistäni ja asioista jotka itse koen kauniiksi tai mielenkiintoisiksi.

Suosittelen tutustumaan Naisen Iholla kirjaan jos ette ole sitä vielä tehneet. Tiesittekö muuten että kirjan heniköistä on myös tehty dokumentti. Se tulee ulos tänä keväänä ja tässä traileri:

http://vimeo.com/86543000

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.