IHANA OMITUINEN YSTÄVYYS

9/08/2019

Kaupallinen yhteistyö Aarrekidin kanssa

Ystävyys, tuo yksi elämän kalleimmista aarteista. Joku on joskus sanonut, että ystävystyminen on aika outo juttu. Sitä vain tapaa toisen ihmisen ja sitten aletaan olla ystäviä. Etenkin lasten ystävystyminen näyttää aina niin ihanan vaivattomalta ja luonnolliselta, mutta olen minä itsekin aikuisiällä löytänyt useammankin tärkeän sydänystävän ihan hassujen sattumusten kautta ja tosta noin vaan.

Parasta ystävyydessä on ehkä se, että voi olla ihan oma itsensä, vaikkapa vähän outo, ja silti se toinen haluaa olla ystäväsi. Tai ehkäpä juuri siksi.

Aarrekid on lanseeranut tänään uuden A Little Stranger nimisen mallistonsa. Inspairaatio tähän syksyn mallistoon syntyi avaruudesta, Stranger Things-sarjasta ja sarjassakin hyvin tärkeästä teemasta: ystävystymisestä ja ystävyydestä. Itse innostuin kovasti kyseisestä teemasta, sillä sarja kuuluu omiin suosikkeihini. Sarjassa on hienosti toteutettu kasariviba, joka välittyy mielestäni sopivasti myös näissä Aarrekidin vaatteissa.

Omat lapseni ovat saaneet ystäviä pääosin päiväkodista ja koulusta. Kuten aiemmin kerroinkin, Elviksen aloittaessa koulu viime vuonna, ei hän tuntenut tulevasta koulustaan yhtään ketään. Kuitenkin jo ensimmäisen koulupäivän jälkeen hän kertoi saaneensa muutaman uuden kaverin. Tiedustellessani tarkemmin, miten he olivat ystävystyneet ja mitä he olivat jutelleet, kävi ilmi etteivät he olleet edes puhuneet mitään keskenään! He olivat vain leikkineet yhdessä, sanomatta sanakaan ja ystävystyneet.

Muutaman päivän päästä koulun aloittamisesta alkoivat kaverukset juttelemaan enemmän keskenään ja pian he olivat kun olisivat aina olleetkin näin. Koulupäivän jälkeen tämä kaveriporukka leikkii iltapäiväkerhon metsissä tuntikaupalla, ja jo tuolloin mieheni vertaisi heitä juurikin Stanger Things sarjan kaveriporukkaan. Näkee jo kaukaa, että siinä porukassa kaikki saavat olla omia itsejään. Jokainen heistä niin erilainen, luonteentaan ja ulkoisestikin, mutta niin se ystävyys vain yhdistää.

Uudesta A Little Stranger -mallistosta löytyy lapsille lapsille kolme uutta kuosia. Näissä kuvissa Elviksellä ja Myyllä päällä oleva Exploring in Space kahdessa eri värityksessä, eli beigellä sekä mustalla pohjalla, sekä mustavalkoinen Ink flowers-kuosi. Kuosien lisäksi mallistoa täydentää yksiväriset collegetuotteet sinisenä että ruosteen punaisena. Colleget ovat aivan superpehmeäksi hiilikäsittelyjä, joten ne tuntuvat aivan kun sametilta!

Ihanan pehmeyden lisäksi, niin minä kun lapsetkin, ihastuimme collegevaatteiden sporttiseen tyyliin. Samat raidat toistuvat myös tuossa Elviksellä olevassa pitkässä bombertakissa ja malliston vaatteita onkin helppo yhdistellä keskenään. Muutenkin syksy on juuri oikeaa aikaa pehmeälle ja sopivan lämpimälle collegelle.

On ollut ihana seurata miten omat lapset ovat saanet ystäviä ja miten tärkeitä he toisilleen ovat. Samalla myös omien lasten välinen ystävyys on asia joka saa sydämen sykähtämään. Omissa lapsissa näkee myös välillä sen, minkälainen minä itse olin lapsena ja ystävänä.

Myös itselläni on luvassa ystävien täyteinen viikonloppu. Mukana menossa on niin paras ystäväni ihan päiväkodista saakka, kun muutama vuosi sitten instagramin kautta elämääni tullut ystävä. Ja paljon muita. Sitten taas nämä ovat keskenään ystävystyneet ristiin rastiin. Välillä se on ihan ouoa, millä tavoin näitä ihmisiä elämään tupsahtelee, mutta sitäkin ihanempaa.


