Meidän lastenhuone on toiminut varastona, tai ainakin osittaisena sellaisena, niin kauan kun olemme tässä nykyisessä asunnossamme asuneet. Eli yli kolme vuotta. Kun huoneelle ei ole juurikaan ollut käyttöä kuin lelujen säilytyspaikkana, on sinne ollut helppo nakata postuvat huonekalut, kippiskamat, vaunut ja kaikki muu sälä.

Pikkuhiljaa huone on muuttunut lastenhuonemaisemmaksi, on tullut hyllyä, sänkyä ja nojatuoli. Paljon on vielä tekemistä, mutta tänään huoneen sisustustus meni taas pikkuisen eteenpäin kun tein tilauksen Finnish Design Shopiin*.

Pics, Dots and Stipes blogin Tiinakaisalta sain vinkin, että pari jo vuotta huoneeseen haaveilemaani keltaista Muuton Unfold* lammpua voisi vielä löytyä FDS pop-up kaupan myyjäisten jäljiltä alehintaan. Ja kun näin oli ja minulta sattui vielä löytymään lahjakortti kyseiseen kauppaan, oli se tietenkin ihan pakko tilata heti.

Poikien huone on tosi pieni, en tiedä monta neliötä, mutta ei kovin montaa. Tahdon siis pitää sen selkeänä ja simppelinä. Värimaailmaa olen pyöritellyt mielessä pitkään, ja päätynyt monta kertaa lopulta vedenesininen/turkoosi-keltaiseen linjaan.

Toiselle seinälle, jolla on kerrossänky, tahdon Ferm Livingin sinisävyisen harlekiinitapetin. Samaa tapettia olen miettinyt joskus myös olkkariin. Omassa yksinkertaisuudessaan tapetti on mielestäni vaan tosi kaunis. Vaalea tapetti sopisi hyvin poikien pikkuiseen huoneeseen. Vastapäisellä seinällä on Ikean Expedit avohylly. Ajatuksena sen kanssa on järjesää kirjat kauniisti värijärjestykseen ja asetella kaikki kauniit lelut esille. Hyllyn todellisuus arjessa on vähän eri, mutta puolentoista tunnin järjestelyn jälkeen saa sen taas hetkeksi siistiksi ja kauniiksi…heh.

Kuten muuallakin asunnossamme, poikien huoneessa on tummaksi öljytty parketti. Olen viime kuukausina ihan tosissani haaveillut sen maalamista valkoiseksi. Olen selvitellyt asiaa ja uskoisin sen olevan melko helppo homma noin pieneen tilaan. Samoin yllättävän edullinen, maalien hinnaksi tulisi vain muutamia kymppejä. Saas nähdä saanko yllytettyä tähän hommaan mukaan myös perheen toisen pään.

Sen tiedän että aikaa tämän projektin viemisessä loppuun saakka menee. Kaikkea kun ei vaan voi saada (ostaa) heti. Mutta jospa yrittäisin panostaa tähän nyt vähän enemmän kuin aiemmin. Jos vaikka ensi kesäksi valmiiksi? Silloin Elviskin voisi varmaan siirtyä pinniksestä kerrossänkyyn ja Kaapo yläsänkyyn.

Minkälaisia ajatuksia teillä on ollut lastenhuoneita sisustaessa? Onko jotain valmiiksi ajateltua värimaailmaa tai teemaa vai onko huoneen ilme rakentunut omalla painollaan sattumien kautta? Olisi kiva kuulla ja etenkin pienen budjetin sisutusjutut kiinnostaa tällä hetkellä.

Kuvat: 1 Muuto & Acne Jr 2 Ferm Living & Seventy Tree 3 Rk Design & sandrosamigos 4 Seventy Tree & FDS 5 Marimekko & Acne Jr

Se saattoi näyttää vastaantulevien mielestä reippaalta ja raikkaalta kävelyretkeltä, joita harrastamme perheen kesken hyvässä hengessä, syke korkealla päivittäin. Vähänpähän tiesivät. Syynä nimittäin ripeisiin askeliime ja punaisiin poskiimme oli pizza. Kävelimme kylläkin myös kotiin, lyhintä reittiä alamäkeä löntystellen.

