Olen pitkään jo lupaillut postausta vinkeistä lasten kanssa matkustamiseen. Me olemme poikien kanssa matkustelleet jonkin verran, lentokoneella, laivalla, junalla.. Kotimaassa ja ulkomailla. Tämän postauksen vinkit keskittyvät ehkä enemmän juurikin lentomatkustukseen, mutta vinkkejä voi hyvin soveltaa toki vaikkapa mökille mentäessäkin. Kun yksin aikuisena matkustaa kahden pikkulapsen kanssa sitä totisesti huomaa että mitä asioita kannattaa huomioida, osa on tietysti ihan peruskauraa – mutta aina sitä ei itsekkään osaa ottaa huomioon jotain yksinkertaisia juttuja vasta kun toinen sanoo, joten toivottavasti näistä on apua teillekkin!

1) ASENNE
Ota rennosti. Siis ihan superrennosti. Lasten kanssa matkustaessa toki tulee suunnitella asioita etukäteen, mutta varaudu henkisesti siihen ettei mikään välttämättä mene suunnitelmien mukaan. Jännitys ja huonotuulisuus tarttuu myös helposti, samoin kun iloinen ja rento fiilis. Jos lapsi huutaa naama punaisena koko lennon se on toki ikävää, mutta loppupeleissä yhden lentomatkan menee vaikka päällään seisten. Ei siinä oikein muutakaan voi, kyllä se kone lopulta laskeutuu samoin kun huuto loppuu. Tätä kohtaa en voi korostaa yhtään liikaa, tämä on tärkein. Ota rennosti, älä stressaa, asenne ratkaisee.

2) LISTAT
Itse kun olen hyvin hajamielinen (ja muutenkin rakastan listoja) on hyvä tehdä lista ennen pakkaamisen aloittamista. Tee listat laukku kerrallaan. Lasten, oma, käsimatkatavat yms. Viivaa yli aina kun tavara on laukussa. ÄLÄ HEITÄ LISTAA POIS. Ennen ovesta ulos astumista tarkista myös että kaikki listassa olevat laukut on mukana. Säästetty lista helpotaa myös seuraavan kerran pakkausrumbaa.

3) PALKINNOT
Yksi suosikki-kasvatusmetodini – lahjonta. Taas yksi meidän lasten suosikeista on ostaa kentokentän kiskalta jotkut ylihinnoitellut lasten lehdet, joissa on pieni lelu mukana. Jos turvatarkastus ja kentällä olo menee hienosti lupaan että pojat saavat avata lehdet sitten koneessa. Näin myös ainakin yksi rauhallinen tunti koneessa on ostettu. Palkkioita tietysti lupaillaan sitten pitkin reissua, jos ravintolassa menee hyvin saa jätskin yms. Ja tästä päästäänkin toiseen suosikki-kasvatusmetodiini, eli uhkailuun. Eli jos ei menekkään hienosti niin sitten ei saa mitään.. köhöm.. seuraavan kohtaan.

4) VÄLIPALAT
Ruokaa kannattaa ottaa mukaan järkevä määrä, mutta kuitenkin riittävästi. Lentokoneessa eväät pitää myös miettiä tietyin rajoitukisin. Alle 3-vuotiaalle saa kuitenkin ottaa lentokoneeseen lähes rajoittamattoman määrän nesteitä, ne täytyy vain olla pakattuna minigrippusseihin. Käteviä ovat pussismoothiet, välipalajuomat, välipalakeksit ja patukat. Herkut, kuten keksit tai karkit pitävät lapset hetken aloillaan, mutta kovin sokerivoittoiset syötävät aiheuttavat kuitenkin hetken päästä koviakin energianpurkauksia. Muista vesi, suomen päässä tyhjän vesipullon voi käydä täyttämässä esim invavessassa joissa on tavalliset hanat.

