Turussa oli upeaa. Vietimme kaksi yötä Taikinan perheen luona. He ovat siis entisiä Alppilalaisia, jotka muuttivat hiljattain opiskelujen perässä Turkuun. Olikin tullut jo kova ikävä! Majailu toisten nurkissa, muuttohärdellin kesekellä väliaikaiskaksiossa jossa ennestään kaksi lasta, kissa ja koira, kuulostaa jo ajatuksena sekasortoiselta. Hyvin kuitenkin mahduttiin ja oltiin sulassa sovussa.

Kaapolla ja Lallilla oli käynnisä hyvät leikit aamusta iltaan. Olivat pojat taineet ikävöidä jo toisiaan. Elvis ja Lennu höpsöttivät omiaan, seassa pyöri koira ja kissa seurasi kauhuissaan menoa turvallisen välimatkan päästä.

Me aikuistet joimme kahvia. Pyörittiin myös ympäri Turkua, käytiin ulkona syömässä, seikkailtiin bussilla Skanssiin, miehet kävivät tutustumassa Turun yöhön, käytiin leikkimässä Seikkailusaaressa, Polarn O. Pyretin outletissä, ostettiin Erican kanssa samanlaiset college-asut, äidit tutustuivat bailaavaan turkuun, käytiin bingossa ja tanssimassa, oltiin karapulassa, pyörittiin ja syötiin taas, tavattiin lisää Alppilalaisia ja palautettiin heille lainassa ollut auto, puistoiltiin, syötiin jäätelöä, hikoiltiin helteessä, pipahdettiin design myyjäisissä ja lähdettiin lopulta junalla kotiin. Paljon siis ehdittiin ja paljon jäi tekemättä. Joten uusi retki on tehtävä vielä ennen talvea. Ja teitty Muumimaailmassakin pitää vielä käydä.

Kuuluuko Turku muillakin kesän retki kohteisiin? Itselleni Turku on tullut tutuksi lähinnä Ruisrokin yhteydessä, kumman hyvin sitä onkin onnistunut tutustumaan kaupunkiin komen päivän festaripyrähdysksien aikana. Kaunista oli ja Kiitos vielä tuhannesti kaikesta Erica & co sekä Jutalle perheineen auton lainasta! Mahtavia naapureita ja ystäviä meillä.

Ja maanantaina sitten vuorossa Tampere. Siellä tosin lomaillaan ja loikoillaan pääosin kylpylässä ja rannalla.

Minttu

Stokken Tripp Trapp tuoli on ehkä tunnetuin syöttötuoli ympäri maailman. Pitkäikäinen sekä moneen muuntautuva tuoli on lisäksi laadukas ja kestävä ja sitä on saatavilla vaikka kuinka monessa eri värissä. Lisäksi tuoliin on saatavilla erilaisia perhmusteita ja vauvatukia, jopa sitteri ihan pienelle vauvalle.

Meillä ei kotona ole stokken tuolia, mummolassa kylläkin, mutta pöytään kiinnitettävä tarjotin löytyy. Jaksan aina vaan kehua sitä kaikille. Se on aivan loistava sormiruokailevan, syömään -ja mukin kanssa harjoittelevan lapsen kanssa. Mutta sen lisäksi tosi kätevä pöydän ääressä leikkimiseen, askarteluun, maalamiseen yms. Ja helpompi pyyhkäistä puhtaaksi tai huuhdella lavuaarissa kuin koko pötä.

Meille tuli mahdollisuus testata stokkeen suunniteltua Playtray tarjotinta. Mutta koska meiltä ei tosiaan stokken tuolia kotoa löydy, ja valmiiksi hyvät kokemukset samantapaisesta tarjottimesta jo on, saa joku  onnekas lukija nyt testata tätä!

NYT ARVOMME PALYTRAYN! Osallistuaksesi arvontaan lue ensin tämä:

Voit osallistua jättämällä kommentin postauksen kommenttiosioon su 29.7 mennessä. Laita kommenttiin ainakin sähköpostiosoite ja tarjottimen väritoive.

