Vaikka tähän marraskuun alkuun on jopa mahtunut erikoisia, aurinkoisia päiviä niin onhan tämä oikeasti todella ankeaa aikaa. Pimeää pimeää pimeää. Kylmää, märkää ja väsyttävää. Muumikalenterissakin on marraskuulle mustavalkoinen kuva.
Nyt jos koskaan on matkakuume taas pahimmillaan. Etenkin kun marraskuulle suunniteltu matka siirtyi kevääseen. Olin ajatellut lähteä kolmistaan lasten kanssa isäni luokse Espanjan aurinkorannikolle ennen joulua, mutta pähkäilin liian kauan ja lentolippujen hinnat nousivat sillä aikaa liian korkeiksi.
Mietin myös reissua helmikuuksi, pahimpien pakkasten aikaan. Mutta huhti-toukokuusa saisi sitten nauttia jo kunnolla lämmöstä. Kahta reissua niin lyhyen ajan sisään kun ei taas ole mahdollista tehdä. Vaikka melkein mikä tahansa voittaa nyt pohjolan säät, tulee matkasta hitusen verran kivempi kun aikaa voi viettää rannalla, pihan uima-altaalla ja vähissä vaatteissa.
Viimeisen kolmen vuoden aikana olemme käyneet vain kerran vähän pidemmällä etelässä. Sekä tietysti Tukholmassa ja Tallinnassa, mutta niitä nyt ei lasketa. Nyt kun olisi aikaa ja mahdollista tehdä vähän pidempiäkin reissuja ei ole resursseja. Ajattelen aina, että säästän matkaa varten, mutta kummasti se tili silti vain tyhjenee.
Espanjaan mennessä meidän on tarkoitus lentää Malagaan, isäni asustaa perheensä kanssa siinä lähistöllä. Tekemistä ja nähtävää riittää varmasti paljon aurinkorannikolla. Uima-altaalla ja rannalla peuhaamisen lisäksi alueella on paljon pikkuisia kyliä, linna, vesipuistoja, eläintarha, toreja ja vaikka mitä. Rannikolta on ihan pakko mennä myös käymään Gibraltarilla, jossa asustaa Euroopan ainoat luonnonvaraisesti elävät apinat sekä delfiinit. En malta odottaa!
Itse koen ettei lasten kanssa matkustelu ja liikkuminen ole erityisen vaikeaa tai kamalaa. Ihan hirveä, miten jotkut ihmiset oikein vihaavat lapsia vaikka lentokoneessa ja ovat sitä mieltä että lasten tulisi jäädä kotiin. Taitavat olla myös samoja ihmisiä, joidenka mielestä lapset eivät kuulu myöskään ruokaravintoloihin, julkisiin kulkuvälineisiin tai oikeastaan yhtään mihinkään misä on muita ihmisiä. Vaikka lasten kanssa ei tosiaan ole tullut matkusteltua suomen ulkopuolella kovinkaan paljoa, mutta itse lapsena ja myöhemmin pienempien sisarusteni kanssa kyllä, niin tuntuu että kaikkialla muualla lapset otetaan ilolla ja rennosti vastaan. Toisin kuin meillä. Samasta aiheesta oli juuri viime perjantaina juttua hesarissa.
Toki lasten kanssa ulkomaille matkustaessa haluaa että kaikki menee mahdollisimman sulavasti ja tätä silmällä pitäen valitsee matkakohteen, matkustustavan ja majoitukset. Joskus vielä tahdon kokea myös viikon-parin all inclusive rantaloman turistikohteessa Bamse-kerhoineen, mutta eniten tykkään itse lomailusta johon on yhdistettyä lämpöä, rannalla loikoilua, kaupunkia tai nähtävyyksiä, historiaa, kulttuuria, ihmettelyä ja uusia juttuja. Eikä ihan hirveästi muita turisteja, ainakaan suomalaisia.
Tykkään myös kierrellä ja vaihtaa maisemaa matkan varrella. Tulevaisuudessa haaveilen kevyttä reppureissaamista lasten kanssa Aasiassa, Malesiassa ja Thaimaassa näin alkuun, sekä Australiassa. Tuttuja ja turvallisia, mutta silti niin kiehtovia. Kesäinen Eurooppa ja välimeri kiinnostaa myös kovasti. Matkajuttuja selatessani päädyin mitä ihanimpiin matkakertomuksiin ja paikkoihin mihin tahdon. Niitä on ihan hirveästi, pieni matkailuvirkailija heräsi taas minussa (virallinen ammattini) ja rupesin suunnittelemaan erilaisia reittejä. Malta-Sisilia-Afrikka, Kiina-Malesia-Singapore, Australia-Fidzi-Bali.. Tai ehkä realistisemmin Helsinki-Pärnu-Helsinki. Hyviä vaihtoehtoja silti kaikki.
Käytiin jokunen viikko sitten Elviksen kanssa ottamassa passikuvat. Omani on mennyt vanhaksi ja Elviksellä ei siis vielä edes ole passia. Jätkäsaaren Vekkokauppa.comissa maksaa passikuvat vain euron / 6 kuvaa. Onneksi ovat edulliset, sillä pitää varmaan mennä uudestaan. Molempien kuvat nimittäin epäonnistuivat. Valaistus oli jotenkin outo ja Elviksellä puuttuu kuvassa kokonaan leuka, mulla niitä on taas kaksi.
Kokemuksia ja ajatuksia lasten kanssa matkustamisesta olisi todella mukava kuulla. Ja matkakohdevinkkejä myös!
Ja asiasta viidenteen, käykäähän osallistumassa meandi arvontaan!