5) KÄSIMATKATAVARAT
Koska matkustan yksin lasten kanssa tähän asiaan pitää kiinnittää kunnolla huomiota, mutta toki helpottaa se varmasti vaikka aikuisia olisikin enemmän matkassa mukana. Eli minimoi kassien ja tavaroiden määrä. Toki jotain varavaatteita kannattaa mahdollisesti ottaa mukaan, samoin ne eväät, helposti rikkoutuva elektroniikka ja pari lelua tai kirja koneeseen. Pakkaa tavarat myös loogiseen järjestykseen. Pohjalle ne mitä harvemmin tarvitaan ja päälle sitten ne mitä ensimmäiseksi. Turvatarkastukseesa pitää tietokoneet ja tabletit sekä nesteet laittaa läpivalaisuun erikseen, joten on kätevää että ne ovat samassa laukussa, jolloin joka kassia ei tarvitse avata ja purkaa. Ota pieneen käsilaukkuun erikseen kentällä eniten tarvitsemasi tavarat, eli passit, lompakko ja kännykkä. Kaikki turhat jutut kannattaa suosiolla laittaa ruumaan, ihan lippiksistä yms lähtien. Käsimatkatavarat kannattaa pitää koneessa käden ulottuvilla, edessä olevan penkin alla.

6) PUKEUTUMINEN
Vaikka kohteessa (ja kotimaassa) olisi lämmin, tulee lentokoneessa ennemmin tai myöhemmin kylmä. Pukeutukaa mukaviin, mutta tarpeeksi lämpöisiin vaatteisiin. Kuitenkin sellaisiin joissa pärjää hetken kuumuudessakin ja joita tulee matkan aikana käytettyä muutenkin. Muista myös sukat! Itse otan myös ison trikoohuivin peitoksi. Se on kevyt ja menee pieneen tilaan, mutta sen alle on hyvä käpertyä ja piiloutua koneessa torkkuja ottaessa.

7) KYSY (APUA)
Pyydä taksikuskilta apua, hakemaan tavarakärryt tai vahtimaan laukkuja. Vaikka lennolle chekattaisiinkin itse automaatista, paikalla on aina henkilökuntaa jolta voi tarvittaessa pyytää apua esim matkatavaratarrojen kiinnittämisen kanssa. Kysy saatko viedä rattaat koneen portille saakka, voitteko mennä VIP turvatakastuksesta lasten kanssa (siinä ei ikinä ole jonoa), apua käsimatkatavaroiden läpivalaisun jälkeen niiden uudelleen pakkaamisessa, voiko lentokoneen vierustoveri katsoa lapsia kun käyt vessassa, saatteko käyttää tilavampaa invavessaa lasten kanssa (jos lukossa), voitteko upgreidata hotellihuoneen isompaan.. Aina voi kysyä!

8) JOUSTAVA AIKATAULU
Määränpäässä ei kannata tehdä turhan tiukkaa aikataulua tai suunnitella tarkkaa ohjelmaa joka päivälle. Lomalla myös rutiineja voi omien mieltymysten mukaan höllätä hyvällä omalla tunnolla. Syökää kun on nälkä, nukkukaa kun väsyttä – älkääkä liiaksi katsoko kellosta että mitä seuravaksi pitäisi tehdä.

9) PELIT JA VEHKEET
Vaikka kotona olisikin tarkat peli -ja telkkariajat ja kiintiöt, niin ei ole mitään haittaa siitä että lapsi pelaisi pädillä vaikka koko lentomatkan ajan. Laitteille kannattaa etukäteen ladata uusia kivoja ja kiinnostavia pelejä sekä elokuvia. Huomioi että vaikka lentoyhtiö mainostaisikin ilmaisella wifillä, ei se välttämättä aina toimikkaan. Myös aikuiset ovat lomalla ja haluavat varmasti ottaa rennosti ja vaikkapa syödä ravintolla rauhassa ja pitkän kaavan mukaan. Eli kun lapset ovat aikansa seurusteleet aikuisten kanssa ja syöneet ruokansa ei ole keneltäkään pois jos he saavat pädin eteensä ja aikuiset syödä ruokansa ilman kiirettä. Väritys ja puuhakirjat toimivat myös, joskus jopa paremmin kuin pelilaitteet.