ELVIKSEN TERVEISET EKALUOKAN ALOITTAVILLE

7/08/2019

Huomenna alkaa ainakin meillä täällä päin koulut ja sehän vasta jännitäävää onkin! Etenkin jos menee ensimmäistä kertaan kouluun, ekalle luokalle. Meidän perheessä oli tuo jännittävä tilanne vuosi sitten, tänä vuonna perheessä onkin sitten jo kaksi ihan koulukonkaria, kakkos ja nelosluokkalaiset.

Elviksen aloittaessa ekanluokan viime vuonna, koimme koko perhe suuria tunteita ja jännitystä. Koulu oli entuudestaan täysin tuntematon, eikä luokalla ollut yhtäkään tuttua. Pikkupaniikista huolimatta koko koulunaloitus meni lopulta tosi hyvin. Jännitystä oli toki ilmassa ensimmäisinä päivinä, mutta joka päivä meni toista rennommin ja uusia kavereitakin hän sai heti.

Nyt kaikille uusille ekaluokkalaisille (ja heidän vanhemmilleen) Elvis ajattelin jakaa vähän koulunaloitusta helpottavia vinkkejä:

– Kannattaa pyyttää että joku, vaikka oma vanhempi tulee saattamaan kouluun, odottaa pihalla sun kanssa ja hakemaan
– Ruokailu koulussa on mahtavaa
– Ruoka on helppo hakea, kannattaa laittaa tarjotimelle aluksi lautanen, ruoka, haaurukka ja veitsi ja sitten mennä hakemaan juoma erikseen
– Koulussa saa myös koulukummeja jotka on vanhempia ja jotka auttaa ja opettaa ja pitää huolta
– Kannattaa varatua, että kestää joku puoli tuntia kun rehtori puhuu tervetuliaisjuttuja
– Opettajalle kannattaa puhua reippaalla äänellä ja aina viitata
– Koulussa on paljon retkiä ja niissä ei tarvitse kauheasti tehdä mitään
– Kannattaa olla helpot kengät jos ei osaa vielä solmia ja sellainen takki jonka vetskari ei jää jumiin
– Englanti alkoi meillä ekalla ja on mun suosikkiaine
– Koulussa näkee kavereita ja tutustuu uusiin
– Niihin tutustuu kolmantena päivänä viimeistään, sitä ennenkin joihinkin vähän
– Jos ei tunne ketään niin voi vaan mennä kysymään pääskö leikkiin mukaan heti kun vaan näkee että jotkut leikkii
– Siinä tutustuu, eikä aluksi tarvitse edes jutella mitään, kunhan vaan on siinä leikissä mukana
– Jos ei osaa vielä lukea niin se ei haittaa, ei kaikki vielä osaa, ne sitten harjoittelee
– Oma nimi pitää osata kirjoittaa uuteen tehtäväkirjaan
– Aluksi koulupäivät on tosi lyhyitä
– Jos koulupäivän jälkeen on ip niin se on tosi hauskaa, siellä tutustuu vielä paremmin kavereihin
– Reppuun voi ottaa mukaan pehmolelun tuomaan turvaa
– Koulussa voi hävitä tavarat helposti, ei kannata ottaa mitään liian tärkeää mukaan

Ihanaa koulun aloitusta kaikille pikkuisille ja vähän isommillekin!


ETEISEN MUUTOS

6/08/2019

Toiminnnallisuuden parantaminen eteisessämme on ollut tehtävälistalla jo pitkään. Olemme pyöritteleen eri vaihtoehtoja jo tovin, mutta mikään ei ole tuntunut täydellisen oikealta. Itse kun olen kaivannut käytönnöllisyyden lisäksi eritysesti sitä, että eteinen myös näyttää kivalta ja kutsuvalta.

Pieni eteinen lapsiperheessä ei voi varmaan ikinä olla täydellisen toimiva, eikä se meillä sellainen tämän muutoksenkaan jälkeen ole, mutta nyt kotiin on ainakin paljon kivempi astua sisään.

Meidän eteinen sijaitsee keskellä läpitalon asuntoamme (pohjapiirustus) ja siitä kuljetaan niin olohuoneeseen, kylpyhuoneeseen, lastenhuoneeseen kun keittiöönkin. Seinätilaa on siis hyvin vähän. Yhdessä kulmassa oleva kiinteä vaatekaappi mahduttaa sisäänsä jonkin verran ulkovermeitä, mutta kuuden hengen talouteteen se on silti aivan liian pieni.

