KEVÄTKEIDAS

28/04/2021

Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä RUSTA kanssa

Meidän pikkuruiselle parvekkelle paistaa iltapäivisin jo hetken aikaa niin paahtavasti aurinko, että siellä tarkenisi vaikka bikineissä. Auringon mentyä varjoon viinilasillisen pystyy siemailemaan vilttiin kääriytyneenä, mutta sitten on kyllä jo hipsittävä sisälle lämpimään. On ihanaa miten kesän lähestyessä saa parvekkeesta pikkuhiljaa yhden uuden huoneen ja joka päivä siellä tarkenee vähän kauemmin.

Parasta meidän parvekkeella ovat sen ohi kohoavat männyt sekä metsiköstä kantautuva äänimaailma, eli erilaiset linnut ja niiden viserrys. Autotie on kaukana ja luonnon lisäksi ainoat äänet ovat läheisestä puistosta kantautuvat lasten riemunkiljadukset. Ei siis ihme, että tykätään viettää lämpimällä aikaa parvekkeella, vaikka se ihan pikkuinen onkin.

Viime kesänä ostimme Rustasta parvekkeen lattialle puiset Aruba -laatat, jotka tuovat kivasti kodikkuutta ja lämpöä. Se oli myös elämäni ensimmäinen kerta kodin -ja ulkotilojen sistustavaraa, huonekaluja, rakennusjuttuja sekä puutarhan liityyvien tarvikkeiden sekä kasvien myyvässä Rustassa. Ja viime viikolla kävin siellä uudestaan, sillä parveke piti saada jälleen kevätkuntoon!

Minulla on ollut pitkään jo haaveissa saada parvekkeen perälle pieni sohva, jossa voisi rennosti paistatella päivää ja loikoilla, syödä aamupalaa sekä leikkiä lasten kanssa. Lasten vuoksi emme myöskään tahdo parvekkeelle mitään, jonka päällä voisi vaarallisesti kiipeillä – joten myös siksi matalat huonekaluratkaisut ovat suosiossamme. Koska parveke on pieni ja sään armoilla, on myös käyttännnöllisesti tärkeää, että tavaroita on siellä helppo liikutella.

Rustan valikoimista löytyy edullisesti paljon erilaisia parveke -ja terassisettejä perinteisistä taittokalusteista ja tuoleista suurempiin lounge-kokonaisuuksiin. Mietin pitkään meille Rustan kauniin vihreän väristä ja metallista Antibes-sarjan taittopöytää sekä tuoleja, mutta päädyin samaan kun viime vuonna, että loikoilu on se meidän parvekkeen juttu – ja sitten löysin nuo Ottoman rahit, aivan täydelliset!

Parvekkeemme haaste kun on edelleen pieni koko, se on leveydeltään vain vähän yli metrin, joten kaikki löytämäni sohvat ovat liian leveitä sinne. Emme myöskään välttämättä halunneet mitään kiinteitä tai tilaa vieviä kalusteita, vaan että istuimia voi siirrellä sen mukaan että juodaanko siellä auringonlaskua katsellen aikuisten kesken viiniä, otetaanko yksin aurinkoa kun taapero on päiväunilla vai rakennetaanko lasten kanssa junarataa ja syödään jäätelöä.

Rahit mahtuvat vierekkäin juuri sentilleen parvekkeen perälle, jolloin niistä saa tehtyä pienen sohvan, mutta ne toimivat kivasti myös erillisinä istuimina pöydän ympärillä. Sateen tullen rahit on helppo nostaa pystyyn suojaan seinää vasten tai tuoda sisälle. Mietin kyllä myös, josko saisin aikaiseksi nikkaroida raheille pienet alustat / penkit, jolloin ne olisivat vaikkapa 15 senttiä irti maasta ja vielä enemmän sohvamaisemmat niin.

Olen vähän huomaamattani viime aikoina huumaantunut keltaiseen väriin – ja nyt se ei kyllä ole ole enää huomaamatonta. Rustan sisustustuspuoleta löytyi myös raidallinen, kierrätetystä puuvillasta valmistettu Sima torkkupeitto, jonka voi ottaa myös ulos piknik-alustaksi sekä juutista ja puuvillasta valmistettu pirteä Panipat tyyny.