10) UNI
Vosisi ajatella että lapset kannattaa väsyttää maksimiin jotta he nukkuisivat koneessa, mutta itse olen ihan eri mieltä. Toki ylimääräiset energiat kannattaa kuluttaa vaikka terminaalia eestaas juosten, mutta yliväsyneenä ei missään nimessä kannata matkustaa. Pahimmassa tapauksessa lapsi (ja sinä) on niin väsynyt ettei nuku silmäystäkään, vaan kiukuttelee väsymystään koko matkan ajan. Jos mahdollista, ajoita matkustaminen normaaliin uniaikaan, esimerkiksi monet kaukolennot lähtevät sopivasti yötä vasten. Rauhallinen lapsi nukahtaa helposti lentokoneen hurinaan, ainakin paremmin kuin yliväsynyt.

11) LENTOKENTÄLLÄ
Lennolta ei tietenkään passaa myöhästyä ja edes ajatus kiireestä ja myähästymisestä nostaa stressitasoa, kuitenkaan kentälle ei kannata mennä liian aikaisin. Liian pitkästä odottelusta tuskastuvat kaikki ja osa reissukassata tulee tuhlattua nopeasti kallisiin kahviloihin ja taxfreehin. Viimeisten joukossa lennolle chekkaamisessa on myös se hyvä puoli että matkatavarat tulevat ensimmäisten joukossa ulos. Helsingin kentällä on aivan loistavat lasten leikkihuoneet jokaisessa siivessä, samoin rattaita on reilusti lainattavissa. Myös koneeseen kannattaa mennä ihan viimeisenä.

12) JUTELKAA LAPSEN KANSSA MATKASTA
Alkakaa puhumaan reissusta hyvissä ajoin. Käykää läpi tärkeitä asioita, kuten että aikuisen lähellä pitää pysyä kokoajan. Ei kannata pelotella kuitenkaan etukäteen liikaa, esimerkiksi korvakivulla lennon aikana – sillä sitten niihin varmasti sattuu. Tärkeiden turvallisuus -ja käyttäytymisjuttujen lisäksi miettikää kaikkia hassuja ja kivoja juttuja mitä matkalla saattaa sattua. Kun käytte reissua tarpeeksi paljon läpi ja positiivisella otteella ei lasta jännitä niin paljoa, ainakaan pelota.

