RISTIÄISET VILLA KIVESSÄ

9/12/2018

Postaus on totetettu yhteistyössä Kirjailijatalo Villa Kiven kanssa

Jos meillä kesti päättää vauvan nimi, niin kesti meillä myös päättää että millä tavalla se annetaan. Pidettäisiinkö nimenantojuhlat vaiko kastettaisiinko vauva kirkkoon. Pitäisimmekö tilausuuden kotona, kirkolla vai jossain muualla. Kutsutaanko vain kummit ja ihan lähisuku vai kenties vähän isommat juhlat. Vaatimattomat kakkukahvit vai kunnon syömingit. Vaihtoehtoja riitti.

Lopulta päädyimme järjestämään ristiäiset vuokrattavassa juhlatilassa yli kuudellekymmenelle hengelle, kahden viikon varoitusajalla. Yleensä ristiäiset kai pidetään ihan pienellä porukalla, mutta ensinnäkin halusimme juhlia ihanaa iloista tapahtumaa parhaiden ystäviemme ja perheemme kesken, jonka lisäksi löysimme niin ihanan juhlapaikan, että sen potentiaali oli pakko hyödyntää kunnolla.

Koska emme tienneet minkälainen ja ennen kaikkea, minkä näköinen, lähikirkkomme on sisältäpäin ja millaiset tilat siellä olisi ristiäisten jälkeisiä kahvitteluja järjestää, ajattelin vähän vilkaista Helsingin juhlapaikkatarjontaa.

Kirjoitin Googlen kuvahakuun ”Helsingin kauneimmat vuokrattavat juhlatilat” ja heti ensimmäisenä taisinkin klikata Töölönlahdella sijaitsevan Villa Kiven kuviin. Tiesin heti, että haluaisin pitää juhlat täällä, eikä mikään muu paikka tai vaihtoehto tuntunut enää sen jälkeen yhtä hyvältä. Onnekseni paikka olikin Oskulle entuudestaan tuttu ja hän oli kanssani samaa mieltä juhlien järjestämisestä siellä.

Kirjailijatalo Villa Kivi on paikkana hyvin ainutlaatuinen ja tiesin, että tyyliltään sen juhlatila olisi varmasti myös sellainen joka vetoaa moniin teihin blogini lukijoihin. Ajattelinkin, että esittely paikasta kiinnostaisi monia ja siksi ehdotin heille yhteistyötä. Rehellisyyden nimissä emme olleet myöskään budjetoineet yhtään ylimääräistä vuokratilaa varten, joten oli mahtavaa että myös heidän mielestään yhteistyö näkyvyyttä ja rehellistä kokemustamme vastaan kuulosti hyvältä.

Kaunis vaalea puuhuvila sivurakennuksineen seisoo Linnunlaulussa, Töölönlahden rannalla, ja toimii kirjailijoiden ja kirjailiajärjestöjen tukikohtana. Koko Linnunlaulun alueen historia on värikäs, monimuotoinen ja korkeakulttuurinen ja Villa Kiven kirjallisuuteen liittyvä historia on lähtöisin jo kaukaa 1900 luvun alusta lähtien. Vuonna 1985 Villa Kivi siirtyi Kivi-talo Säätiön omistukseen ja hallintaan.

Rannan puolella, talon alakerrassa sijaitseva vuokrattava juhlatila on vain pieni osa itse rakennusta, jossa on yhteensä 14 ammattikirjailijoille vuokrattavaa työhuonetta. Erillisen saunarakennuksen yhteydessä on myös kirjailijaresidenssi, eli 3 vierashuonetta, jotka on tarkoitettu Helsingissä vieraileville kirjailijoille lyhytaikaiseen majoitukseen. Saunaa ja näitä huoneita voi myös vuokrata edullisesti juhlatilan vuokrauksen yhteydessä.

Kirjailijat voivat hakea työhuonetta aina kolme vuotta kerrallaan ja työskennellä siellä rauhassa kauniissa maisemissa ja upeissa puitteissa. Kivi-talo säätiö on voittoa tavoittelematon järjestö, jonka tarkoituksena on parantaa kirjailijoiden työskentelymahdollisuuksia sekä helpottaa keskinäistä kanssakäymistä ja yhteydenpitoa lukijoihin. Juhlatilasta saatavilla vuokratuotoilla voidaan tarjota kirjailijoille edulliset vuokrat sekä majoittaa kirjailijaresidenssissä esimerkiksi vierailevia luennoitsijoita.