Keltaiseen väriin sopii mielestäni tosi kivasti myös tuo vihreä metallinen Milton pöytä, jonka kansi toimii tarjottimena. Meillä onkin ollut suuri tarjotin hankitalistalla vaikka kuinka kauan, sillä saa kätevästi kannettua  syömiset ja juomiset ulos. Pöytä menee myös tarvittaessa helposti kasaan ja sitä voi käyttää niin ulkona kun sisälläkin.

Kun ilmat edelleen lämpenevät, ajatuksena on, että kesäkeitaamme olisi entistä vihreämpi. Noita sinkkisiä parvekkeen kaiteen kiinnitettäviä Biarritz kukkalaatikoita saa ainakin tulla lisää ja niissä olisi tarkoitus kasvatella erilaisia hyötykasveja, kuten yrttejä, tomaattia ja vaikka mansikkaa. Minusta on ihana ajatus, että päivää paistatellessa voisi suuhun poimia käden ulottuvilta suupalan tai ruokaa laittaessa käydä napsaisemassa itse kasvattamiaan yrttejä.

Rustassa on myös iso ulkosalla oleva puutahraosasto, josta löytyy sipulien ja siementen lisäksi myös taimia sekä paljon erilaisia ulkokukkia ja kasveja. Itse emme ryhdy taimien kasvatuspuuhaan, vaan käymme ostamassa tulevat hyötykasvimme valmiina sitten kun säät lämpenevät ja valikoima entisestään kasvaa. En kuitenkaan voinut vastustaa laittamasta jo vähän vehreää partsille. Kukat tuovat kevääntuntua myös silloin, kun taivaalta tulee yllättäen räntää.

Oletteko te jo ehtineet laittamaan parveketta tai pihaa kevätkuntoon? Entä olisiko jotain vinkkejä hyötykasviehin, mitä itse ajoitte kasvatella?


VOIHAN PÄIVÄKOTI SENTÄÄN –
AJATUKSIA HELSINKI-LISÄN LEIKKAUKSESTA JA VAIKEASTA PÄIVÄKOTITILANTEESTA

27/04/2021

Kuten jotkut teistä ehkä muistavat, me jouduimme vuoden vaihteessa pitkittämään taaperon kotihoitoa tulevaan syksyyn saakka, sillä meille tarjottiin päiväkotipaikkaa puolen tunnin bussimatkan päästä kotoamme – ja täysin eri suunnasta jossa mieheni käy töissä. Matkoihin olisi mennyt päivässä pari tuntia, emmekä siis voineet ottaa paikkaa vastaan. Kotihoito jatkuu kunnes lapsi elokuussa täyttää kolme vuotta, toivotaan, että silloin paikka järjestyisi järkevämään matkan päästä, vaikka pahalta näyttää.

Sosiaalisia taitoja ja ikätoiveideren kanssa oloa 2,5 vuotias taaperomme on onneksi saanut harjoitella muutaman kerran viikon kaupungin kerhossa, se on ollut koko perheellemme tärkeä, kunnes se yllättäen ennen pääsiäistä ilmoitettiin heti päättyväksi päiväkotien henkilöstöpulan vuoksi.

Viime vuonna hakiessamme päiväkotipaikkaa tiesimme kyllä tilanteen olevan Helsingissä huono, se on ollut sellaista jo monta vuotta, mutta mikä hurjinta, se tuntuu silti huononevan edelleen. Meillä onneksi oli tilanne, että mieheni, joka siis on jo pian pari vuotta hoitanut lastamme kotona, pystyi ja halusi vielä kotihoitoa jatkamaan, vaikka taloudellisesti muutaman sadan euron kotihoidontuella eläminen on toki haastavaa.

Aiemmin Helsinkiläisestä kotihoidossa olevasta alle 3 vuotiaasta lapsesta maksettiin vanhemmalle Helsinki-lisää. Tämä, koska asuminen Helsingissä on hyvin kallista. Lisä merkitsi sitä, ettei lasta tarvinnut välttämättä laittaa taloudellisista syistä heti pienestä pitäen hoitoon, jolloin myös päiväkoteihin oli vähemmän tunkua. Kelan tekemän tutkimuksen mukaan perheet haluavat hoitaa lapsiaan kotona keskimäärin 1,5–2-vuotiaaksi asti.