MUITA HYÖDYLLISIÄ VINKKEJÄ
-Vaipsit. Eli puhdistuspyyheet. Niitä ei voi olla ikinä liikaa. Tunge yksi paketti jotaiseen mahdolliseen kassiin ja taskuun.
-Ennen koneen nousua ja laskua nenäsumutteen käyttö kuullemma ehkäisee paineesta johtuvaa korvakipua. Itse suosimme purkkaa
-Suomen kentältä saatavat minigrippussit sekä suojapussi rattaita varten kannattaa säästää paluumatkalle, tai ottaa extrapussit talteen. Kaikilta kentiltä niitä ei totisesti saa.
– Pidä mukana aina käteistä sekä puheliminen laturi/vara-akku. Nämä ovat käytällöisiä myös ilman lapsia matkustaessa.
-Muista matkavakuutus ja pidä vakuutuskortti mukana, siinä on myös tärkeät puhelinnumerot jos jotain sattuu
-Pidä mukana tarpeeksi juotavaa. Etenkin kuumissa kohteissa jano yllättää usein ja kaikkia myös kiukuttaa herkemmin janoisina
-Esimerkiksi Ikea ja Tiger myyvät käteviä pikkupurkkeja joihin pakata kosmetiikka yms matkalle mukaan. Pidemmillä reissuilla osta shampoot, harmmasharjat yms paikanpäältä
-Vaipat ovat useassa maassa kalliimpia kuin suomessa. Mieti kuitenkin että maksatko mielummin vähän extraa, kun että raahaat koko reissun vaipat mukana. Toisaalta silloin laukussa on enemmän tilaa tuliaisille paluumatkalla
-Jos mahdollista, älä anna lasten istua vierekkäin koneessa (vältätte tappelut)
-Puhallettavat niskatyynyt eivät vie juurikaan tilaa, eivätkä paina laukussa – mutta ovat tosi ihania koneessa nukkuessa ja muutenkin
-Pienelle sylivauvalle on mahdollista varata lentokoneessa oma seinään kiinnittettävä kehto, suosittelen -superkätevä
-Lapseen kannattaa kiinnittää vanhemman yhteystiedot ja käydä etukäteen läpi miten toimia jos kadotatte toisenne. Esimerkiksi lastentarvikeliikkeistä saa rannekkeita joihin tiedot voi kirjoittaa.
-Ota rennosti, ota rennosti, ota rennosti, ota rennosti, ota rennosti, ota rennosti, ota rennosti, ota rennosti, ota rennosti, ota rennosti, ota rennosti, ota rennosti, ota rennosti, ota rennosti, ota rennosti, ota rennosti, ota rennosti, ota rennosti, ota rennosti, ota rennosti, ota rennosti, ota rennosti, ota rennosti, ota rennosti, ota rennosti, ota rennosti, ota rennosti, ota rennosti äläkä stressaa.

(Jotain varmasti unohtui, kertokaa omat vinkkinne!)

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Käytiin iltakävelyllä rannalla, paikallinen sisarusparvi oli pelaamassa lentopalloa.
Jos meitä ei olisi odetettu ravintolassa oltaisiin menty mukaan pelaamaan.

Ollaan aina täällä Espanjassa ollessa ihaltu sitä, miten erityisesti Kaapo, saa uusia kavereita. Kyllä toki suomessakin leikkipuistosta löytyy yleensä aina joku leikkikaveri, tuttu tai entudestaan tuntematon, mutta täällä se jotenkin korostuu. Ei todellakaan tarvita yhteistä kieltä, vain kaksi ennakkoluulotonta pikkukaveria. Mikä hauskina, yhteinen sävel saattaa löytyä milloin missäkin tilanteessa. Ravintolassa, pomppulinnassa, jopa pankkiautomaatille vuoroa odottaessa. Yhteinen leikki syntyy kuin itsestään, kestää välillä hetken, joskus tuntikaupalla. Voi kumpa me aikuisetkin juteltaisiin ja hymyltäisiin enemmän tuntemattomille, siitä saattaisi seurata vaikka minkälaisia ystävyyssuhteita.

Ystävystyykö teidän lapset helposti uusien lasten kanssa?

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Tuossa kuukausi takaperin kerroin siitä miten Kaapolla yhtäkkiä alkoi päiväkotiin meneminen tökkiä ja pahasti. Hoitoon meno oli pelkkää itkua, surua ja ikävöimistä. Kaikki alkoi yhtäkkiä, puolen vuoden reippaan päiväkotiuran jälkeen. Nopeasti se alkoi vaikuttamaan kaikkeen, sillä asiaa itkettiin ja raivottiin jo edellispäivänä. EN HALUA MENNÄ PÄIVÄKOTIIN, TULEE NIIN IKÄVÄ, SIELLÄ ON KAMALAA, TULEE NIIN IKÄVÄ. Aluksi ajattelin että päiväkodissa on oikeasti niin kauheaa tai että siellä on sattunut jotain, mutta syy taitaa kuitenkin tosiaan olla tuo lapsen kova ikävä.

