LASTEN HARRASTUKSET

13/09/2019

Lasten harrastukset puhuttavat usein näin syksyisin ja monessa blogissakin aihetta on sivuttu viimeisen viikon aikana.

Itse olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että pieni, alle kouluikäinen lapsi ei tarvitse harrastuksia. Toisaalta, silläkin on iso merkitys mitä harrastaa. Tavoitteelinen urheilu -tai musiikkihaharrastus eroaa todella paljon vaikka jokaviikkoisesta uimahallikäynnistä tai muskarista.

Tärkeintä kuitenkin on, ettei harrastus rasita liikaa – niin lasta kun vanhempiakaan. Tähän taas vaikuttaa moni muu seikka harrastuksen mielekkyyden lisäksi, kuinka usein, mihin aikaan ja kuinka kaukana kotoa se on – auttaako tarvittaessa joku kuskaamisessa. Itselleni suurin rasite on ollut juurikin lasten harrastuksiin vieminen, hakeminen ja siinä välissä odottelu.

Nyt kun isommat lapset kulkevat lähes itsenäisesti harrastuksiinsa – jotka löytyvät myös ihan läheltä – saavat he omasta puolestani harrastaa melkeimpä niin paljon kun huvittaa (niin kauan kun se on mielekästä eikä haittaa muuta elämää).

Olen tässä vuosien aikana myös huomannut, että harrastuksen hinta ei todellakaan korreloi laadun kanssa. Olemme aloittaneet harrastusuramme ensin ilmaisista kaupungin ja seurakunnan kerhoista ja muskareista, ja nyt pojat taas käyttävät hyödykseen kouluilla järjestettäviä erilaisia kerhoja. Kuten teatteri -ja improkerhoa, kuviskerhoa, liikuntakerhoa sekä kokkikerhoa. Kaikki nämä on maksuttomia ja ihan superhyviä sekä ammattitatoisesti ohjattuja.

Pojat ovat käyneet myös suht edullisilla erilaisten järjestöjen, kuten MLL:n järjestämissä harrastuksissa, sikrkuskoulussa ja kuvataidekerhossa. Ne maksavat alle satasen lukukaudessa ja ovat olleet myös laadultaan todella hyviä. Sitten taas toisen toimijan, yli puolet kalliimpi Parkour-koulu ei vastannut yhtään edes lapsen odotuksia – se oli vain ylikallis (ja tylsä) jumppa.

Harrastuksia on myös lopetettu. Juurikin tämä hyvä kuviskerho harmiksemme sen vuoksi, ettei jatkokurssille ikinä mahtunut mukaan, jalkapalloharrastus pitkän yrittämisen jälkeen sen vuoksi, ettei se vaan ollut oma juttu. Mielstäni on tärkeää kannustaa lasta, eikä heti antaa lopettaa, mutta nähdä herkästi myös milloin vain kannattaa siirtyä seuraavaan lajiin. Ikävä jos lapselle jää huono fiilis siitä, että hänet pakotettiin johonkin, mikä ei tuntunut hyvältä.

Pojat kävivät myös yhdessä tanssikoulussa, mikä oli tosi kiva ja mieluinen, mutta siinä ongelmaksi tuli kuitenkin logistiset haasteet ja huono kellonaika. Autottomana lasten kuskaaminen ei ole mitään herkkua – etenkään talvella. Se siis loppui taas meidän vanhempien päätöksestä.

Tällä hetkellä neljäsluokkalainen Kaapo harrastaa säännöllisesti huimat neljä kertaa viikossa. Se kuulostaa itsestänikin aika paljolta, mutta hän nauttii harrastuksistaan eikä koe niitä taakkana – päinvastoin, hän saa niistä paljon iloa. Karate hänellä on kolme kertaa viikossa ja bändikoulu kerran. Tämän lisäksi hän osallistuu itsenäisesti lähes viikoittain koulun jälkeen järjestettäviin ilmaisiin kerhoihin luokkakavereidensa kanssa.

Karate järjestetään parin minuutin kävelymatkan päässä meiltä kotoa, joten on tietysti kiva ja arkea helpottava asia, että hän voi vaihtaa Karate-asun kotona ja kipaista harrastukseensa. Tärkeintä ja parasta toki, että laji tuntuu hänelle kaikin puolin sopivalta ja hän tosissaan itse tykkää käydä siellä.

Bändikoulussa alkoi juuri kolmas kausi ja sekin on ollut hyvin mieluinen. Joka kauden päätteeksi järjestetään myös konsertti, jossa he esiintyvät ja ne ovat olleet meille vanhemmille ihan mahtavia hetkiä nähdä oma pikkuinen lavalla.