Helsinki-lisää kuitenkin leikattiin ensimmäisen kerran jo muutama vuosi sitten, kun se otettiin kokonaan yli 2 vuotiailta pois. Sitä ennen se oli yli 2-vuotiaalla 134 euroa, 1,5–2-vuotiaalla 218 euroa ja alle 1,5-vuotiaalla 264 euroa kuukaudessa. Vuodenvaihteessa kaupungin budjettiriihessä äänestettiin, että lisä poistuu kaikilta yli yksivuotiailta. Muutos tulee voimaan kesällä, joten monen perheen on pitänyt reagoida muutokseen nopeasti.

Kaupunki kertoo, että tuen poistamisen tavoitteena on houkutella lisää lapsia päiväkotiin sekä säästää rahaa. Helsinki-lisän leikkaamisen arvioidaan tuovan viiden – seitsemän miljoonan euron säästöt vuodessa. [1] Monet ovatkin ihmetelleet, miksi kaupunki säästää ja tekee samaan aikaan lähes 500 miljoonan euron tuloksen koronavuodenkin aikana. [2]

Mannerheimin Lastensuojeluliton johtava asiantuntija sanoo, että Helsinki-lisän heikkeneminen merkitsee lapsiperheille lisää rahahuolia ja lapsiperheköyhyyden lisääntymistä. Lapsiperheet ovat pitäneet Helsinki-lisää tärkeänä ja heikennykset tukeen voivat merkitsevät monelle sitä, että lapsi on laitettava yhä nuorempana päivähoitoon tai sinniteltevävä entistä pienemmällä rahasummalla. Helsinki-lisän leikkauksesta ei myöskään tehty lapsivaikutusten arviointia, vaikka YK:n lapsen oikeuksien sopimus sitä vaatii. [3]

Helsinki-lisän leikkausta perustellaan säästösyiden lisäksi sillä, että laadukkaaseen varhaiskasvatukseen osallistuminen vähentää eriarvoistumista. Kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestarin mukaan tukea käytetään erityisesti maahanmuuttajavaltaisilla alueilla ja juuri vieraskielisille lapsille varhaiskasvatukseen osallistuminen on hänen mukaansa erittäin tärkeää. Tukea käyttävät myös useimmiten äidit, jotka halutaan nyt saada nopeasti takaisin töihin, myös koronakriisin aikana [3] – ja se tarkoittaa että lapset pitää saada jonnekin hoitoon.

Kuitenkin Helsingin päiväkodeista puuttui lokakuussa 2020 kaikkiaan 448 varhaiskasvatuksen opettajaa, mikä tarkoittaa, että joka viides paikka oli täyttämättä. [5] Pahimmillaan lapsi voi saada muodollisesti pätevän, eli koulututetun opettajan vasta esikoulussa, muutoin hommaa pyörittävät sijaiset (jos heitä saa) joko lyhyissä pätkissä jatkuvasti vaihtuen tai korkeintaan vuoden kerrallaan. [6]

Kriittinen pula henkilökunnasta näkyy erityisesti ruotsinkielisellä puolella, jossa puolelle ruotsinkilelisistä lapsista tarjotaan paikkaa suomenkielisestä päiväkodista, kun muuta ei ole. [4] Henkilökunta on myös uupunutta suuren työtaakan ja henkilökuntapulan vuoksi. Mitä sitten kun yhtä useampi pieni yksivuotias laitetaan tuen lakkauttamisen takia päiväkotiin?

Kun me viime vuonna haimme taaperollemme päiväkotipaikkaa läheisistä päiväkodista, niin ruotsin kun varmuudeksi suomenkielisistäkin, meitä kehoitettiin hakemaan elokuuksi paikkaa uudestaan. Silloin paikkoja on eniten tarjolla kun osa lapsista aloittaa koulun. Kuitenkin meitä lähimpänä olevasta ruotsinkielisestä päiväkodista tuli jo silloin viesti, että ei onnistu päästä ensi syksynäkään, jono on niin pitkä – hakekaa varmuudeksi suomenkielisiin.

Minusta on tosi surullista, jos kaksikielisen lapsemme kielellistä kehitystä ei voida kodin ulkopuolella tukea, koska hän ei pääse hoiton sillä toisella kielellään johon hän tarvitsisi enemmän tukea. Tällöin hän ei voi myöhemmin todennäköisesti myöskään opiskella ruotsin kielellä, koska se ei ole tarpeeksi vahva.

