En tiedä mikälie paha karma vai mikä on iskenyt, mutta viime aikoina mulla on ollut tosi huonoa tuuria ostosten kanssa.
Kaikki alkoi viime syksynä ostetusta Marimekon Kaste-tunikasta. Jo ennen ensimmäistä pesua, kahden käyttökerran jälkeen oli kangas nyppääntynyt kyljistä ja vatsasta. Parin pesun jälkeen, kun kangas oli hieman kutistunut paljastui helmasta ompeluvirhe. Oli joulukuu kun vein sen näytille liikkeeseen. Kun olin pakkaamassa sitä kotona pussiin onnistuin tiputtamaan valkoiselle raidalle tipan punaista mehua. Mekko jäi viikonlopun yli ompelijalle, nukkaisuuteen ja mielestäni huonoon laatuun ei myyjät kuitenkaan osanneet sanoa mitään. Sain mekon korjattuna ja silitettynä takaisin. Koska mekko oltiin silitetty tahran päältä ei tahra enään lähtenyt pesussa pois. Olin käyttänyt mekkoa vain muutaman kerran neljän kuukauden aikana. Taskuja en ollut edes vielä avannut sillä pelkäsin niiden alkavan repsottamaan. Tapaninpäivänä mekkoa pukiessa toinen tasku repesi sisältä. Lanka jossa taskut oltiin harsottu kiinni oli niin vahvaa ettei kangas kestänyt. 150 euroa maksaneessa, alle kymmenen kertaa käytetyssä mekossa on nyt siis tahra, reikä ja se on yltä päältä nukassa.
Ja näitä juttuja riittää.
Hiljattain onnistuin kopsauttamaan Ombrellinosta ostetun Barbapapa yövalon pöytään niin, että sisällä irtosi jotain eikä lamppu enään toimi.
Kaapon nimiäislahjaksi saatu itkulälyytinkin lopetti toimintansa vähän aikaa sitten. Pari viikkoa takuun umpeutumisen jälkeen.
Viime viikolla testasimme ensimmäistä kertaa huutonestistä ostamaani seisomalautaa. Vain huomataaksemme että siitä puuttui kokonaan osat joilla sen saa kiinnitettyä rattaisiin ja on näinollen täysin käyttökelvoton.
Viikko-pari sitten onnistuin napsauttamaan rikki myös uuden Oganizer bagimme muovisen kiinnikkeen. Ilman sitä laukkua ei saa kiinnitettyä rattaiden istuimeen kiinni.
Joulun alennusmyynneistä Elvikselle tilaamani Mini Rodinin legginssit seikkailevat edelleenkin jossain teillä tietämättömillä. Tuskin mahtuvat edes enään.
Kaapon toiseen talvikenkään on jostain kummasta ilmestynyt sormen mentävä reikä. Kuukauden käytön jälkeen. Ja ne ovat tietenkin hänen ainoat kenkänsä tällähetkellä. Ei ole enään vedenpitävyydestä tietoakaan. Onneksi sentään villasukka mahtuu vielä väliin.
Lifefactoryn lasipullo oli hajonnut pakkaseen. Oli ilmeisesti turhan täynnä ja pamahtanut sirpaleiksi sen vuoksi.
Sopfie kirhahvista ei kuuluu enään ääntä. Kuukausi silläkin ehdittiin leikkiä ennen sitä.
Viime viikolla saimme uuden kylppärin maton. Kotona huomasin että siinä on reikä.
Ja mitä vielä, näitä on varmaan lisääkin vielä. Ainakin yhdet farkkuleginssit, muutamia kertoja pidetyt, nyrkin kokoinen reikä haaroissa.. Kokoajan mietin että mitähän seuraavaksi. Miksi kaikki hajoaa yhtäkkiä käsiin. Onneksi olen sentään ostolakossa. Alkaa jo olemaan surkuhupaisaa.
En millään jaksaisi mennä valittamaan ja reklamoimaan. Noiden lasten kanssa kun kaupungilla pyöriminen ei nykyisin ole mitään kovin rentouttavaa. Kävisikö joku mun puolesta kiikuttamassa noita juttuja ympäri kaupunkia ja kirjoittamaan parit sähköpostit?
Onko muita huono-onnisia?
Minttu