Lisäksi:

– Viralliset lukijat (bloggerin kautta, naama tuossa ->>) saavat lisäarvan, eli tuplaavat mahdollisuuden voittaa!
– Omassa blogissa tai facebooksivullaan alla olevan kuvan jakavat lukijat saavat vielä yhden, eli yhteensä kolme!

Tarkastan kaikki lisäarvat ja tällä kertaa kaikki huijariarpayrittäjät diskaan kokonanaan.

Onnea kaikille!

Tuntuumpa omitusielta istua pitkästä aikaa koneen ääreen. Vaikea keskittyä. Kirjoitin aiemmin että meillä oli netti poikki. Se oli pois käytössä kokonaiset neljä päivää. Mutta kun se taas alkoi toimimaan ei minua enään huvittanut edes avata sitä. Olin muutamassa päivässä niin tottunut tieteokoneettoman elämään etten edes tiennyt missä välissä muka ehtisin sen ääreen istahtaa. Loppuviikosta netti siis jo pelitti taas, mutta läppäri pysyi kiinni. Viikon tauon jälkeen istun jälleen tässä. Seitsemän päivää kone kiinni tuntuu nykypäivänä paljolta.

Yhden pikaisen postauksen (alla) kävin naputtelemassa puhelimella. Puhemella pääsin myös pikaisesti sähköpostiin ja Facebookkiin. Se riitti hyvin. Aloin jopa miettimään koko blogin lopettamista. Kun muutaman päivän oli siitä erossa ei ajatus lopullisesta luopumisesta tuntunutkaan kovin kummoiselta. Pinnalliset tavarapostukset ovat alkaneet suoraan sanottuna vähän ällöttää. Samanhenkisiä blogeja lukiessa tulee vain kamala tavarahimo. Ajattelin että voisin irrottautua kaikesta siitä. Tai voisinhan myös kirjoitella enemmän syvälisempiä juttuja, mutta ääh. Ihan totta, ei tässä nyt tällä hetkellä ja näillä unimäärillä hirveästi ole mitään syvällisiä, pohtivia tai kovinkaan fiksuja ajatuksia. Suurimmat pohdinnat ovat viime aikoina tapahtuneet kaupan jäätelöaltaalla. Suklaa vai mansikka? Hmmm, siinäpä vasta pulma! Heh.

Tänään kävin nopeasti kurkkaamaan pitkästä aikaa blogiini. En minä halua sitä lopettaa. Se kuitenkin antaa minulle iloa, tai paremminkin te lukijat sitä annatte. Kiitos siitä. Mutta luulen että pidän pientä kesäpaussia kutenkin. Ihan siitä syystä että vuorokaudessa on rajallinen määrä tunteja. Nautin kesästä, kuumuudesta, auringosta ja ulkona olemisesta. Tunnen pienoisia omantunnon tuskia jos en käytä näitä muutamia kesäpäiviä ”tehokkaasti”. Kesäpäivät täyttyvät kivasta tekemisestä, kavereista ja tapahtumista. Välillä on myös ihana viettää laiska päivä rannalla tai mökillä.

Postaukset pysyvät siis kesän ajan varmaan muutamassa jutussa / viikko. Meitä voi kuitenkin seurata Istagramin kautta jonne laitailen muutamia kuvia päivässä. Se löytyy siis ilmaisella puhelimen applikaatiolla mamigogominttu -nimellä.

