RASKAUSVIIKOT 26-30

13/07/2018

RASKAUSVIIKKO 26
(25-25+6) – Näillä viikoilla keskiraskauden seesteinen olo ja energia muuttuu taas, kun vatsa kasvaa ja alkaa jo olemaan vähän tiellä kaikessa tekemisessä. Olo on kuitenkin melko hyvä ja etenkin kasvava maha on I H A N A. Pukeudun mielelläni niin ettei se jää keneltäkään huomaamatta.

Pääsen ekaa kertaa kunnolla kaason hommiin ja juhlitaan myös Oskun kaverin synttäreitä. Ostelen myös paljon pieniä vaatteita nettikirppikseltä ja pelkään että joku alkaa sen perusteella levittemään juoruja vauvan sukupuolesta. Kaikki ostamani vaatteet tungen kaapin perälle odottamaan sitä kuuluisaa pesänrakennusviettiä ja päivää jolloin jaksan ne pestä ja järjestellä.

Tällä viikolla vauva on Barbie-nuken pituinen ja se näyttää jo ihan sopusuhtaiselta minivauvalta. Tällä viikolla silmäripset kasvavat ja vauva alkaa myös räpytellä silmiään. Vauva liikkuu ja potkii paljon ja sillä on hyvin tilaa tehdä kuperkeikkoja.

Meillä on myös pienimutoinen merkkipäivä, sillä tapailumme alkamisesta tulee tasan yksi vuosi täyteen. On hullua ajatella miten paljon yhteen vuoteen on mahtunut ja samalla kaikki tuntuu niin täysin oikealta – näin sen pitikin kohdallamme mennä.

RASKAUSVIIKKO 27
(26-26+6) – Hirveä himo raikkaisiin smoothieisiin ei helpota, välillä tuntuu että voisin elää vain niillä ja appelsiinimehulla. Tuoremehua menee päivässä puolesta litrasta litraan, mikä on todella paljon, etenkin kun en yleensä muuten juurikaan mehuja juo. Perustelen himoa sillä, että vauva vaatii mehua. Kylmä appelsiinimehu saa hänet myös villitymään kohdussa ja tunnustelen mielelläni hänen liikkeitään joten himon lisäksi se on toinen syy juoda sitä paljon.

Tällä viikolla vietetään äitienpäivää ja osallistun myös Mother Blessig-juhlaan jossa tapaan kymmenisen muuta odottavaa äitiä. On kiinnostavaa ja aika herkistävääkin vaihtaa ajatuksia raskaudesta, sen kulusta, peloista ja toiveista.

Pyöräilen paljon ja se tuntuu tosi hyvältä. Minulla alkaa olla liitoskipuja sekä harjoitussupistuksia etenkin jos kävelen paljon tai joudun kantamaan mitään vähänkään isompaa. Siksi on ihana että pyörän kanssa pääsen itsenäisesti hoitamaan asioita ja liikkumaan.

Yksi merkkipaalu osuu myös tälle viikolle, pystyn nimittäin juomaan kahvia ensimmäistä kertaa sitten viikolla 6 iskeneen pahoinvoinnin! Hirvittävällä määrällä kauramaitoa ja jäitä, mutta kumminkin! Paha olo siis edelleen jatkuu, mutta se ei enää hallitse tekemisiä samalla tavalla kun aiemmin.

RASKAUSVIIKKO 28
(27-27+6) – Kesä saapuu kaupunkiin. Helteet ajavat vaateostoksille – mitä vähemmän päällä sen parempi. Käyn ottamassa ensimmäistä kertaa tänä kesänä aurinkoa Altaalla ja palan paikoitellen pahasti. Raskaus vaikuttaa selvästi rusketukseen eri tavalla kun aiemmin. Kunhan vaan muistan levittää aurinkorasvaa tasaisesti, huomaan myös ruskettuvani paljon nopeammin ja paremmin kun aiemmin. Ison mahan kanssa on hauska olla rannalla ja huomaan olevani siitä jotenkin todella ylpeä.

Tällä viikolla vauva on raskausappin mukaan Baby Björn-nuken kokoinen, mikä tuntuu minusta jotenkin tosi huvittavalta. Vauvan kuulo paranee päivä päivältä ja se tunnistaa jo selvästi perheenjäsenensä. Ihon alle kerääntyy rasvakudosta ja siitä tulee kokoajan enemmän pyöreä vauva jollainen se sitten on syntyessään. Vauvalla on jo myös melko selkeä päivärytmi, päivisin se on hereillä lyhyitä pätkiä ja aktiivisimmillaan se on iltaisin.

Jee, pahoinvointi tulee myös takaisin! Tai eihän se ole kokonaan loppunut, mutta näillä viikoilla istukan hormonituotanto taas muuttuu ja saattaa aiheuttaa monilla odottajilla pahoinvointia – kuten minulla.