Villa Kivessä on syntynyt romaaneita, runoteoksia, historiankirjoituksia, näytelmiä, elokuvakäsikirjoituksia, esseitä, ym. yli 300 teosta. Talossa ovat kirjoittaneet sadat suomalaiset ammattikirjailijat, joista viisi on saanut Finlandia-palkinnon. Kirjailijatalo Villa Kivessä pidetään merkittäviä kirjallisuus- ja taidetilaisuuksia myös yleisölle. Avoimia tilaisuuksia ovat muun muassa Helsinki päivä ja Taiteiden yö.

Huvilan alakerran juhlasaleja vuokrataan esimerkiksi kokouksiin, seminaareihin, karonkkaan, häihin ja syntymäpäiväjuhliin. Ja ristiäisiin. Tilaan saa istumapaikat reilulle 60 hengelle, mutta tarvittaessa sinne mahtuu noin sata henkeä. Juhlasalista aukenee myös terassi suoraan Töölönlahdelle. Ristiäispäivänä rannassa uiskenteli utelias joutsenperhe.

Juhlapaikka on pitkänmallinen tila, jossa on ikään kuin kolme auki olevaa huonetta peräkkäin. Ensimmäisessä, vihreäksi maalatussa huoneessa on suuri pöytä, joka toimii loistavasti buffet-pöytänä, kaksi muuta huonetta toimivat sitten itse juhatilana. Viimeisessä huoneessa on myös upea kakluuni. Muutenkin tila on täynnä kauniita katseenvangitsijoita, kuten erilaisia kristallikruunuja, satiiniverhoja hapsuineen, kultaisia yksityiskohtia sekä taideteoksia eri kirjailijoista.

Lisäksi tilavuokraan kuuluu keittiön käyttö, suuri määrä erilaisia astioita, lisäpöytiä ja tuoleja, piano, musiikki– ja äänentoistovehkeet sekä muutama mikrofoni. Lisäksi varastosta löytyi edellisten vuokraajien jättämiä tunnelmavaloja, pöytäliinoja, maljakoita ja serviettejä, joita saa vapaasti käyttää. Tilaan saa siis järjestää omat ruoat ja juomat, mikä on useimmille suuri plussa. Vuokra-aika on yleensä klo 10-02.

Me päädyimme tarjoamaan ristiäisissä kylmiä ruokia, joista suurimman osan pystyi valmistamaan jo edellispäivänä. Itseasiassa anoppini teki melkein kaiken, hitsi mikä urakka. Mutta oli se sen arvoistakin, ruoka oli ihanaa!

Tarjolla oli kahta erilaista perunasalaattia, vihersalaatti, punajuuri- ja hernehummusta, marinoitua kesäkurpitsaa, munakoisoa sekä porkkanaa, oliiveja, tuoretta Levain-leipää, itsetehtyä simennäkkileipää, erilaisia juustoja ja hilloa sekä parsa että sienipiirakka. Juomana skumppaa, viiniä sekä seljankukkamehua. Jälkkäripuolesta on tulossa vielä ihan oma postauksensa.

Tila toimi mielestäni tosi kivasti myös ristiäisiin ja kaikki reilu 60 vierasta mahtuvat hyvin. Me toimme mukanamme tilaa koristamaan ystäväni Pajun häissäkin olleet valkoiset pöytäliinat sekä kirppareilta haalitut maljakot sekä kasapäin kukkia. Ystäväni Cessi, joka oli myös yksi kummeista, teki Myylle myös samoista kukista maailman söpöimmän kukkaseppeleen, jota oli tarkoitus hänen juhlassa pitää. Se kuitenkin unohtui koko päiväksi jääkaappiin.

Itse kastetoimitus oli ihana. Löysimme kivan papin, joka sai kaiken näyttämään ja kuulostamaan juuri meidän tyyliseltä, eli rennolta ja hauskalta. Itsehän en siis kuulu kirkkoon, eikä vanhempia lapsiani ole kastettu, joten oli kiva että kastaminen tuntui minustakin silti hyvältä ja luonnoliselta. Isoveljet lausuivat vielä lopuksi Kun on oikein pieni-runon. Omaan hassuttelevaan tyyliinsä toki. Kummeja Myy sai yhteensä neljä.