Yksityinen päivähoito on toki myös joillekin vaihtoehto, mutta ei välttämättä meille. Koska meillä on kuusihenkinen perhe, vaikuttaa perheemme koko tulojemme lisäksi alentavasti kunnallisiin päivähoitomaksuihin. Kun vertasimme lähistöllämme olevien ruotsinkielisten yksityisten päiväkotien hintoja kunnalliseen, olisi maksu yli 180 euroa enemmän kuukaudessa, vielä yksityisen hoidon tuen jälkeenkin. Eli reippaasti yli 2000 euroa vuodessa enemmän, sen kunnallisen puolen maksun päälle. Puhumattakaan siitä, että myös yksityiset päiväkodit ovat täynnä ja niiden aukioloajat kunnallisia suppeammat. Ja onhan tämä myös rahan lisäksi periaatekysymys.

No mitä sitten pitäisi tehdä? Sitä en osaa sanoa, minulla ei ole tähän mitään ratkaisua. Ymmärrän, että suuri osa Suomeen tulleista humanitaarisista maahanmuuttajista elää tukien varassa ja heidän lapsena olisi tärkeä saada varhaiskavastukseen oppimaan kieltä ja ehkä pääsemään entistä paremmin kiinni yhteiskuntaan. Mutta auttaako tuesta leikkaaminen oikeasti tässä vai aiheuttaako se vain entistä tukalampia oloja?

Ymmärrän, ettei varhaiskasvatuksen opettajia ole, jos heitä ei hakeudu opiskelemaan sitä määrää mitä heitä tarvitaan. Ala ei välttämättä myöskään houkuttele  sillä palkkaus ei ole tarpeeksi korkea suhteessa työn määrään ja vastuuseen. Ymmärrän, ettei uusia päiväkoteja ja paikkoja voida noin vain taikoa, mutta sen toivon, että jonkinlainen ratkaisu oltaisiin keksitty ennen kun Helsinki-lisää leikattiin jo valmiiksi heikossa asemassa olevilta perheiltä ja heidän lapsiltaan.

Saa jakaa kokemuksia, ajatuksia – mitä vaan aiheeseen liittyvää!

Lähteet ja lisää uutisia aiheesta:

Kotihoidontuen rajut leikkaukset lisäävät lapsiperheköyhyyttä Helsingissä [1]
Helsinki leikkaa kuntalisää, ja yhden aikuisen taloudessa se tuntuu: ”Tulot tippuvat noin neljänneksen”
Helsinkiläiset ihmettelevät säästöjä, koska kaupunki teki 500 miljoonaa voittoa [2]
Helsinki leikkaa pienten lasten vanhemmilta yli 200 euroa kuussa [3]
Kriittinen tilanne Helsingissä: Jopa puolet ruotsinkielisistä lapsista voi jäädä ilman päiväkotipaikkaa omalla kielellä [4]
Yksivuotiaita voi olla kohta Helsingin päiväkodeissa entistä enemmän [5]
Kun päteviä varhaiskasvatuksen opettajia ei ole, on kelpoisuusvaatimuksissa joustettava [6]
Puolitoistavuotiaalle Valolle tarjottiin päivähoitopaikkaa tunnin päästä kotoa
Munkkiniemeläiselle Saimalle tarjottiin päiväkotia liki tunnin matkan päästä Mellunmäestä
Lasten kotihoidontuki heikkenee Helsingissä
Yksivuotiaita voi olla kohta Helsingin päiväkodeissa entistä enemmän
Kotihoidon tuen kuntalisä pitää keskituloiset äidit pidempään pois töistä, mutta heidän lastensa kannalta se voi olla hyvä juttu
Helsinki vie perheiltä yli 200 euron suuruisen kotihoidon tuen kuntalisän – Miksi vaikutusta lapsiin ei arvioitu, vaikka YK:n lasten oikeudet niin vaativat?
Yksinhuoltajaäiti hätääntyi Helsingin päiväkotipulasta: Lapset määrättiin hoitoon täysin eri puolille kaupunkia
Helsingin leikkipuistojen ja päiväkotien kerhot suljetaan koko huhtikuuksi – Syynä pula työntekijöistä

Taaperon lippis saatu @newkidsonthehouse