Kun kirjoittelin tästä ongelmasta sain teiltä todella paljon kommentteja. Kaapo täyttää parin kuukauden päästä viisi ja moni ajattelikin tämän vaiheen liittyvän ikään. Moni oli painiskellut samojen juttujen kanssa ja lapset olivat lähes poikkeuksetta samanikäisiä.

Meillä nopeasti tämä eroamisen ”pelko” ja siitä johtuvat itkut ja huudot kuitenkin vaan lisääntyivät. Enää se liity vaan päiväkotiin menoon vaan kodista toiseen siirtymiseen. Nykyään en voi myöskään edes viedä nopeasti roskia, vaikka ennen Kaapo halusi aina jäädä yksin pihalle tai kotiin kauppareissuni ajaksi.

Kun reilu vuosi sitten muutimme poiken isän kanssa eri osoitteisiin asumaan, meni kaikki paremmin kun olin ikinä osannut edes haaveilla. Lapset olivat alusta saakka reippaita ja menivät mielellään aina isälle ja palasivat hymyissä suin kotiin. Nyt on todella sydäntä raastavaa repiä paidan helmassa roikkuvaa itkevää lasta ja pistää väkisin isän matkaan tai vaihtoehtoisesti hakea lasta joka huutaa ettei tahdo tulla luokseni. Nämä tilanteet menevät onneksi nopeasti ohi, mutta ne 5-10 minuttia jolloin Kaapo itkee sydäntäsärkevästi tuntuvat ikuisuudelta. Myös se että puhun vaikka että ”huomenna menette sitten isälle” tai ”tahtoisitteko mennä mummille kylään” saavat aikaan huudon TULEE IKÄVÄ! Elvis on messissä menossa aina mihin vaan, hän ei onneksi ole (kop kop) alkanut matkimaan isoveljeä tässä asiassa.

Myös päiväkodissa itkut unohtuvat nopeasti, joskus en ole ehdes ehtinyt päiväkodin eteistä pidemmälle kun kuulen Kaapon jo leikkivän iloisena muiden mukana. Siksi olenkin ajatellut tämän olevan myös ainakin jossainmäärin huomionhakua. Silti haluan ottaa lapsen hädän ja ikävän tosissani, enkä vähätellä sitä. Aina sanomme että saa tulla ikävä, niin meillekkin tulee.

Rauhottumiseen olemme kokeilleet lähinnä lahjontaa. Päiväkotipäivän jälkeen Kaapo saa keksiä kivaa tekemistä. Se on ollut mitä vaan jäätelön syönnistä leffailtaan kotona. Päiväkodin jälkeen ei olla ikinä hötkyilty kapupunkiin tai kylään, vaan oltu rauhassa yhdessä kotona, mutta nyt olen yrittänyt olla eritysen paljon läsnä. Samaa olen tehnyt nyt myös aina kun lapset ovat tulleet isältä kotiin.

Henkisesti viime kuu on ollut melko raskas. Kuten aiemmassa postauksessa kerroin, että olen viime aikoina miettinyt paljon lapsia ja että miten ero ja kahden kodin välillä asuminen on vaikuttanut ja tulee vaikuttamaan heidän elämäänsä. Toki sitä vanhempana haluaisi vain että lapsilla on hyvä ja turvallinen olla sekä onnellinen elämä. Tietysti tällainen eroahdistusvaihe voi varmasti tulla lapselle kuin lapselle, oli kotiolot millaiset ja vanhemmat yhdessä. Mutta en silti voi olla ajattelematta että nyt ovat juuri käynnissä ne kriittiset vuodet joiden aikana lapsen voin pilata lapseni täydellisesti ja tehdä heistä tunnevammaisia psykopaatteja.