Karate maksaa 150 euroa lukukaudessa (3 x vko 1,5h kerta) ja bändikoulu (15 kertaa 1h kerta) 250 eur. Isovanhemmat osallistuvat harrastusmaksuihin.

Tokaluokkalainen Elvis harrastaa isoveljeään vähemmän. Useamman vuoden kestänyt sirkuskoulu joutui harmillisesti lopettamaan viime kevään jälkeen, mutta onneksi vielä lähempää kotia löytyi uusi, joka on nyt muutaman kerran jälkeen vakuuttanut meidät kaikki – oikein pätevän oloinen koulu jossa pääsee kunnolla temppuilemaan!

Sikruskoulun lisäksi löytyi vuoden etsinnän jälkeen kuviskerho – omasta koulusta, koulupäivän pääteeksi. Sitäkin on takana vasta kaksi kertaa, mutta Elvis on tykännyt tosi paljon.

Koulun jälkeen Elvis myös käy neljä kertaa viikossa leikkipuiston iltapäiväkerhossa. Siellä ei ole hirveästi ohjattua toimintaa, mutta heidän kaveriporukkansa tykkääkin mieluiten leikkiä omiaan puiston metsässä. Mielestäni tällainen ”vapaa” tekeminen on oikein hyvää ja riitävää pienelle koululaiselle, joka saa välillä pinnistellä aika paljon jotta jaksaa keskittyä koulupäivän ajan.

Sirkuskoulu maksaa 210 eur lukukaudessa (1 x vko 1h kerta + mahdollisuus osallistua ilmaistunneille), kuviskerho 0 eur (1 x vko 2h kerta).

Etenkään pienempien lasten vanhempien on mielestäni turha stressata siitä, jos lapsella ei ole mitään sen kummempia harrastuksia. Etenkään jos lapsi on päiväkodissa. Se on aivan riittävää touhua sen ikäiselle ja pienet tarvitsevat hoitopäivän jälkeen lepoa kotona.

Tottakai kaikki perheet ovat erilaisia, enkä ole tässä tuomitsemassa kenenkään valintoja. Joissain perheissä varmasti päiväkoti-ikäisetkin voivat nauttia säännöllisestä harrastuksesta ja joillekin taas riittää hyvin perheen kanssa tehnyt metsäretket ja leipomiset kotona.

Meillä Elvis kävi viime keväänä Helsingin Ooperan poikien baletin testitunnilla ja tykästyi siihen kovasti. Mietimme yhdessä balettiharrastuksen aloittamista ja lopulta päädyttiin siihen ettei hän sitä innostukseta huolimatta aloita. Tokaluokkalaisella treenikertoja on viikossa 3-4, eikä yhdeltäkään tunnilta saa olla pois hepposin syin. Heppoinen syy olisi esimerkiksi kaverin synttärit, jotka aika usein sattuisivat lauantain treenikerran päälle. Vaikka harrastuksena baletti olisi hieno ja voisi viedä vaikka minne, en halua vaatia lapseltani myöskään sellaista uhrausta näin nuorena. Toisaalta, nyt emme saa ikinä tietää kuinka intohimoisesti hän lopulta olisi balettiin suhtautunut ja olisiko se sittenkään ollut uhraus hänelle.

Toistaiseksi mennään kuitenkin nyt näin ja just nyt tämä on tosi hyvä. Yksivuotiaalla ei ole vielä harrastuksia, mutta kävisimme kyllä mieluusti kerran viikossa yhdessä muskarissa jos se ei sattuisi päiväuninen kanssa päällekäin. Eilen juuri puhuttiin, että aletaan käymään säännöllisesti uimassa koko perhe – kunhan lähihallimme remontti nyt pian valmistuisi.

Mitä, miten ja kuinka usein teillä harrastetaan? Olisi kiinnostavaa vähän vertailun vuoksi kuulla mitä harrastukset teillä maksavat?

Tägin LAPSI HARRASTAA alta muuten löytyy useampi muukin vanhempi kirjoitukseni lasten harrastuksiin liittyen.


5 Responses to “LASTEN HARRASTUKSET”

  1. Avatar Tinsku sanoo:

    Jep, ajankohtainen aihe. Meillä pian 6-vee täyttävä harrastaa kolmesti viikossa. Muskari on 60e lukukausi, liikuntaleikkikoulu 110e vuosi ja nyt uutena sähly 30e vuosi.
    Kaikista jäbä tykkää kovasti. Ollaan aina käyty muskarissa ja 2-veestä alkaen jumpalla. 3-vuotiaana poika oli päiväkodissa ja silloin pidettiin vaan Muskari harrastuksena. Sitten on käynyt kerhoissa pari tuntia päivä plus harrastukset ja nyt eskari. Rauhalliselle pojalle just soppelisti touhua! Riippuu just lapsestakin miten paljon kaipaa ja jaksaa harrastuksia. 2-vee pikkusisko käy muskarissa, askartelukerhossa ja nyt aloitettiin jumppa, mistä on aivan fiiliksissä. Jumpan hinnalla 126e vuosi pääsen myös itse paikallisen jumppajärjestön kaikkiin aikuisten jumppiin.

