Selailin facebookissa omia kuviani ja kiinnitin huomiota suureen määrään kuvia omista varpaistani! En oikeastaan nykyään ikinä ota itse itsestäni kuvia, julkisella paikalla en edes kehtaisi. Paitsi varpaista.

Me lähdetään viikonloppuna reissuun ja edessä onkin kahdet synttärit, 90v ja 2v. Blogissa on siis muutaman päivän hiljaisuus. Pääkupunkiseutulaisten kannattaa suunnata viikonloppuna tiedekeskus Heurukaan, jossa vietetään lasten lääketieteen päiviä, VAPAA PÄÄSY! Ja sunnuntaina tietysti pulkkamäkeen. Täällä meilläpäin on ainakin Alppipuistossa on kaikenlaista laskiaissunnuntain tapahtumaa. <3

MUOKS. Varvaskuvia löytyy varmasti muiltakin, ”haastakin” teidät tekemään omista kuvista kollaasiin. Linkatkaa sitten tänne, kiva nähdä kuinka monta niitä viikonlopun aikana tulee. Ainakin Elsa ilmoitti jo lähtevänsä mukaan!

Matkakuumeeseen on vain yksi lääke, matka! Olen haaveillut matkalle lähdöstä pitkään. Kotiäitinä ollessa olisi kaiken maailman aika, mutta ei rahaa. Tukholmaa pidemmällä olen käynyt viimeksi kohta kolme vuotta sitten. Se oli ihanaa ja muistelen edelleen kaihoisana ensimmäistä ulkomaan reissuamme perheenä.

Kuume on kasvanut kasvamistaan ja tarkoituksena oli lähteä matkaan jo marraskuussa. Se reissu ei onnistunutkaan, mutta onneksi nyt keväällä. Varasin eilen itselleni ja lapsille menomatkat Malagaan. Paluulennot olivat kalliita, joten en ostanut niitä. Saa siis nähdä milloin palaamme. Isi jää kotiin, joten ihan ikuisuudeksi ei voida jäädä. Mutta useammaksi viikoksi ehkä.

Neljä pitkää kuukautta pitäisi vielä jaksaa odottaa. Ajattelinkin etten vouhkaa reissusta kun vasta lähempänä lähtöä. Tätä kirjoittaessa olen käynyt katsomassa kolmesta nettikaupasta hellemekkoja ja sandaaleita.

En voi olla haavelemasta auringosta, helteestä, lämpimästä vedestä ja hiekasta vapaiden alla. Suunnitelmissa olisi uima-altaalla ja rannalla oleilun lisäksi kiertää läheisiä pikkukyliä, käydä markkinoilla, eläintarhassa, puistoissa, merimaailmassa, tivolissa, festivaaleilla, nähdä ja kokea. Jännitystä tuo se, että olen tosiaan lähdössä matkaan yksin lasten kanssa.

Espanjassa asuu isäni perheineen ja majoitumme heidän luokseen. Paljon tulen kuitenkin viettämään aikaa keskenään lasten kanssa, sillä muut kuitenkin elävät siellä tavallista arkea, oma firma pitää heidät kiireisinä. On hyvä kuitenkin tietää, että tarvittaessa saan apua ja toivottavasti välillä seuraa myös reissuile ja retkille. Lennot kuljen kuitenkin yksin, Kaapolle on oma paikka, Elvis matkustaa sylissä. Vähän jo hirvittää ajatus siitä, millaista lentokoneessa olo kahden villin ja väsyneen lapsen kanssa tulee olemaan. Toisaalta lento kestää reilut neljä tuntia, sen ajanhan kestää vaikka päällään seisoen?

Tulossa on varmasti unohtumaton matka, niin hyvässä kuin pahassakin, en malta odottaa. Enään reilu sata päivää.

Halusin vielä palata viime vuoteen pian jo perinteeksi muodostuneen vuosikatselmuksen merkeissä. Ollaan muutaman kaverin kanssa puhuttu ja mietetty että mikä oli vuoden 2012 kohokohta. Viime vuoteen on mahtanut paljon hyvää ja iloja, mutta myös suuria suruja ja huolia. Kaikenkaikkiaan kuitenkin hyvä vuosi takana, johon mahtuu kaikenlaista, mutta yksittäistä kohokohtaa on vaikea sanoa. Olin kuitenkin ensimmäistä kertaa kokonaisen vuoden kahden lapsen äiti. Siinä on jo aikalailla.

