KAAPPIIN UNOHTUNEET HÄÄKENGÄT

3/10/2017

Minulle oli alusta asti selvää että menisin naimisiin sneakerit jalassa. Koko kesän katselimme meille samanlaisia lenkkareita ja lopulta päädyttiin osamaan sekä meille että lapsille kaikille samanlaiset Vansit. Kuitenkin muutama päivä ennen hääjuhlaa minulle tuli paniikki – tarvitsen sittenkin korkokengät! En oikeastaan ikinä käytä mitään korollisia kenkiä. En vain tykkää enkä osaa. Jostain iski kuitenkin ajatus, että alttarille kuuluu astella korkokengissä.

Ensin katselin netistä sellaisia vaaleita ja hillittyjä, mutta lopulta posti toi minulle pikatoimituksella kahdet todella villit kengät, joista tässä ne toiset. Siis kuinka hienot ja hirveät samaan aikaan! Koska perinteenähän on, että morsiammella on jotain sinistä, niin vaaleansiniset pörrökorot ajavat täydellisesti asian – eikö vain?

Nuo kantapään stassikoristelut olivat syy miksi hullaannuin kengistä, vaikka ovathan ne kokonaisuutenakin aika, öömmh, noh ainutlaatuiset. Mutta kuten otsikostakin voi päätellä, nämä kengät jäivät sitten lopulta laittamatta ja astelin avioliiton auvoiseen satamaan aluperäisen suunnitelman mukaan, valkoisissa nahkaisissa tennareissa. Paras päätös, vaikkakin ehkä vähän tylsähkö näiden rinnalla 😀


KENGÄT KEVÄTKUNTOON

5/04/2017

Ehkä osa teistä jo tiesi, olen vähän lenkkarihullu. Jotkut hurvahtavat laukkuihin, jotkut kelloihin, minä lenkkareihin. Kevät onkin ihanaa aikaa myös sen takia, että silloin saa hyvällä omallatunnolla päivittää kenkäkaappia. Sen lisäksi että kevätauringon alkaessa lämmittämään sallin itselleni tilata parit uudet kengät, on aika myös laittaa ne viimevuotiset kenkulit kuntoon. Lisäksi yleensä myyn myös muutaman vähemmälle käytölle jääneen parin pois. Olenkin asettanut itselleni säännöön, että jokaista kahta uutta paria kohden minun pitää myydä ainakin yksi pari pois.

Tykkään lenkkareissa toki siitä, että ne ovat todella mukavat jalassa eikä niiden kanssa tarvitse varoa kuten vaikka korkkareilla kävellessä. Mutta oikeastaan eniten tykkään kuitenkin siitä, että ne tekevät asusta kun asusta juuri minun näköisen. On hauska pukeutua vaikka tyttömäiseen mekkoon ja vetää siihen kaveriksi urheilusukat ja lenkkarit. Välillä saatan metsästää jotain loppuunmyytyä mallia tai väriä tuntikaupalla internetin syövereistä. Sitä fiilistä, kun kengät ovat oikeassa koossa vihdoin löytyneet ja parhaimmillaan parin viikon odottelun jälkeen lähetti pimpottaa ovikelloa kenkälaatikko kainalossa, voisi verrata jouluaattoon lapsena. Ja se uusien sneakereitten tuoksu, ah!

Uudet kengät kannattaakin aina suojata hyvin ennen käyttöönottoa. Nykyisin voimakkaasti haiseville myrkkysuojille on myös ihan täysin luonnollisia vaihtoehtoja. Itse olen tykästynyt noihin Jason Markkin tuotteisiin, etenkin kun suoja-aineen pakkaus muutettiin hiljattain painepullosta ihan tavalliseen suihkepulloon.