RASKAUSVIIKKO 29
(28-28+6) – Raskauden viimeinen kolmannes alkaa! Närästys pahenee ja joudun vaihtamaan entistä tehokkaampaan lääkkeeseen. Myös allergia alkaa vaivata ja viihdynkin apteekissa pitkän tovin sopivia lääkkeitä, suihkeita ja silmätippoja tutkaillen. Käyn myös lääkärissä hakemassa matkaa varten lentotodistuksen. Siellä en kuitenkaan saa mitään uutta tietoa raskauden kulustani, sillä lääkäri vain tutkailee äitiyskorttiani ja kirjoittaa todistuksen.

Lapsilla on viimeinen viikko koulussa ja edessä on enää kesäloma ja sen jälkeen vauvakin syntyy! Kaikki tapaamani ihmiset päivittelevät sitä, miten kestän kuuman kesän. Tässä vaiheessa siinä ei ole mielestäni mitään kestämistä vaan on enneminkin helppoa kun voi pukeutua kevyesti eikä kokoajan tarvitse miettiä että mitä pistää päälle.

RASKAUSVIIKKO 30
(29-29+6) – Espanjaan! Viiden tunnin lentomatka menee suht hyvin. Istun keskipenkillä enkä meinaa saada käsiäni mahtumaan minnekään, sillä sylissä ne alkavat painamaan vatsaani. Myös nukkuminen alkaa olla sekä vatsan että ilmeisesti hormoonien takia hanakalaa. Keho alkaa valmistautua yöherätyksiin ja vatsan kanssa on vaikea löytää asentoa (ja vaihtaa sitä).

On lonkkakipua, selkäsärkyä, polvikipua, liitoskipuja… Hyvä syy vain makoilla altaalla tai katsella iltaisin sängyssä sarjoja.

Vauva reagoi kohdun ulkopuolelta tulevaan valoon ja aurinkoa ottaessa se tuntuu usein korottelevan sitä kohti. Saan ensimmäistä kertaa taltioitua videolle kunnon alien-menot kun hän puskee vatsaa vasten. Tunnistan selvästi missä on pää ja kerran nappaan siitä vahingossa napakalla otteella kiinni.

Juuri ennen reissuun lähtöämme käyn myös pitkästä aikaa neuvolassa. Tuntuu että käyntejä on todella harvoin. Neuvolassa selviää että vauva on perätilassa ja stressaan asiaa aika paljonkin, vaikka tiedän että hänellä on vielä aikaa kääntyä. Mieleen muistuu yhdeksänvuoden takainen Kaapon odotus, ulkokäännösyritys sekä se miten päädyin lopulta sektioon. Nyt päätän että jos mahdollista, niin yritän synnyttää vauvan alakautta vaikka hän perätilassa olisikin.

Kaikki Raskausviikko-sarjat:

RASKAUSVIIKOT 1-8
RASKAUSVIIKOT 9-14
RASKAUSVIIKOT 15-20
RASKAUSVIIKOT 21-25
RASKAUSVIIKOT 26-30


2 Responses to “RASKAUSVIIKOT 26-30”

  1. jenny sanoo:

    Itse synnytin lapseni alateitse tämän ollessa perätilassa, eikä ole asiasta pahaa sanottavaa! turha sitäkään vaihtoehtoa on siis stressata!

    Oikein ihanaa loppuodotus aikaa ja kesän jatkoa! Kiitos kivoista kirjoituksista!

    -jenny

  2. Miia sanoo:

    Täällä myös erittäin positiivinen kokemus esikoisen perätilasynnytyksestä. Ulkokäännöstä yritettiin, mutta ei onnistunut. Pelvimetriassa lantion luusto todettiin tilavaksi ja muutakaan lääketieteellistä estettä ei ollut. Oma motivaatio oli suuri synnyttää alateitse perätilassa, koska sektio oli itselleni se painajainen. Synnytys käynnistyi viikolla 40 itsestään ja eteni nopeasti, sairaalassa ehdin olla viitisen tuntia ennen syntymää ja kotoonta lähdin siinä vaiheessa kun tuli ensimmäiset kipeämmät supistukset, ohjeistus oli saapua ajoissa.. Ponnistuvaihe kesti 17 minuuttia josta valtaosa kului supistusten odotteluun (oksitosiinia ei kuitenkaan tarvittu). Muutama ponnistus ja terve poika oli syntynyt. Paikalla ponnistusvaiheessa oli pari kolme kätilöä, anestesialääkäri ja lastenlääkäri kaikelta varalta jos olisikin esim. hätäsektioon päädytty, riskisynnytys kun on. Toisenlaisiakin tarinoita tietenkin varmasti on olemassa, mutta halusin kirjoittaa oman positiivisen kokemuksen :) Ja tietenki peukut, että bebe olisi kiepsahtanut ympäri, viikkojahan tässä on kulut!