TAMMIKUUssa saatiin etelään ensilumi, äänestettiin uutta presidenttiä ja haaveiltiin materiasta. Pojat olivat aika paljon kipeinä ja Elvis ei enään ollut ihan pieni vauva. Lempipostaukset: 3KK, JÄRJESTYS!, HYVIÄ UNIA RIIPPUKEINUSSA.

HELMIKUUssa aloitin uuden teatteriharrastuksen, elämä kahden lapsen kanssa alkoi tuntua päivä päiältä helpommalta, oli laskiainen, rakas koirani kuoli, meitä kuvattiin Hesariin, oli ystävänpäivä, käytiin Lappeenrannassa häissä, vaikka minkälaista menoa ja meninkiä mahtui tuohon kuuhun. Toista kuukautta kestänyt ostolakkokin sujui yllättävän hyvin. Lempipostaukset: M♥J, HESARISTA HUOMENTA, VAUVAKORU.

MAALISKUUssa aiheutin kuumia tunteita ja jeesuskeskustelua surullisen kuuluisalla pakana-postauksellani, teatterimme esitykset alkoivat,  pojat sairastelivat paljon. Kuukauteen mahtui paljon kivoja, arkisia asioita ja tekemisiä. Lempipostaukset: KASARIPEITTO, PÄIVÄN PÄÄTTEEKSI, PUISTOMAMMAT,  VAUVAN VILLA-ASU, VAUVOJEN VÄRIKYLPY.

HUHTIKUUssa oltiin jo tosi lähellä kesää, loppukuusta kuljettiin jo nilkat paljaina ja syötiin jäätelöä puistossa. Kuuhun mahtui myös joka vuotiset lapsimessut, elämäni ensimmäinen sammas, hullut päivät pääsiäinen ja paljon ulkoilua. Meillä kaikilla oli samaan aikaan myös sama antibiottikuuri. Elvis täytti puoli vuotta ja maistoi ekaa kertaa kiinteitä. Lempipostaukset: YHDEN LAPSEN KANSSA, PUOLI VUOTTA TÄYSIMETYSTÄ, SYÖTTÖTUOLIN PEHMUSTE,  LAPSET EMMASSA.

TOUKOKUUssa uskallettiin jo Stadikalle uimaan, käytiin Lintsillä, puistoiltiin paljon ja tavattiin kavereita. Oli Ravintolapäivää, kirppistä, Marimekon tehdaskierrosta, korvatulehdusta, parvekehengailua ja lisää jäätelöä. Lempipostaukset: JOTAIN VIHREÄÄ, PYÖRÄ, KESÄPARTSI, TUOTEPERHE, TURVAVYÖ.

KESÄKUUssa nautitiin kaupungin tarjoamasta puistoruokailusta ja ylipäätään oltiin tosi paljon ulkona ja puistoissa. Aurinkoisten muistojen lisäksi muistan suuren hädän ja huolen kun isäni sairastui vakavasti. Olin pääroolissa hauskassa lastennäytelmässä ja leikkasin Kaapon tukan vähän liian lyhyeksi. Lempipostaukset NO KYLLÄ SE KASVAA, KESKIKESÄ, TAIKAA PEIKKOMETSÄSSÄ , PUISTORUOKAILU.

HEINÄKUUssa harrastettiin maakuntamatkailua. Käytiin ainakin Tampereella, Ikaalisissa ja Turussa. Edelleen nautittiin kesästä ja lämmöstä. Oli festareita, kirppareita, puistokonsertteja ja Helsinkiretkiä. Ja uusi otsatukka. Lempipostaukset 9 KUUKAUTTA, KESÄPUUHIA, SKIDIT FESTARIT, VELJEKSET.

ELOKUU koitti ja taas mentiin. Aloiteltiin unikoulua, juhlittiin kavereita, vietin yksin kotona tyttöjenviikoloppua, sirottelimme vihdoin koiramme tuhkat ja valmistauduimme tulevaan välikauteen. Lempipostaukset: (KOTI)ÄIDIN VÄLIKAUSI, IHANA IHANA, LÄTSÄT, ELÄINTARHAN SKEITTIPUISTO.

SYYSKUU on meidän synttärikuu. Hurjan synttärihulinan keskellä unikoulu jatkui ja Kaapo aloitti kerhon. Lempipostaukset: UNIKOULU, KERHOLAINEN, IKÄKRIISITÖN, KAAPON VÄLIKAUSI.