Noh, ehkä tässä kohtaa pitäisi pistää stoppi omalle hieman liian lennokkaasti laukkaavalle ajatuksenjuoksulle, ja vaan hyväksyä se että herkällä äidillä on herkkä lapsi jolla on jokin ihan normaali kehitysvaihe meneillään.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Ja takana on taas yksi tapahtuman täyteinen kuukausi. Alkaa oikeasti jo vähän hirvittämään, että miten tämä aika kuluu näin nopeaan. Päivät, viikot, kuukaudet vain juoksevat. Lapset kasvavat kohisten silmissä. Pitkästä aikaa on myös vahva tunne siitä että asiat ja elämä menee eteenpäin, eivätkä kaikki asiat vain junnaa paikallaan.

Instagramista on kiva seurallailla niin muiden mutta myös omaa elämää. Mitä sitä tulikaan tehtyä. Herätellä muistoja kuvien kautta. Mutta paljon asoita toki jää myös senkin ulkopuolelle. Ja koska rakastan listojen tekemistä ajattelin koota muutamia kesäkuun tapahtumia.

Kesäkuussa
-Käytiin kylpylässä ja purin taas sadannen kerran laukkuja
-Tajusin että vihaan pakkaamista
-Koin kovaa lemmikkieläinkuumetta. Kyselin kavereilta lainalemmikkiä ja sellainen järjestyikin. Bonzo koira vaan jouduttiin kuitenkin vanhuusvaivojen takia lopettamaan ennen kun se ehti meille hoitoon
-Pojat oppivat nukkumaan yönsä omissa sängyissään
-Kompensoin tätä majoittamalla useana yönä kavereita luokseni
-Kävin keikoilla ja vain pari kertaa bailaamassa
-Telkkarista tuli jotain kummallista jalkapalloa josta kaikki puhuivat
-Aloin käymään taas lenkillä kuukauden tauon jälkeen
-Sain omituisen polvivaivan
-Meinasin jäädä auton alle, kaksi kertaa
-Kävin ihan liikaa alennusmyynneillä
-Ostin tekokynnet. Viimeksi ollut sellaiset joskus kuudennella luokalla
-Sain varmistuksen että meille tulee pian putkiremontti
-Olimme mökillä. Olin siellä paljon itsekseni ja luulen että se teki hyvää
-Heitin talviturkin
-Ostin matkarattaat enkä tiedä miksen ole kirjoittanut niistä blogissa
-Tein suuren päätöksen tulevaisuudensunnitelmieni suhteen
-Poistin melkein kaikki Tinder-matchini
-Kuuntelin niin paljon Tykopaattia että taidan osata kaikkien biisien sanat nyt ulkoa
-Nauroin mahani kipeäksi moneen kertaan ystävien kanssa
-Mietin paljon äitiyttä ja sitä millaisen lapsuuden ja eväät elämään olen antanut lapsilleni
-Olen pelännyt että olen luonut lapsille turvattoman lapsudeen eron takia ja että se tulee vaikuttamaan negatiivisesti heidän koko loppuelämäänsä
-Paras kaverini alkoi seurustelemaan
-Olen nukkunut univelkoja pois
-Ostin sohvan ja tulin siitä äärettömän onnelliseksi
-Riidellyt exäni kanssa enkä vieläkään sopinut
-Otin uudet tatuoinnin
-Päätin etten mieti mitään mies tai poikaystäväjuttuja koko kesänä
-Mietin tosi paljon mies ja poikaystäväjuttuja
-Möin puolet vaatteistani ja vanhoista kengistäni kirppiksellä
-Siivosin vihdoin parvekkeen ja samalla heitin vahingossa kulhollisen vettä jonkun päälle
-Minut kuvattiin laihdutuslehteen
-Olen lihonnut, mutta se ei haittaa
-Ollut iloinen, surullinen, onnellinen, onneton, ikävystynyt, innostunut, nauranut, itkenyt, väsynyt, virkeä, energinen, epätoivoinen, hassutellut, hyppinyt, tanssinut, huutanut, laulanut, halannut, pussannut, ollut läsnä, haaveillut, hukkunut ajatuksiini, ollut miettimättä mitään ja todennut tuhottoman monta kertaa kavereille että ”Miehet! En vaan tajuu”.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Yhteistyö Bella-blogit ja Kela

Veikkaisin, että ihan jokaiselle teille, Kela on tullut ainakin jossain vaiheessa elämää tutuksi. Itse muistelen täytelleeni ensimmäistä kertaa Kelan sekavia lappusia joskus reilu kymmenen vuotta sitten opintotukea hakiessani. Silloin tuli käytyä toimistollakin, milloin mitäkin lippusia ja liitteitä viemässä tai neuvoa kysymässä.