  2. Avatar Saija sanoo:

    6 v eskarilainen harrastaa jalkapalloa 1 krt viikossa 1 h. Hinta 75 e/syyskausi. Joukkue muodostetaan todennäköisesti syyskauden jälkeen jolloin harjoituskertoja 2 viikossa ja hinta 20-30e/kk. Ryhdyn ehkä joukkueen rahastonhoitajaksi jolloin lapsi saa harrastuksen ilmaiseksi. Tämä osallistumiseni ei meidän tilanteessa johdu siitä että haluan säästää rahaa, vaan siitä, että kukaan muu ei halua osallistua ja joukkuetta ei voi muodostaa ilman toimihenkilöitä.

    Aiemmin on aina ollut joku harrastus 1 krt viikossa. On ollut muskaria, tanssia, korista ja tätä jalista. Lähinnä itseäni varten myös, että on ollut sosiaalista elämää iltaisin.

  3. Avatar Annasiili sanoo:

    Meillä tyttö 6v. harrastaa team gymia 2xvko 1.5h, lukukausimaksu n.400€ ja kerran viikossa käy ponikerhossa joka ei sido mitenkään että sinne voi ilmottautua aina erikseen hoitamaan poneja ja ratsastamaan jos haluaa ja jaksaa 12e/kerta.
    Itse ajattelin aluksi että 6veelle nuo kahdet jumppatreenit viikossa liikaa mutta koska kyseessä energinen ja liikkuva lapsi niin vaikuttaa nauttivan ja esittelee uusia taitoja ja harjoittelee kotonakin.
    9v. Poika käy kokkikerhossa pienen maanittelun saattelemana (meinasi mennä vaan kotona lorvailuksi ja vonkuiluksi) joka osoittautui hyvinkin mielekkääksi ja nyt innostui yleisurheilukoulusta ihan omasta aloitteesta. Kokkikerho on 11€ ja urheilukoulu 55e/kk.
    Molempien harrastukset sattui sopivaati kahdelle samalle päivälle eli tiistait ja torstait harrastellaan illat ja kuskataan molempia. Meillä kätevästi harrastusten aikana saadaan käytettyä koira pitkällä lenkillä miehen kanssa usein kahdestaan joten homma toimii kaikin puolin!

  4. Avatar Heidi sanoo:

    Meillä lasten harrastusmenot vähintään 200 e kuussa. Talvikaudella reilusti enemmän, kun yksi harrastaa talvilajia.

    Tää harrastushomma on se, mihin on haluttu satsata. Kellään ei ole hirmuisen kallista lajia, mutta lapsia on neljä ja varsinkin yksi talviaikaan kallista, kun paljon jäitä ja reissuja.

    Kukaan ei tue maksuissa. Niinpä koitetaan säästää sit ihan kaikessa muussa.

  5. Avatar Jm sanoo:

    Meillä 10 v. esikoinen käy 2 x viikossa uimtitreeneissä mutta en kyllä yhtään muista paljon se maksaa. Meillä täällä pikkukaupungissa on joka tapauksessa edulliset maksut, joitain kymppejä lukukaudessa. Lisäksi pianotunti kerran viikossa, se kustantaa noin 220€ lukukaudessa. Ai niin ja koulun ilmainen sählykerho. Eli harrastuksia 4 päivänä.

    Keskimmäinen lapsi, 8 vee käy pianon lisäksi telinevoimistelussa kerran viikossa, 90€/lukukausi ja yleisurheilukoulussa, sekin taisi olla noin satasen. Harrastusiltoja 3. Tyttö olisi kyllä innokas harrastamaan enemmänkin, mutta se tarkoittaisi kilparyhmään siirtymistä ja harjoituskerrat tuplaantuisi. Katsotaan vielä tämä vuosi näin mihin innostus sitten kohdistuu. Periaatteessa en haluaisi jarrutella jos lapsella itsellä intoa riittää.

    Kuopus 4 vee ei käy säännöllisesti missään harrastuksessa, päiväkotitouhut ja perheen yhteiset jutut esim. uimahallikäynnit riittää hyvin.

Kommentoi