KORONA KUVAPÄIVÄKIRJA

10/01/2022

Kun puoli Helsinkiä sairastaa nyt samaan aikaan, ei liene mikään shokkiuutinen, että korona iski lähes kahden vuoden väistelyn jälkeen myös minuun. Vaikka sairastaminen oli odotettavissa ja oireiden alkaessa arvasin heti mistä on kyse, oli olo vähän absurdi, kun kotitestiin piirtyi heti selvästi kaksi viivaa.

Vetäydyin eristyksiin lastenhuoneeseen, jonka alakerrossängyssä on ollut hauskan leirikoulumaista nukkua. Muuten tauti ei ole ollut kovin hauska, vaikka sairastinkin sen melko lievänä ja ensimmäisen päivän lämpöä lukuunottamatta kuumeettomana. Olo on sahannut lähes normaalista tosi kurjaan ja uusia oireita ja tuntemuksia tuli viikon verran joka päivä lisää.

Pahimpia koronan oireita olivat itselläni alkupäivien vilunväristykset ja lihassärky, sitten nenän kuivuus ja kurkun kutina, sen jälkeen alkoi poltto keuhkoissa, yskä jostain hyvin syvältä, hengästyminen, kauhea paine päässä, korvakipu, pahoinvointi ja huimaus… ja paljon paljon muuta. Nyt eristysajan jo loppuessa jäljellä on vieläkin kummallinen heikko olo ja huimaus. Toivotaan että voimat alkavat pian palautua, mihinkään perus flunssaan tätä ei voi kyllä millään verrata.

Sairastamisesta huolimatta, olen onneksi päässyt kokemaan upeista talvipäivistä myös muutenkin kun pelkän  ikkunaruudun takaa. Muutamat happihyppelyt (turvallisuusohjeita noudattaen & pitkän välimatkan päästä muista ihmisistä) ovat olleet pään jaksamisen kannalta tosi tärkeää, vaikka samalla on huomannut miten pienestä sitä voikaan hengästyä ja väsyä. Silti kropalle on varmasti tehnyt hyvää yrittää pysyä edes vähän liikkeessä ja mielelle edes välillä päästä karkuun kodin kaaosta.

Nyt pikkuhiljaa takaisin normaalielämään – niin normaaliin kun tässä lock downissa taas voi eloansa viettää. Onneksi lasten koulun & päiväkodin alkaminen tuo taas vähän kaivattuja rutiineja ja tuntua normielämästä. Pysykää terveinä ja voikaa hyvin!


TEIDÄN JA MINUN
BEST 15

4/01/2022

Muutama vuosi sitten tein ensimmäisen kerran koosteen tykätyimmistä instagram-kuvistani sekä tarinoista niiden takaa. Seuraava vuonna innostuin tekemään saman, mutta lisämään joukkoon vielä omat suosikkini. Vuoden mittaan ihania tapahtumia ja kuvia tulee hurjasti, mutta yritän tälläkin kertaa tiivistää teidän tykätyimmät kuvat sekä omat suosikkini ”tiiviisiin” 15 kuvan sarjoihin.

Minä & mini me / Tämä on ehdottomasti yksi omistakin lempparikuvistani vuodelta 2021. Olemme viettäneet taaperon kanssa viikon kahdestaan kotona, puolison ollessa reissussa ja isompien lasten isällään. Olemme juuri iltapalalla ja soittamassa videopuhelua jommille kummille.

Naistenpäivä / Naiseudesta, epätasa-arvosta sekä oman tyttären saamisen synnyttäneestä tuskasta ja peloista. Aiheesta pidempi postaus täällä: kukkia ja tasa-arvoa.

Hammas-asiaa / Vuosi 2021 alkoi järkyttävillä uutisilla, hampaistani löytyi elämäni ensimmäiset rei´jät! Kahden reijän paikkauksen yhteydessä varasin ajan kymmenen vuotta mielessäni (ja suussani) kummitelleeseen, viimeisen viisaudenhampaani poistoleikkaukseen. Se tehtiin pian tämän jälkeen ja oli ehdottomasti yksi viime vuoden parhaista ja tärkeimmistä teoistani.

Uusi matto / Elämän suuret pienet ilot, kuten tämä ilta toisensa jälkeen pitkin internettiä etsimäni ja lopulta löytämäni täydellinen vintage boucherouite-matto!

4000 / Neljästuhannes (!!!) instagramiin lataamani kuva, suttuinen peiliselfie olkaa hyvä!