Päällään Myyllä oli Oskun suvun puolelta tuleva, 20-luvulta saakka käytetty kastemekko. Myös meidän suvun kastemekko oli tilaisuudessa läsnä, mutta se oli hihoista niin kapea, ettei mahtunut kolmikuisen Myyn päälle. Olin ostanut myös kolmannen, itse juhlissa pidettävän mekon, mutta Myy nukahti toimituksen jälkeen kastemekko päällään ja nukkui itseasiassa ihan juhlien loppuun saakka.

Lahjapöydällä meillä oli Myyn vauvakirja, joka toimi samalla vieraskirjana. Olin myös tettäänyt kuvia, jotka oli tarkoitus laittaa kiertämään niin, että jokainen olisi halutessaan voinut ottaa kuvan mukaansa. Noh, tästäkin unohdettiin mainita, mutta kyllä ainakin osa vieraista kuvia pläräili.

Kaikista unohduksista huolimatta meillä oli todella, todella ihanat juhlat. Tietysti kaikki rakkaat vieraat tekivät tunnelman, muttei käy kieltäminen että myös kauniilla ja toimivalla juhlatilalla oli osuutensa asiaan.

Ristiäiset alkoivat kahdelta ja viimeiset vieraat lähtivät muistaakseni siinä kuuden aikaan. Jos päivä olisi sunnuntain sijaan ollut lauantai, olisivat juhlat varmaan kestäneet yömyöhään saakka. Mietittiin jo kovasti, että mitkähän juhlat tuolla voisi seuraavan kerran järjestää. Ehkä ihan vain aikuisten kesken ja samalla voisi vuokrata myös ainakin saunan, kenties jäädä yöksikin residenssiin. Oli muuten hyvä tietää etukäteen, ettei alakerran juhlinta häiritse ylhäällä työskenteleviä kirjailijoita.

Vaikka kaksi viikkoa oli suhteellisen lyhyt näin isojen juhlien järjestämiseen, vältyttiin mielestäni pahimmilta stresseiltä. Olihan siinä aikamoinen roudaaminen, kun kaikki ruoat tuli omasta takaa, mutta toisaalta olisin ollut varmaan enemmän stresseissä siivoamisen suhteen jos oltaisiin pidetty ristiäiset meillä kotona. Eikä silloin oltaisi voitua kutsua kun ihan pieni osa vieraista.

Aurinkoinen sunnuntaipäivä Töölönlahdella oli täydellinen meidän juhlia ajatellen. Koko huvilan ympäristö on uskomattoman kaunis jopa marraskuussa. Mikä onni että edes muutama huvila alueella on säästynyt ja pidetty kunnossa ja miten ihana että meillä tavallisillakin pulliaisilla on mahdollisuus tätä Villa Kiveäkin käyttää.

Meidän pappikin muuten kehui, että tällaisia kunnon bileitä näiden ristiäisten pitäisikin olla. Ilon juhlia. Kaikesta rentoudestaan ja suuresta määrästä vieraita huolimatta, tilaisuus oli myös ihanan herkkä ja tunnelmallinen.

Suurin osa postauksen kuvista Minna Sipinen Photograpy


OSKU VASTAA

22/08/2017

Moi rakas blogosfääri! Osku tässä moi! Vieraskynä-tyyppistä slämärilarppausta harrastamassa. Tsori että kesti tämä kysymyksiinne vastaaminen hetken. On ollut häät järjestettävänä ja työtkin alkoi taas pitkän kesäloman jälkeen, joten on ollut aika paljon asioita mielessä. Kiitos hyvistä kysymyksistä. Toivottavasti osasin vastata riitävän kattavasti kysymyksiinne. Minttu halusi että molemmille suunnattuihin kysymyksiin vastattaisiin yhdessä ihan omassa postauksessa, joten niihin vastauksia joudutte ikävä kyllä odottamaan vielä hetken.

Nimi

Oscar

Minkä ikäinen olet?

37v, mutta tuntuu etten oikein kasva aikuiseksi silleen että ottaisin elämää kauhean vakavasti.

