Et ole vielä synnyttämässä? – En ole, kun mä seison tässä sun edessä jos et huomannut.
Ei sinne vatsaan vielä kukaan ole jäänyt asumaan – Aijjaa, no hyvä tietää!
Nauti nyt – Ai mistä?
Onko mitään merkkejä että se pian syntyisi? – Joo, pää näkyy jo.
Se tulee sitten kun on valmis – 🙂
Ai se ei ole vieläkään syntynyt? – Eikun mä vaan piilottelen sitä täällä paidan alla.
Vitsi sulla on iso maha, odotatko kaksosia? – Mun vatsassa on puolimetrinen, yli kolmikiloinen vauva, istukka ja lapsivettä, enkä mä nyt ollut mikään fitnesstypy ennen tätä raskauttakaan.
Ootko silti IHAN VARMA ettei siellä ole kaksosia? – Oon ihan varma että sulla on kohta nyrkki silmässä.
Mun serkun kummin kaimalla meni kolme viikkoa yli ja lopulta viiden päivän ponnistuksen jälkeen se jouduttiin leikkaamaan kun imukuppikin jäi toosaan jumiin ja se repes tosi pahasti – Ai ku kiva.
Siis sulla on varmaan tosi raskasta, ihan kauheeta varmaan olla noin iso ja vaan odottaa – Kiitos.
Milloin oikein ajattelit synnyttää? – Viime viikolla.
Tai ehkä parempi ettet sano mitään 😀
Voi KYLLÄ!! Ne on JUST nuo kommentit mitkä vois jättää sanomatta ja mieluummin vaikka pitää sen turpansa kiinni. Neljä kertaa raskauden kokeneena nuo viimeiset päivät on olleet yhtä pe*seestä vaikka miten päin kääntäis. Tsemppiä!
<3 Mua nauratti kun yhdessä raskausoppaassa "varoitettiin" uteliaista sukulaisista "eikö jo?"...Vähä mulla meni hermot juurikin kaikkiin noihin kommentteihin, MUTTA voin sanoa ettei minua koskaan aikaisemmin ole niin paljon huomoitu ja muistettu kuin viimeisillä raskaus viikoilla (neiti syntyi siis 41+6 :) ). Sukulaiset jotka ei koskaan muulloin soittele niin laitteli viestiä...Jopa naapurin mies kommentoi että "vielä olet kokonaisena?".
Teki mieli kaikille vastata, että " voitte olla varma, ettemme pidä vauvaa piilossa ja tietoa salassa kun hän syntyy".
Ps. Mä olin myös viimeisen raskaus kuukauden joko ihan hermona tai olin muuten poissaoleva. Sitä todella elää vain sen oman navan ympärillä. Onneksi lapset ja mies ymmärsi <3
Hei! Ymmärrän, osittain huumoria, mutta kyllä se on aika vaikeaa, kun ei mitään voi sanoa.. Itsekin neljä lasta synnyttäneenä tiedän tuon, ja mulla on menny 3 raskauksista 2 viikkoa yli LA:an. Piinaavaa! Itsekin oon varmasti jonkun noista sanonut toiselle odottavalle.. Ja tarkoittanut kyllä lohdutukseksi ja tsempiksi. En osais kauhistellakaan toisen rinnalla, että no on kyllä järkyttävää varmasti oottaa vaan ja eihän sitä ny enää jaksa ja.. Jotenki kivempi yrittää jtn muuta. Mut vaikeaa. Kukin tavallaan. Joka tapauksessa, voimia ja tsemppiä viimeisiin päiviin, se palkinto on kaiken odottamisen arvoinen <3
😀 Kuulostaa niin tutulta, voi kun olisi osannut vastata noilla sun vastauksilla 😀
Kiitos mahtavasta blogista!
Seuraavan kerran kun joku kauhistelee mahan kokoa, sano, että ”en mä mitään raskaana oo, meidän töissä on aloitettu ilmainen wiener- ja pulla-tarjoilu. Teillä taitaa olla sama juttu.” 😀
Ai kauhee 😀 mulla meni kaks viikkoa yli lasketun ajan niin ai että mitä vubkki
Oho edellinen kommentti lähti liian aikaisin.
Mut joo mulla meni kaks viikkoa yli lasketun ajan ja voi että niitä kommentteja.
Kaikenlaisia vinkki vitosia sai että syntyisi jo. Just että kannattaisko sun käydä kävelyllä tai siivota.
Eipä tosiaan tullut itselle mieleen sitten kun se syntyi niin oli niin isokokoinen että sitä päivitettiin seuraavat kuukaudet.
Yks mamma kysy että saako kysyä mutta miten tommosen on pystynyt synnyttämään.. en kestä ihmisiä
”Nähdään sitten hiihtoloman jälkeen, ellet ole jo laitoksella!” Ööh, laskettu aika on vasta Juhannuksena.. (tapahtui vuonna 2008.)
Apua, tuo ”Nauti nyt!” on niin pimeä! Joku fb-kaveri päivitti raskausvaivoista, eikä ollut edes oikeasti mitään ärsyttävää ruikutusta eikä yksityiskohtaista tms, vaan enemmänkin neutraali. Valehtelematta siinä oli monta kommenttia naisilta: ”Nauti nyt!”
Kommentoidaankohan syöpään sairastuneillekin noin? ”Nauti nyt, ei ne sytostaattihoidot kauaa kestä ja sitten voit vain muistella sitä aikaa!”
Epäasiallista verrata tässä yhteydessä raskautta ja syöpää. Ovat yhtä kaukana toisistaan kuin yö ja päivä. Ihan omasta kokemuksesta puhun.
Uskomattoman tökerö ja kaukaa haettu kommentti, verrata syöpää ja raskaana olemista.
Anteeksi että loukkasin. Itse en ole kokenut syöpää, läheiseni kyllä ovat. Raskauden olen kokenut ja ne ovat ollleet heittämällä pahimpia asioita, joita elämä on minulle antanut. Mutta ihmisillä on eri tarinat.
Tarkoitukseni on provosoivalla vertauksella esittää, miten älytöntä tuollainen on: minusta ihminen kaipaa silloin empatiaa, jos hänellä on vaikeaa, ei kehotusta yrittää hampaat irvessä ”nauttia” jostain sellaisesta, mistä hän kärsii.
Mutta tottahan se kyllä on, että lapsen kannalta raskaus on hyvä asia, ja tottahan sekin on, että aikuisen on aina ajateltava ensin lasta, syntyy hän kuinka huonoihin oloihin sitten tahansa. Tämä ei toki kosketa nyt ollenkaan tämän blogin kirjoittajaa, vaan yleensä.
Ja täytyy vielä lisätä, että olen lukenut paljon lapsettomuudesta kärsivien kokemuksia ja heitä on myös lähipiirissäni. Ymmärrän siis, että nämä asiat ovat usein myös toisin päin kipeitä, enkä tietysti halua heille tällaisista tunteista puhua.
Se on kyllä uskomatonta kuinka rasittavia toiset ihmiset osaavat olla raskauden loppupuolella. Melkein tekisi mieli erakoitua kokonaan ettei tarvitsisi jokaiselle vastata ettei vauva ole vielä(kään) syntynyt. Tsemppiä loppurutistukseen! Sulla on ihana blogi. 🙂
Hurjasti onnea pikkuisesta! <3 toivottavasti voitte molemmat hyvin ja kaikki sujui muutoinkin mahdollisimman hienosti. Suuret onnentoivotukset koko perheelle!
Haha, tää postaus sai hymyn huulille! :’D