Bebeliino / Spontaani ylistys vauvalleni, joka ei ehkä olekaan enää ihan vauva, sillä osaa esim karata sängystään, kiivetä jakkaralle ja hakea itse kaapista suklaata.

Partsikausi korkattu/ Kesäloma alkoi ja syötiin parvekkeella mäkkärin ranskalaisia. Rakastan meidän minipikkuista parveketta, jossa vietetään kesäisin tosi paljon aikaa. Tämänkin olisin valinnut omalle listalleni.

BFF / Ystävänpäiväpotretti bestiksen kanssa. Kiva kokemus ja ihana muisto.

Lumi-infernooo / Satoi paljon lunta, oli hauskaa, mutta matka kerholla rattailla kesti aika kauan.

Mitä kehopositiivisuus tarkoittaa? / Tämä on tärkeä juttu ja siksi ilokseni myös vuoden 2021 kaikista tykätyin kuva. Ja jos jäit miettimään vastausta, niin tässä se.

PARIS / En voi vieläkään uskoa, että kaiken tämän hulluuden keskellä pääsimme ihan oikeasti lähtemään poikani 10v synttärimatkalle, kuten hänelle muutama vuosi sitten lupasin. Tosi tärkeä tapahtuma.

Samixet / Tässä ei sen kummempaa, kun extempore selfiet porttikongissa matkalla hakemaan kahvilasta croissanttia. Harvoin enää jaan juttuja omaan facebookiini, mutta tämän kuvan jaoin, sillä se on niin ihana.

Raskas uusi arki / Paljon muuttui syksyllä, kun mini aloitti päiväkodin. Niin paljon on tapahtunut päiväkotirintamalla tämän kuvanoton jälkeen, vähänpä tiesin vielä silloin mitä kaikkea tulee vielä vastaan.

KOLME / Rakas pieni kasvoi taaperosta leikki-ikäiseksi. Tämä päivä sisälsi myös paljon kaipausta, surua, epätietoisuutta ja kyyneleitä, mutta yleensä sellaiset hyvin henkilökohtaiset jutut jäävät piiloon nättien kuvien taakse.

Juhannus / Maaginen pastellinen hetki & juhannuskokko joka muuttuikin ilotulitukseksi. Sain tästä hetkestä yhdet koko vuoden ihanimmista kuvista perheemme kanssa.

Omat parhaat:

Tuttikeiju kävi kylässä / Keväällä mini luopui yötutistaan ja tuttikeiju toi hänelle kovasti toivotut uudet nukenrattaat.

Kesä / Yleisesti vaan koko kesä oli yksi vuoden parhaista jutuista. Paljon aikaa perheen kanssa ja sitäkin enemmän uimista.

Laatikkopyöräillen / Saatuamme kevällä vuokralle laatikkopyörän, pyöräilimme sillä liioittelematta ihan joka päivä syksyn loppuun asti. Niin kätevä & paras, tänä vuonna ehdottomasti taas!

35 / Parasta synttäreiden juhlimisessa on saada olla rakkaimpien ystävien ympäröimänä.

Shot nro 2 / Toinen koronarokotus ja tunsin olevani voittamaton. Kaksi päivää myöhemmin yksi lapsista sairastui ja jouduimme karanteeniin, mutta kukaan muu ei saanut tautia!

Koti / Kriiseilin paljon asumisemme kanssa, halusin muuttaa, halusin lisää tilaa, lähemmäs ystäviä ja meininkejä. Olin rauhaton ja murehdin asumistamme yötä päivää. Löysin myös lopulta uuden asunnon, mutta kohtalo puuttui peliin. Täällä ollaan edelleen ja vuoden parhaimpia hetkiä ovat ne, kun kotona on siistiä ja seesteistä ja tunnen silloin, että tykkään sittenkin tästä kodista aika paljon.

Heidän jengi / Etenkin 2021 sain huomata, miten yhteen hioutuneita tämä kolmikko on. Vaikka ikäeroa ja vuoroviikkoasumisesta johtuvaa fyysistä eroakin on paljon, on heillä aivan ihana oma meno.

Semmoinen viikonloppu / Välillä tekee hyvää tulla kotiin kahdeksalta aamulla, uudet sandaalit aivan tomussa ja tahmeana kaikesta ulkona tanssimisesta ja läikkyneestä valkoviinistä.