Lempisarja / sarja jota et katsoisi koskaan?

Lempisarja (monta): ”The Wire” ”Ride” ”Tom&Jerry”. Sarja johon en ole pystynyt lähtemään messiin on Salkkarit.

Miten teidän rakkaustarinanne sai alkunsa? / Missä tapasitte ja oliko se rakkautta ensisilmäyksellä?

Tapasimme Kaikussa. Ihastuin Minttuun heti niin vahvasti että voisi sanoa sen olleen rakkautta ensisilmäyksellä. Nyt kun koko ajan tutustumme toisiimme paremmin ja paremmin minusta tuntuu että rakastun häneen lisää joka päivä. Mutta KYLLÄ! Rakkautta ensisilmäyksellä minun osaltani. Minttu saa vastata omasta puolestaan 😉

Kuinka tarkasti tutkit Mintun ajatuksia/elämää blogin kautta?

On tietenkin ollut tosi mielenkiintoista lukea Mintun blogia ja olenkin saanut sitä kautta tutustua Mintun maailmaan ennen minua. Samalla blogi, vaikka hyvin henkilökohtainen onkin on vaan pintaraapaisu todella kauniin ja syvällisen naisen elämästä. Mielummin kysyn ja juttelen. Silleen tuntuu että saa ”parempaa” tietoa. Joskus kun ollaan erillään ja on ikävä on kiva lukea Mintun blogia 🙂

Mitä teet työksesi?

Olen aina rakastanut touhuta lasten parissa ja olenkin ollut jollain lailla lapsityön kanssa tekemisissä suurimman osan elämääni. Olen lastenohjaaja ja tällä hetkellä pyöritän hyvässä tiimissä ip-kerhoa ja itse vastaan nuorisotalo tyyppisestä kerhosta joka on suunnattu vanhemmille ala-aste ikäisille lapsille.

Lempiruoka?

Niitä on tosi monia. Ehkä itse kerätyistä suppilovahveroista tehty kermakastike perunoiden ja esim voissa paistetun kuhan kanssa. Salaattia unohtamatta. Myös seljanka-keitto on hyvää creme fraichen kanssa. Ukkini oli erittäin kova kalamies joten halstratut muikut ja muikun mäti on myös mainittava suosikkien joukkoon.

Onko tullut kauheasti varoitteluja tai kauhisteluja, mitä lapset ja appivanhemmat tuumasivat, entä ystävät, kun pikaisesti naimisiin menitte?

Ei ole tullut kauheasti varoitteluja ja kauhisteluja. Kai ihmiset luottavat arviointikykyymme. 🙂 Lapset ja appivanhemmat tykkäävät isosti. Osa ystävistä ja äitini on kysellyt suurella mielenkiinnolla joskus kiperiäkin kysymyksiä ja onkin ollut mielekästä pohtia, puntaroida ja huomata että jokaiseen kysymykseen löytyy vastaus. ”Jees-miehiä” on ihan tarpeeksi joten arvostan suuresti kaikkia ystäviä ja rakkaita jotka eivät päästä helpolla vaan ”spaaraavat” kaikissa eri elämäntilanteissa.

Minne matkustaisit seuraavaksi?

Seuraavaksi haluaisin matkustaa jonnekkin ihanille saarille vaimon kanssa häämatkalle. Tongalle, Hawajille, Seychellit tai muu vastaava. Henkilökohtaisesti rakastan vuoria ja haluaisin Yellowstonen kansallispuistoon, Nepaliin ja Tiibettiin, Kilimanjarolle ja ehdottomasti Kanadaan ja Japaniin lautailemaan puuterilumeen.

Paras keikkaelämys?

Cornell Campbelin keikka redrumissa jota olin odottanut ihan hulluna mut jonka skippasin koska oli vielä syntymättömän poikani ultraäänikuvaus Tampereella. Beyonce oli kova stokiksessa viime kesänä. Frank Ocean Mintun kanssa Flowssa ehdottomasti yksi mieleen painuvimmista. Kim Ann Foxmanin keikka vuosia sitten turussa kun tansittiin hyvän ystäväni kanssa selvinpäin koko yö aivan superfiiliksissä.

Mikä on parasta Mintussa?