Niistä ajoista on meininki muuttunut paljon. Kaapoa odottaessani taisin vielä toimittaa paperisen hakemuksen äitiyspakkauksesta, mutta senkin pystyi jo netissä esitäyttämään. Nyt kun elämme aikaa, jossa kaikki mahdolliset palvelut pystyy hoitamaan netissä, on hyvä, että myös Kela hiljattain uusi verkkoasiointipalvelunsa.

Enpä olisi joskus edes osannut kuvitella tekeväni blogini kanssa yhteistyötä Kelan kanssa. Mutta oikeasti tämähän on aivan huippu yhteistyö! Sen lisäksi että Kelan kanssa asiointi on monelle lukijalleni arkipäivää, on hienoa, että myös Kela tulee meitä vastaan ja haluaa helpottaa ja auttaa asiomisessamme mahdollisimman paljon.

Itse asioin viimeksi alkuvuodesta vielä Kelan vanhassa asiointipalvelussa, kun pojat aloittivat päiväkotiuransa, ja minä päätin lähes neljä ja puoli vuotta kestäneen äitiysloma -ja hoitovapaaputkeni. Kuukausi sitten päivittynyt uusi verkkoasiointipalvelu ei vielä ole nettisivujen visuaalisimmista päästä, mutta sitäkin enemmän toimiva ja käyttäjäystävällinen.

Palveluun voi kirjautua muunmuassa verkkopankkitunniksilla tai mobiilivarmenteella ja kirjautumisen jälkeen etusivulta näkee yhdellä silmäyksellä muunmuassa seuravaat ja edelliset maksut, hakemusten käsittelyvaiheet, päätökset ja mahdolliset Kelalta tuleet muistutukset vaikkapa puuttuvista liitteistä. Liitteiden lähettäminenkin on nykyisin kätevämpää kuin ikinä. Jos itseltä ei löydy skanneria käy kännykkäkameralla paperista otettu kuva ihan yhtä hyvin. Eli oikeasti kaiken voi nykyään hoitaa (helposti) asiointipalvelun kautta.

Etenkin lapsiperheiden elämässä Kela on tiiviisti mukana tukien muodossa, jo ennen lapsen syntymistä. Ja mikäs sen helpompaa, vaikka uuden vauvan kanssa, kun hoitaa tarvittavat asiat kotoa käsin. Hakemusten käsittely ja hakeminen muutenkin käy nopeammin kun ne hoitaa verkossa ja palvelu opastaa kokoajan hakemusten täytössä.

Mutta onko Kela-Kerttu teille jo tuttu? Facebookissa toimiva sivu tarjoaa vinkkejä ja ajankohtaista Kela-tietoa pienten lasten vanhemmille. Siellä voi vapaasti kysellä ja keskustella Kela-asoista ja Kerttu aina muistuttelee muunmuassa lapsilisien maksupäivistä. Sivuilla on myös juuri nyt käynnissä kesäkisa jossa voi voittaa koko perheen bongailupaketin. Palkintona on siis pääsyliput neljälle vapaavalintaiseen eläintarhaan, sekä lapsille ja aikuisille sopivat kiikarit eläinten bongailuun. Ja jos ei facebookkia käytä, niin Kerttu auttaa myös Suomi24 keskustelupalstalla. Ihan mahtavaa!

Kertokaahan omista Kela-kokemuksistanne ja oletteko jo käyttäneet uudistunutta verkkopalvelua?

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.