Pizza Hutin lounasbuffet saa taatusti aikaan ähkyn joka kestää iltaan saakka. En edes kehtaa kertoa monta palaa söin. No okei, seitsemän (plus kaikki muut salaatit, limut ja nachot). Vuosi sitten meni yheksän. Silloin olinkin raskaana. Eipä ihme että raskauskiloja kertyi silläkin kertaa reilu 25 ja edelleen tosi tiukassa on ne vikat … kymmenen.

Reippaletteko ja urheleitteko paljon perheenne kanssa? Musta se olisi ihanaa, mutta kun muutenkin on niin paljon kaikkea tekemistä. Ja lähileikkipuistoon on niin helppo vaan mennä ja siellä on aina tuttuja ja seuraa. Kieltämättä haaveilen meidän porukasta hiihtämässä ympäri Töölönlahtea hymy huulilla ja siitä mennä kotiin syömään jotain terveellistä.

Entäs miten noi teidän raskauskilot? Eikö ne siis lähdekkään ihan itsestään ja joka päivä herkkuja syöden? Onko kellään käynyt niin että vasta imetyksen lopettamisen jälkeen lähti vikat kilot (toiveajattelua)?

Tätä kirjoittaessa söin yhden palan pitsaa jota emme vain jaksaneet päivällä syödä ja jonka sitten salakujetimme kotiin.
Eli yhteensä kahdeksan palaa. Se on kaksi pitsaa. Apua.

Minttu

Olin eilen tutustumassa lähemmin Marimekon Herttonimen tehtaaseen. Tehdaskierros oli osa Design vuoden ohjelmaa.
Oli tosi mielenkiintoista nähdä miten tehdas toimii. Kaiken painolevyjen tekemistä, värien sekoittamiseen, painamiseen, kankaiden pesemiseen ja viimestelyyn sekä ompelemiseen. Suuret painokoneet olivat melko vakuuttavia. Samoin käsityönä tehtävä painoraamien tekeminen. Valitettavasti tehtaassa ei tietenkään saanut valokuvata. Hienoja kuvia olisi saanut rosoisesta tehtaasta suurine ikkunoineen joista aurinko paistoi sisään. Kaunis kontrasti korkeassa hallimaisessa tehtaassa olivat väriämpärit ja väriroiskeet lattoilla sekä suuret värikkäät kangaskasat ja rullat siellä täällä.

Tunnin mittaisen tehdaskierroksen jälkeen pääsimme vielä tutustumaan tulevan talven mallistoihin. Niistäkään ei tuskin saa kauhesti vielä mitään paljastaa, mutta super ihana valaisin ja suloinen Joulu-teema ainakin tulossa. Uusintapainosta eräästä kettumaisesta kankaasta pastellivärissä odotan myös innolla 😉

Herttonimen tehdas, Mari-talo on myös koko konsernin päämaja, sieltä löytyy mm myös muutama showroom jotka toimivat samalla myös kokoustiloina. En ole varmaan ennen nähnyt niin viihtyisiä ja inspiroivia kokoushuoneita. Tietysti siellä on myös kaikille avoin myymälä sekä monelle varmasti tuttu tehtaanmyymälä.

Kierroksen jälkeen kahvia ja smoothie Maritori-kanttiinissa. Marmimekkoa, Artekia ja aurinkoa, ah! (sekä OMAA rauhaa)

Tehtaanmyymälästä ostin jotain ihan pientä. Tossut, muutaman pienen Oiva-kulhon, keltaisena sekä Bo Boona, eli autokuvilla.
Sain myös tehtaalta Marimekkokirjasen, kassin ja meikkipussukan.

Kävikö joku myös tehdaskierroksella tai onko menossa? Suosittelen kyllä, mielenkiintoista oli! Entäs onko lukijoiden joukossa paljon tehtaanmyymälän kantiksia? Itse olin siellä itseasiassa nyt ekaa kertaa!

Minttu

En tiedä mikälie paha karma vai mikä on iskenyt, mutta viime aikoina mulla on ollut tosi huonoa tuuria ostosten kanssa.