Mintussa on parasta huumorintaju! Hellyys, herkkyys. Erittäin ystävällinen ja lempeä täynnä oleva tapa suhtautua ja kohdata ihmisiä ja maailmaa.

Mitä asioita rakastat Mintussa?

Rakastan Mintussa hänen huumoritajuaan! Se tuli jo mainittua mutta on usean maininnan arvoinen asia. Minttu on tuonut elämääni niin suunnattoman määrän elämäniloa että sitä on mahdotonta sanoin kuvailla. Rakastan myös Mintun tapaa kohdella muita. Erityisesti lapsiaan (ja minua) hän kohtelee ihanan hyväksyvästi ja rakastavasti! Olen kauan tehnyt töitä lasten parissa ja koen olevani siinä aika hyvä mutta nyt musta tuntuu että opin uutta joka päivä kun seuraan vierestä Mintun otteita. Miten voi olla läsnä ja aidon ihanasti lasten parissa. Rakastan Mintun silmiä! Ne ovat maailman kauneimmat ja ne saattoivat meidät yhteen. Rakastan miten minusta tuntuu että olen parempi mies Mintun seurassa. Tuntuu että hän tuo esiin parhaat puolet minussa. Mielessäni on aina ”kuplinut” aika vahvasti. (Ylivilkkaus?) Rakastan miten minusta tuntuu kuin olisin kotona Mintun seurassa ja kun katson häntä silmiin, mitä voin tehdä tunti tolkulla, niin rauhoitun ja pystyn olemaan ja nauttimaan hetkestä ilman että koko ajan mieli vaeltelisi jossain. Rakastan Mintun katsetta (huom eri kun silmät). Rakastan Mintun ääntä. Kun hän katsoo minuun ja puhuu minulle tuntuu kuin se porautuisi sisimpääni ja koskettaisi minua syvältä sielusta tai mitä siellä sisällä nyt sitten onkaan. Ainakin sydämeen se osuu ja uppoo. APUA! Tätä on ihanaa kirjoittaa! Voisin jatkaa loputtomiin. Rakastan tanssia Mintun kanssa! Rakastan jokaista yhdessä vietettyä hetkeä! On vaan niin uskomattoman ihana olla yhdessä! Rakastan miten perhekeskeinen elämänasenne hänellä on! Rakastan Mintussa myös hänen sponttaaniuuttaan. Mottona; ”Miks ei?!” on mielestäni aika toimiva. Kuten tästä blogistakin huomaa niin asenne on aika rohkea eikä kauheasti himmailla. RAKASTAN KAIKKEA MINTUSSA! HOEN HÄNELLE JATKUVASTI MITEN HÄN ON MINULLE TÄYDELLINEN (tarttis isommat capslockit)!!!

Kuuluuko ananas pitsaan?

Pizzaan kuuluu jokaisen omat suosikit. Mun pizzassa on harvemmin ananasta mut monet skidit dikkaa Hawai-pizzasta. Mun pizzaan kuuluu hyvät juustot. Vuohenjuusto tai gorgonzola-roqueford-hommat. Rucola tai basilika. HYVÄ TOMAATTIKASTIKE. Mustapippuri.

Oletko DJ vai keräiletkö vain levyjä? Minkä levyn ottaisit autiolle saarelle?

Olen joskus soittanutkin vähän levyjä nuorempana, mutta rakkaudesta musiikkiin ja levyjen keräilystä on lähtenyt levykokoelma kertymään. Autiolle saarelle lähtisi 3G-masto ja Spotify koska maailma on niin täynnä hyvää musaa. Yksi levy, todella vaikea kysymys. Jos nyt vastaan niin mieli muuttuu ennen huomista. Ehkä jonkun jazz-levyn jota jaksais kuunnella vielä vanhanakin riippumatossa. Tai sit Alton Ellisin ”Sunday Comming”

Missä näet itsesi 5 vuoden päässä?

Näen itseni perheen isänä ja lasten kanssa työtä tekemässä viiden vuoden päästä. Mintun rinnalla yhdessä lapsia kasvattaen. Se on mun suurin kunnianhimoni elämässäni.

Kolme tämänhetkistä lempibiisiä?