Keskellä satua / Kevät saapui viime vuonna normaalia myöhemmin, sillä kirsikkapuut kukkivat vasta kesäkuun vaihteessa. Satuttiin pyöräilemään upean kirskikkapuumetsikön ohi, meinasin olla pysähtymättä ja ajattelin tulla joku lähipäivä uudestaan. Onneksi en, sillä seuraavana päivänä tuli sade joka huuhteli kaikki kukat maahan.

Mummille / Mummini on sairastanut jo pitkään, mutta korona-aikana tilanne paheni. Pitkä aika eristyksissä sairaalassa, Alzheimerin puhkeaminen, muutto hoitokotiin. Vihdoin rajoituksia vähän höllettiin ja päästiin vierailulle, tässä juuri iloisena ja odottavaisena matkalla.

Omaa-aikaa / Otin itselleni vuorokauden juuri ennen kun olin jäämässä pariksi viikoksi yksin lasten kanssa kotiin. Lilluin pore-altaassa, tilasin huonepalvelusta ruokaa ja katsoin sarjoja. Ah.

Silver lining / Tähän kuvaan tiivistyy niin paljon elämää ja arkeani. Hassuttelua, pieniä kivoja juttuja, ilon pilkahdus loskapaskankin joukossa.

Äitienpäivänä / Parhaita asioita elämässäni: olla äiti. Ja sitten vielä sain just nämä tyypit!

Hangossa / Tykästyn siihen paikkaan kerta kerralta enemmän. Viime vuonna saatiin viettää Hangossa taas paljon aikaa eri vuodenaikoihin. Luonto, meri, rannat olivat jälleen yhden koronavuoden pelastus ja pakopaikka.

Terassijengi / Hahah tämä ilta ja niin monta muuta. Enempää en uskalla sanoa. P A R A S T A <3


HETKIÄ JOULUSTA

28/12/2021

Meidän joulu meni tosi rauhassa kotona. Aattoaamuna katsottiin lasten kanssa Joulupukin kuumaa linjaa, keiteltiin riisipuurot ja käytiin ihanassa aurinkoisessa & kirpeässä pakkassäässä pulkkamäessä. Sitten jo ensimmäiset sukulaiset saapuivat, pojat lähtivät isälleen, mini meni päikkäreille ja aloimme pikkuhiljaa valmistelemaan ruokia.

Pikkuhiljaa saapuivat myös loput vieraat. Joutiin glögiä, laitettiin ruokia esiin, mihinkään ei ollut kiire tai mistään ei ollut stressiä, oli ihanan rentoa ja tunnelmallista. Lahjoja oli tänä vuotta hurjan paljon. Paketti per lapsi ei tänä vuonna onnistunut. Uskon syyn olleen isoksi osaksi siinä, ettei koronan vuoksi olla voitu paljoa nähty ja nyt kaikki halusivat paikkailla sitä muistamalla toisiaan lahjoin. Minille olisi tosin riittänyt se yksi paketti, hän oli ihan ihmeissään kun lahjoja tuli sen ensimmäisen jälkeen lisää. Lopulta hän vain hurrasi, tanssi ja hihkui ”olen niin innoissani” kun sai toimia pukin apurina. Pukki kun oli käynyt meillä jo edellisenä yönä, kun vielä nukuimme.

Joulupäivänä vähän ikävä vaivasi, vuoroviikkovanhemmuudessa raskainta on erossa olo lapsisa ja joulun alla se veti aika herkäksi. Ollaan kuitenkin saatu viettää poikien kanssa niin monet joulut yhdessä, että välillä näinkin päin. Olimme siis ihan vain komisteen kotona miehen ja minin kanssa. Käytiin taas pulkkamäessä, syötiin ja katsottiin ihan liikaa lastenohjelmia.

Tapanintanssit jäivät tänä vuonna välistä ja juhlistettiin mieheni syntymäpäivää pienesti kotona vain ihan keskenämme. Tilattiin myös pizzat, ja vaikka kuinka jouluruoista tykkäänkin, niin olihan se aika ihanaa vaihtelua tähän väliin. Sitten alettiinkin pakkailemaan, sillä Tapanin jälkeisenä päivänä meillä oli ohjelmassa minin kanssa risteily Tukholmaan! Tätä oltiin odotettu pitkään, vähintäänkin yhtä paljon kun joulua. Aamusta suunnattiin varmuudeksi koronatestiin ja sitten kodin kautta hakemaan kimpsut ja kampsut ja laivalle. Kerrron reissusta myöhemmin lisää!

Toivottavasti teillä muillakin oli ihana ja omannäköisenne joulu!