Erilaisia putsausaineita löytyy myös paljon. Itse vannon marseillesaippuan nimeen. Valkoiset pohjat saa takaisin hohtavaksi hammastahnan ja harjan avulla. Kenkiä ei suositella laitettavaksi pesukoneeseen, mutta jos niin tahtoo tehdä, kannattaa pestä kengät matalassa lämmössä, pesupussissa ja ilman linkousta. Uuden näköisiksi kengät saa putsauksen jälkeen vielä vaihtamalla nauhat uusiin. Valkoisia nauhoja voi toki myös putsata liottamalla niitä vaikkapa yön yli kloriitissa. Putsauksen jälkeen kannattaa myös aina muistaa suojata kengät uudestaan suojasuihkeella tai nahkavahalla.

Kuvissa näkyvät kengät sain Footwayltä, heillä on juuri nettikaupassaan käynnissä kolmet kahden hinnalla kamppis. Sieltä löytyy siis nämä mun valkoiset Air Force 1:t, vaaleanpunaiset Gazellet sekä mustat Huarachet. Ja paljon paljon muita, naisille, miehille ja lapsille.

Onko teillä lisää jotain hyviä vinkkejä lenkkareiden huoltoon?


TÄÄ ON NIIN TÄTÄ

21/06/2016

Processed with VSCO with hb1 preset

Viime yönä eteisen komeroa järkkäillessä otin myös kasan kenkiä pesuun. Tää on niin tätä, mietin, kun hinkkasin harjalla lasten harmaita lenkkareita uudestaan valkoisiksi. Miten sitä omilla lapsillaan on aina enemmän ja hienompia vaatteita ja kenkiä. Ja vielä sen lisäksi, että maksaa ne vielä itse niin itse niistä saa myös pitää huolta. Kuten hinkata puhtaaksi keskellä yötä.

Toki mitä vanhemmaksi lapset ovat tulleet, sitä kuluttaa jo vähän enemmän itseensä. Mutta kyllähän se vaan on niin, että silti lapsille sitä ostaa aina ensin. Ja enemmän.

Noh, onneksi Kaapolla on jo parin vuoden päästä samankoinen jalka kun minulla. Sitten otan kyllä kaiken takaisin.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

MAAILMAN SÖPÖIMMÄT SNEAKERIT

17/04/2016

Processed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 preset

Huomenta Amsterdamista! Kaupunki on kohdellut hyvin ja sitä on tullut kierrettyä uudet sneakerit jalassa. Ihania kenkäkauppoja löytyy täältäkin, mutta saa nähdä lähteekö tuliaisiksi itselle vielä uudet parit mukaan. Saatatte ehkä tietää, että olen vähän lenkkarihullu. Mutta mielestäni saanut pidettyä harrastukseni ihan hyvin kurissa. Pidän itselleni sääntönä, että kahta uutta paria kohden pitää myydä aina vähintään yhdet pois.

Kengistä pitää tietysti pitää sitten huolta. Kalliita lenkkareita ei halua heti pilata ja tuhota. Tärkeintä varmaan onkin niiden suojaaminen ennen käyttöönottoa. Ja toki sitten likojen putsaaminen ja uudellen suojaaminen silloin tällöin. Tähän hommaan löysinkin reilu vuosi sitten ihan ehdottoman suosikin. Jason Markkin kosteus -ja likasuojan jälkeen en ole enää kuvitellutkaan käyttäväni mitään muuta. Sarjaan kuuluu aika paljonkin erilaisia kenkien hoitotuotteita, mutta toistaiseksi itse olen vasta käyttänyt näitä muutamaa.

Jason Markk Repel suojasuihketta on todella miellyttävä käyttää, sillä se on vesipohjainen ja suurimmaksi osaksi kemikaaliton. Kengät voi siis suihkuttaa sisällä, sillä tästä ei tule mitään hajuja. Suihkuttamisen jälkeen kenkien annetaan kuivua vähintään vuorokausi jonka jälkeen ne suihkutetaan uudestaan. Kuivuttuaan kengät voi melkeimpä kastaa veteen, eivätkä ne silti kastu.