Kaikki alkoi viime syksynä ostetusta Marimekon Kaste-tunikasta. Jo ennen ensimmäistä pesua, kahden käyttökerran jälkeen oli kangas nyppääntynyt kyljistä ja vatsasta. Parin pesun jälkeen, kun kangas oli hieman kutistunut paljastui helmasta ompeluvirhe. Oli joulukuu kun vein sen näytille liikkeeseen. Kun olin pakkaamassa sitä kotona pussiin onnistuin tiputtamaan valkoiselle raidalle tipan punaista mehua. Mekko jäi viikonlopun yli ompelijalle, nukkaisuuteen ja mielestäni huonoon laatuun ei myyjät kuitenkaan osanneet sanoa mitään. Sain mekon korjattuna ja silitettynä takaisin. Koska mekko oltiin silitetty tahran päältä ei tahra enään lähtenyt pesussa pois. Olin käyttänyt mekkoa vain muutaman kerran neljän kuukauden aikana. Taskuja en ollut edes vielä avannut sillä pelkäsin niiden alkavan repsottamaan. Tapaninpäivänä mekkoa pukiessa toinen tasku repesi sisältä. Lanka jossa taskut oltiin harsottu kiinni oli niin vahvaa ettei kangas kestänyt. 150 euroa maksaneessa, alle kymmenen kertaa käytetyssä mekossa on nyt siis tahra, reikä ja se on yltä päältä nukassa.

Ja näitä juttuja riittää.

Hiljattain onnistuin kopsauttamaan Ombrellinosta ostetun Barbapapa yövalon pöytään niin, että sisällä irtosi jotain eikä lamppu enään toimi.

Kaapon nimiäislahjaksi saatu itkulälyytinkin lopetti toimintansa vähän aikaa sitten. Pari viikkoa takuun umpeutumisen jälkeen.

Viime viikolla testasimme ensimmäistä kertaa huutonestistä ostamaani seisomalautaa. Vain huomataaksemme että siitä puuttui kokonaan osat joilla sen saa kiinnitettyä rattaisiin ja on näinollen täysin käyttökelvoton.

Viikko-pari sitten onnistuin napsauttamaan rikki myös uuden Oganizer bagimme muovisen kiinnikkeen. Ilman sitä laukkua ei saa kiinnitettyä rattaiden istuimeen kiinni.

Joulun alennusmyynneistä Elvikselle tilaamani Mini Rodinin legginssit seikkailevat edelleenkin jossain teillä tietämättömillä. Tuskin mahtuvat edes enään.

Kaapon toiseen talvikenkään on jostain kummasta ilmestynyt sormen mentävä reikä. Kuukauden käytön jälkeen. Ja ne ovat tietenkin hänen ainoat kenkänsä tällähetkellä. Ei ole enään vedenpitävyydestä tietoakaan. Onneksi sentään villasukka mahtuu vielä väliin.

Lifefactoryn lasipullo oli hajonnut pakkaseen. Oli ilmeisesti turhan täynnä ja pamahtanut sirpaleiksi sen vuoksi.

Sopfie kirhahvista ei kuuluu enään ääntä. Kuukausi silläkin ehdittiin leikkiä ennen sitä.

Viime viikolla saimme uuden kylppärin maton. Kotona huomasin että siinä on reikä.

Ja mitä vielä, näitä on varmaan lisääkin vielä. Ainakin yhdet farkkuleginssit, muutamia kertoja pidetyt, nyrkin kokoinen reikä haaroissa.. Kokoajan mietin että mitähän seuraavaksi. Miksi kaikki hajoaa yhtäkkiä käsiin. Onneksi olen sentään ostolakossa. Alkaa jo olemaan surkuhupaisaa.

En millään jaksaisi mennä valittamaan ja reklamoimaan. Noiden lasten kanssa kun kaupungilla pyöriminen ei nykyisin ole mitään kovin rentouttavaa. Kävisikö joku mun puolesta kiikuttamassa noita juttuja ympäri kaupunkia ja kirjoittamaan parit sähköpostit?

Onko muita huono-onnisia?

Minttu

Ihania keväisiä laukkuja joka tuutti täysi. Ostolakko pitää silti, vaikka tiukkaa tekee.

Nämä ainakin ottaisin enemmän kuin mielelläni, noita Bohemian satchelseja vaikka yhden joka värissä kiitos.

Vaatteissa yleinsä päädyn valitsemaan aina mustan ja laukuilla saa sitten kivasti väriä mukaan jos haluaa. Ja varsinkin näin kevättä kohden alkaa kirkkaat värit miellyttämään enemmän ja enemmän.

Onko teillä keväisiä laukkuinvestointeja tulossa? Vinkatkaa lisää kivoja laukkumerkkejä! Lumi on ainakin yksi suosikkini.

Minttu