LOKAKUUssa tehtiin blogipastaa, saatiin ekan kerran kunnolla lunta maahan, sisusteltiin lastenhuonetta ja taisteltiin flunssaa vastaan. Linnanmäki meni kiinni, Elvis täytti vuoden, Kallion kirjasto 150, Kaapon korvat putkitettiin, minä kävin Tampereella. Lempipostaukset: KOKO PERHEEN SOPPA, VUOSI SITTEN, ISO BLOGIMATTO, SYNTTÄRIT.

MARRASKUUssakin tehtiin vaikka mitä. Oli pimeää, kylmää ja välillä aika väsyttävää. Kirkasvalolamppu kaivettiin kätköistä ja odoteltiin lunta. Sitäkin lopulta saatiin oikein kunnolla marraskuun viimeisenä. Kuukauteen mahtui ainakin Marimekon kuvaukset, Halloweenjuhlat, lasten työpaja ja paljon arkista aherrusta. Lempipostaukset: VAUVASTA RIIVIÖKSI, UUSI VANHA PARKKITALO, VAIHE nro, 5868765, MUN OMA, TAITEILEVAT VELJEKSET.

JOULUkuussa tietysti odotettiin joulua. Käytiin kerhon ja muskarin joulujuhlissa, puhuttiin joulupukista ja askarreltiin jouluikkunaa olkkariin. Lempipostaukset: HAIKEANA JA INNOSTUNEENA, RATTAAT LUMESSA, ÄITIIII, LASTEN LIHAPULLAT.

Viime vuosina olen luokitellut itseni ennemmin kahvin -kuin teenjuojien lokerikkoon. Viimeistään toisen lapsen jälkeen kahvista on tullut ehdottoman pakollista ravintoa päivän mittaan. Emme itseasassa omista laisinkaan tavallista kahvinkeitintä ja tällä hetkellä olen koukussa vahvaan pikakahviin. Välillä maistuu kuitenkin myös tee.

Etenkin nyt, kun flunssapöpöt pauhaavat ja kurkku tuntuu karhealta lähes päivittäin, juon mielelläni kuumaa teetä hunajan kanssa helpottamaan oloa. Noin vuosi sitten ihastuin näihin Clipperin luomu teihin. Ensin kauniiseen pakkaukseen ja onneksi makukin oli todella hyvä.

Tähänastinen ehdoton suoskkini on ollut appelsiinin makuinen valkoinen tee. Se maku sopii myös loistavasti mummoni flunssarohtoon. Kannattaa ehdottomasti testa tuota rohtoa, jos olo on yhtäänkin flunssainen. Usein juon teeni maidon kanssa, mutta flunssaa vastaan ehdottomasti ilman.

Sain kuusi uutta teemakua, mutta vielä en ole ehtinyt niitä maistaa. Lapsille ajattelinkin tarjota nyt illalla tuota maustettua kamomillateetä. Sama noitarohto-mummini suoisittelee myös sitä, lapsille niin flunssaan kuin parempiin öihinkin. Itse toivon löytävän tasapainon ja paremmat hermot omenankukkaisesta Zenistä…

Sain eilen sähköpostin jonka lopussa toivoteltiin hyviä kinkunsulatuspäviä. Siis mitä, mikä ihme se sellainen on, mietin suu täynnä suklaata. Facebookissa kaverini satuksessa kerrottiin että, tekipä kahvakuulatreeni hyvää näin joulun mässilyjen jälkeen. Siis häh, joko se joulu muka meni? Ei ainakaan meillä. Nyt syödään ja löhötään.

Vaikka emme viettäneet joulua kotona, emmekä ostaneet yhtäään jouluruokia, on jääkaappi sukulaisilta saatuja herkkuja täynnä. Varsinkin eilinen päivä tuli vietettyä rennosti sohvannurkassa, konvehtirasia tai ruokalautanen kokoajan käden ulottuvilla. Ja täytyy sanoa että nautin tästä joutenolosta ja mässäilystä aikalailla. En tunne asiasta minkäänlaisia tunnontuskia. Vaikka koti on vähän sekaisin ja maha vähän liikaa puollaan, nyt relaan ja palaan arkiseen aherrukseen vasta vähän myöhemmin.

Kaapo lähti eilen isomummilleen Lappeenrantaan muutamaksi yöksi ja Elvis on  kuumeessa, niin mikäs tässä sitten vain kotona ollessa. Nyt levätään, syödään ja ollaan vaan. Joulu loppuu sitten vasta kun ruoat loppuu. Nyt vähän hunaja-taatelikakkua jälkkäriksi.