Itse suosin yleensä kengissä tummia värejä ja suurin osa kengistäni onkin mustia. Nyt kuitenkin ihastuin näihin pastellisiin Niken Air Huaracheihin niin paljon, että käytin lähes kolme tuntia etsiessäni oikean kokoista paria ympäri maailman nettikauppoja. Päättäväisyys kuitenkin palkittiin ja oikeastaan kaikkialta loppuunmyydyt bleaced lilac-väriset kengät lopulta löytyivät. Ilman hyvää suojausainetta en ikinä uskailtaisi tallailla tuolla näinkin aran värisissä kengissä. Toki ajan kanssa likaa näihinkin tulee ja oli suojausaine kuinka hyvä tahansa, niin kyllä ne kilometrit kengissä näkyvät. Mutta ei niin paljoa. Mitäs tykkäätte uusista kengistäni? Äitini mielestä ne on tosi oudot, minä rakastan!

ps. Jason Markkia myyvät Helsingissä ainakin Good Kicks ja Beamhill

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

VÄRILLÄ EI OLE VÄLIÄ KUHA ON MUSTA

30/10/2015

Processed with VSCOcam with 6 presetProcessed with VSCOcam with 6 presetProcessed with VSCOcam with 6 presetProcessed with VSCOcam with 6 presetProcessed with VSCOcam with 6 presetProcessed with VSCOcam with 6 presetProcessed with VSCOcam with 6 preset

Ihan kaikista uusimmat blogin lukijat eivät ehkä vielä tienneet, mutta kuten arvata saattaa, lempparivärini vaatteissa on ehdottomasti musta. Järkkäilin tuossa hiljattain juuri vaatehuonetta ja paria vaalenpunaista ja tummanharmaata vaatetta lukuunottamatta kaikki muut vaatteeni ovat mustia. Ostin kyllä nyt alkutalveksi tosi hienon vihreän talvitakin, mutta se on jo kirppiskassissa, sillä en vain osaa käyttää muita värejä.

Mulla on muutenkin ollut suuri takkevaje sen jälkeen kun lempparitakkini koki alkuvuodesta  kovan kohtalon remppaamisen seurauksena. Täydelliselle villaiselle vintagetakille ei löytynyt tarpeeksi hyvää seuraajaa, ennen kun viime viikolla. Tai oikeastaan olisin halunnut vielä vähän pidemmän helman, mutta onneksi olen tällainen pätkä, niin tuo Marimekon villakangastakki on juuri siinä hilkulla. Takki oli kolme kertaa kalliimpi, kun mitä olin budjetoinut, ja kannan edelleen siitä hyvin huonoa omaatuntoa. Mutta kaikista kymmenistä sovittamistani takeista se vaan oli aivan ylivoimaisesti istuvin, parhaimman näköinen sekä laadukkaimman tuntuinen. Ehkä minä tai joku muu voi vielä joskus viidenkymmenen vuoden päästä kutsua tätä vintagetakiksi, kuten minä sitä edellistä. Ja oikeasti hyvä ostos tuo oli, olen käyttänyt ostopäivän jälkeen takkia joka päivä. Kiva miten vaikka tennareiden ja hupparinkin kanssa, tuo takki päällä, näytän eden vähän asialliselta.

Tänään tyyli oli kuitenkin vähän virallisempi. Olen saanut tosi paljon kyselyitä ja kehuja noista nilkkureistani. Olenkin nauruen voinut kertoa kaikille kyselijöille että ostin kengät vuosi sitten Espanjalaisesta ratsastuskaupasta kumisaappaiksi kovaan kahdeksan euron hintaan. Charharttin laukku sitten kuitenkin lopulta paljastaa, että oikesti tässä kulkee tällainen tennari -ja skedevaatetyttönen, joka nyt vaan välillä yrittää näyttää vähän asiallisemmalta aikuiselta.

Mutta oli miten oli, ihan sama mitä päällä on, kuhan on mustaa. Ps. vihdoin olen löytänyt huumoriini sopivan sivun, nimittäin #vainkuhajutut. Kuolen nauruun. No mutta, itse alan tästä nyt kiireisen viikonlopun viettoon – palataan asiaan sitten varmaan vasta marraskuussa!

Päivän asu:
takki Marimekko huivi Seppälä laukku Carhartt (saatu) farkut Dr Denim kengät Decathlon

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.