Kitinöiden, raivareiden ja huonosti nukuttujen jälkeen, melkein kaksi viikkoa sitten Elvikselle puhkesi ensimmäinen hammas! On jotenkin hullua ajatella että joillain vauvoilla on ollut hampaita jo syntyessään tai että ne ovat puhjenneet tosi pieninä. Molemmat lapseni ovat olleet yhdeksän kuisia ensimmäisten hampaiden ilmaanuttua.
Muutama päivä sitten suusta löytyi lisää hampaita. Toinen ylhäältä kulmasta! Ja pikkuinen nökö toisen alahampaan vierestä. Kutina suussa on varmasti sen mukaista. Tuntuu varmaan tosi inhottavalta.
Usein hampaiden tuloon liittyy erilaisia oireita, kuolaamista, vatsavaivoja, kuumetta. Tolla ei ole ollut mitään näistä, hirveä tarve vain jäystää kaikkea. Sormiruokailukin on päässyt aivan uudelle ulottuvuudelle näiden parin uuden nysän myötä.
Imetys on sujunut edelleen hyvin, ilman puremisia. Joskus luin, mustaakseni imetystuen sivulta, että hampaiden tulo vaikuttaa vauvan syljen koostumukseen joka taas voi aiheuttaa kipua imetyksen aikana. Itselläni on ainakin käynyt näin. Mistä lie sitten johtuu, vähän kuin sammas muttei niin paha. Onko muilla ollut tämmöistä? Vähä pelottaa että milloin se keksi puraista niin että veri roiskuu.
”Hampaita” alettiin molemmilla pojilla harjaamaan kun täyttivät puoli vuotta. Se on edelleenkin molempien suosikkihommaa. Elvikselle laitetaan nyt hampaiden harjaan minimaalinen sipaisu tahnaa, Kaapo sai muutama viikko sitten oman lasten sähköhammasharjan Braunilta.
Yöimetyksen lopettaminen on paljon mielessä, tietenkin oman nukkumisrauhan takia mutta myös hampaiden takia. Hammaslääkärit kun suosittelevat viisi kertaa päivässä syömistä, enenemmät happohyökkäykset aiheuttavat jo reikiintymisen riskin. Jos maitohampaaseen tulee reikä, on mahdollista että myös sen alta myöhemmin kasvavassa rautahampaassa on reikä. En muista minkä ikäisenä Kaapo alkoi saamaan xylitolipastilleja, nykyisin osaa syödä myös purkkaa.
Saas nähdä millä vauhdilla loput hampaat tulevat ja tekevätkö ne jatkossakin yhtä kipeää. Nuo kuvissa olevat Lifefactoryn pururenkaat helpottavat ainakin vähän. Niitä ei ole suunniteltu viilennettäviksi, mutta laitan ne välillä myös pakkaseen. Elvis ainakin tuntuu tykkäävän pureksia niitä, niin lämpöisinä kuin jäisinäkin. Toinen hyvä viilennys -ja kutina-apu on muuten jääkaapikylmä porkkana.
Miten teidän lapsilla on tullut hampaita? Mitä oireita on ollut, onko tehnyt kovin kipeää, ilmestyneet suuhun huomaamatta vai jotain silta väliltä? Tulivatko hampaat ”oikeassa järjestyksessä” vai ihan miten sattuu? Miten hoidatte hampaita ja mitä lapset tykkäävät harjauksesta? Kokemuksia, vinkkejä, kysymyksiä!?
Minttu



