Etenkin talviaikaan lasten usein märkiä ulkovaatteita ei mielellään sullottaisi kaappiin sisään, joten sille piti ainakin keksiä jokin ratkaisu. Itse kaipasin myös todella kipeästi laskutilaa ja se olikin asia jonka puuttuminen harmitti päivittäin. Ahtaat kulkureitit, avautuvat ovet sekä pistokkeiden ja valokatkaisijan sijainnit myös määrittivät aika paljon sitä, mitä mihinkin seinälle voi laittaa.

Pyöriteltyäni eri vaihtoehtoja mielessäni kuukausitolkulla, valitsin lopulta vain laittaa ne nyt näin. Tämä on ehdottomasti kompromissi – osa tarpeista täyttyi, osa ei. Käytössä sen sitten huomaa, jos jotain tarvitsee muuttaa, mutta huomattavava parannus tämä muutos on kuitenkin entiseen. Seinillä meillä kun ei aiemmin ollut kiinteää kaappia lukuunottamatta yhtään mitään.

Seinälle, joka on vasemmalla heti kun astuu eteiseen sisään tuli peili, ulko-ovea vastapäätä pieni kaappi sekä lokerikko, sekä samaiselle seinälle kylpyhuoneen toiselle puolelle pyöreitä naulakoita.

Naulakot ovat kuitenkin kulkureitin varrella ovensuussa, joten mitään ihan hirveän paksuja tai isoja takkeja siinä ei viitsi roikottaa, vaikka oviaukko normaalia leveämpi onkin. Lisäksi paikkana se on huono lasten hiekkaa variseville ulkovaatteille, sillä siitä hiekka leviää tuosta helposti olohuoneeseen asti.

Nyt naulakot ovat siis enemmänkin vain kaunis yksityiskohta, jossa säilyttää pieniä siistejä asioita – kuten kauppakassia ja kenkälusikkaa. Parempi kuitenkin kun ei mitään. Sijoitin naulakot paikoilleen vähän summanmutikassa ja huomasin jo käytössä heti, että ainakin yhden tai kaksi naulaa voisi laittaa tuohon vielä lisää. Saarnista valmistetut pyöreät naulakot ovat Muuton Dots-mallistosta.

Tuosta Vitran Uten Silo-lokerikosta olen haaveillut jo iät ja ajat ja tuon kyseisin kappaleen ostin jo melkein vuosi sitten kirppikseltä. Mietin, että se olisi ollut aika hyvä myös poikien huoneeseen työpöydän ylle, mutta tuossa on kiva säilyttää myös kaikkea pientä, tärkeää ja perinteistä eteissälää.

Lokerikon alla oleva hylly on täyspuinen Ikean Ivar, jonka sudin veteen sekoitetulla kalkkimaalilla hituksen vaaleammaksi ja kylmemmän sävyiseksi. Kaappiin saa halutessaan lisähyllyjä, jolloin sinne uppoaa esimerkiksi iso määrä kenkiä. Hyllystä sain samalla sen niin kovasti kaipaamani laskutilan. Sen osalta toiminnaillisuus on ainakin omasta mielestäni parantunut todella paljon.

Peili on myös Ikeasta, laittiapelistä itse vähän tuunattu versio. Olisihan sitä ehkä ilman peiliäkin pärjännyt, mutta on sellainen vaan kiva olla eteisessä. Siitä voi tehdä vielä viime hetken varmistuksen ulos lähtiessä, ettei ole mitään isompia puurojämiä rinnuksilla tai hame sullottuna sukkahousuihin. Tietysti se myös avartaa kivasti tilaa.

Samalla saatiin kattolamppu paikoilleen, se on Philis Hue älyvalaisin, joten sen väriä ja kirkkautta voi vaihdella. Myös matto meni vaihtoon – tai ainakin uusi on nyt kokeilussa. Tykkään kyllä meidän vanhastakin harmaasta villamatosta, mutta uusi juuttimatto tuntuu käytännöllisemältä kun se ei liu samalla tavalla, jonka lisäksi matto on myös paljon helpompi imuroida.

Siinä missä käytönnöllisyys on tärkeä osa sujuvaa ja kivaa arkea, vaikuttaa omaan vihtyvyyteeni paljon myös se, miltä kotona näyttää. Järkevämpiäkin säilytysratkaisuja olisimme voineet ehkä tehdä, mutta samaan aikaan ainakin oma fiilis nousi ihan uusiin ulottuvuuksiin juuri näiden ratkaisuden ansiosta. Pikkujuttuja, mutta samalla niin isoja!