Vaikea mutta hyvä kysymys. Maailma on täynnä maailman parhaita biisejä.
Aina Alton Ellisin: ”What Does it Take (to Win You’re Love for Me)” ja Gang Starr: ”Say Youre Prayers” Future: Incredible Prince: ”Diamonds and Pearls” Madvillain: ”Fancy Clovn” MF DOOM: ”Doomsday” osittain koska Sade-sample. Ice Cube ”It was a Good Day” Brandy&Monica: ”The Boy is Mine” TLC: ”No Scrubbs” Rihanna. Weeknd. Bob Marley. Eevil Stöö. Dj Kriddlock. Nate Dogg ”Music&Me” Huh! Niitä olis niin monta. Tsori ettei pystynyt valkkaamaan kolmea. Tulee kokko ajan lisää mieleen.

Mitä pelkäät elämässä?

Että jollekkin läheiselle kävisi jotain ikävää. (Koputan puuta) ”Universumi voi murskaantuessaankin tappa minut vain kerran”-Komissaario Huuskon viisaus Raid-sarjasta.

Kanta huumeisiin?

Huumekeskustelu on iso kysymys jota on syytä miettiä isolla yhteiskunnallisella tasolla jotta huumeiden ikävät sivuvaikutukset ihmisten elämään saataisiin minimoitua. Täällä blogissa ei ehkä voi sitä keskustelua käydä vuorovaikutuksin. Lempihuumeni on kofeiini. Tykkään hyvistä punaviineistä. Joskus juon valkkarisoodaa jopa jallun tai kaksi. Nikotiini on kova huume joka on vaarallinen ja josta on erittäin vaikea luopua. Joskus poltan sikarin tai kaksi. Vodka toimii erilailla kun esimerkiksi tequila. Vodka on ”hullumpi” ja tequilasta tulee enemmän voimahumppu. Ruoka on hyvää huumetta. Musiikki, tanssi ja rakkaus on ylivoimaisesti parhaat humeet!

Mitä haluat tehdä erilailla tässä suhteessa kuin edellisissä parisuhteissasi?

En vertaile hirveesti ja muistele menneitä. Haluan tehdä kaiken niin oikein kun mahdollista koska tämä on niin iso juttu ettei tätä vaan voi tyriä. Haluan elää hetkessä ja rakastaa täysillä! Ottaa huomioon toiset. Tässä suhteessa molemmilla kun on lapsia ennestään niin saa miettiä kaiken viiden ihmisen kannalta. Sanotaan vaikka että se virittää mun pähkinää aika lailla miten sais kaiken menemään niin hyvin kuin mahdollista kaikkien kannalta.

Parasta Kaapossa ja Elviksessä?

Miljoona asiaa! Elämän ilo. Ystävällisyys. Lapsille tuttu välittömyys. Mielikuvitus. Kyky heittäytyä ja fiilistellä. Hetkessä elämisen taito. Aito kumppanuus. Se miten ne hengaa, tulee toimeen, leikkii ja tukee toisiaan. Kaapossa on parasta huumorintaju, syvällisyys, ja miten hän aina puhuttelee Elvistä ”pikkuveljenä” todella rakastavaan sävyyn. Elviksessä parasta on tajuton mielikuvitus, ilmeet, satumainen ja seikkailuhenkinen ote elämään. Koko perhettä yhdistää sika hyvät jutut! Tässä jengissä on niin helppo olla oma ittensä ja viihtyä 🙂

Haluatko vielä lapsia?

HALUAN! Mielellään monta kiitos!

Onks sun puhetyyli Mintun snäpeissä läppä (tsori jos ei oo, no hate)?

On läppää. Tälle hurrihommalle on oppinut itsekkin nauramaan vuosien varrella. No hate:)

Mikä on paras snapsilaulu?

”Den blomsterprydda gondolen gled” on lapsesta asti ollut mun suosikki. Olen aina elänyt pääosin ”suomalaisessa kulttuurissa” joten snapsilaulut ei ikävä kyllä kuulu mun ydinosaamisalueeseen.

Onks sulla vene?

Meidän perheellä on aina ollut purjevene joka on toimittanut landen virkaa kesäsin. Pari vuotta sitten se kuitenkin myytiin joten nyt mulla on vaan kajakki.

Onko jalat karvaiset?

Joo. Medium.