Ylläolevat kuvat ovat viimevikkoiselta reissulta Hakanimenen leikkipuistoon. Ärsyttävä blogger muutti ne suttuiseksi mössöksi (argh, miksi!?). Koneettomaan viikkoon on mahtunut myös paljon paljon muuta, kaupinkireissuja, leikkipuistoja, perhelounaita, kaverilounaita, kaverin läksiäiset, baari-ilta, neljä kesäteatteriesitystä, musiikkiohjelman nauhoitukset. Ai niin ja oltiinhan me Lassen kanssa KAHDESTAAN yötä hotellissa, käytiin kylpylässä, syömässä, hohtominigolfissa, nukuttiin kunnon yöunet ja sellaista kivaa. Tälläviikkolla haaveilen alennusmyynneistä. Juhannussuunnitelmatkin taidettiin juuri lyödä ainakin osittain lukkoon. Jee.

Jos ette vielä ole osallistuneet valokvauslahjakorttien arvontaan niin menkää ja vinkatkaa ihmeessä myös kaverillekkin! Nyt teitä lahjotaan muuten kunnolla, sillä P&G on tarjonnut arvottavaksi myös upean Multiquick 5 sekoittimen. Siitä lisää pian!

Minttu

Kolme esitystä takana ja kolme edessä. Jokainen näytös on ollut ihan erilainen. Hienosti on mennyt. Lapsiyleisölle on ihana esiintyä. Ovat niin rehellisiä, vaativia ja heittäytyvät täysillä mukaan. Olivat he ihan pieniä taaperoita tai jo isompia koululaisia kaikki ovat tykänneet.

Näytelmä on yhdistetty kahdesta 60-luvulla kirjoitetusta satunäytelmästä. Siinä on oikein hyviä opetuksia sekä tietysti upeita hahmoja! Pupu, oravia, peikkoja, noita, lapsia, puhuva nukke, kuningas, hoviväkeä. Omasta roolistani, kiukuttelevasta peikkotytöstä Ärripurrista tykkään paljon. Sitä on ollut huippua tehdä. Ja mikä hieno roolimalli, uhmainen miniärri meiltä löytyykään omasta kodista! Hih!

Viimeisiä esityksiä voi tulla katsomaan Itä-Pasilaan. Vapaa pääsy, joten kannattaa tulla jos vain sillä päin asuu tai liikkuu. Toivotaan loppuviikoksi yhtä hienoja esitysäitä ja yleisöä! Tarkemmat tiedot löytyvät FBstä tai kysyttäessä sähköpostilla.

Ps. Meillä on netti poikki koko viikon ja tämä puhelimella postaaminen ei ole oikein mun juttu. En osaa esim linkittää tällä. Kuviakaan en saa kamerasta. Joten vähän hiljaisempaa varmaan täällä.
Kuvat Mira Iiskola.

Minttu

Tämä viikonloppu on pitänyt sisällään siivousta, kyläilyä, pyöräilyä, kaverisynttärit, gayteatteria, ulkoilua ja paljon paljon muuta.

 
Ihan normaalia arkea ja elämää, silti tuntuu että päivät ovat ihan täynnä touhua, sovittuja tapaamisia tai kotihommia. Edes kahvikupillista ei ehdi rauhassa juomaan kun taas on jo mentävä. Pääosin kuitenkin kaikkea kivaa homaa mutta yksi asia harmittaa. Tai no kaksi. Se että vaatehuoneen järjestelemiseen ei ole aikaa ja siihen etten ehdi postailemaan blogissa niin usein kuin tahtoisin. Taaskin oli pitkä tauko. Se ei ole huonoa-omaatuntoa, mutta jotain sen kaltaista mitä tunnen kun en pääse tänne päivittämään juttuja aina kun jotain asiaa olisi. On aivan ihana huomata että täällä käy silti porukkaa kurkkimassa ja kommentoimassa. Uusia lukijoitakin on taas tullut ja se saa mieleni tosi iloiseksi. Aurinkoinen kiitos teille kaikille ihanille vanhoille ja uusille lukijoille!

Tämä kevät ja ainakin alkukesä on myös täynnä tekemistä. Uuden lastennäytelmämme treenit alkavat ensiviikolla. Treenaamme pari kertaa viikossa ja esitykset alkavat reilun kuukauden päästä. Ensi kuussa luvassa on ainakin myös tyttöjen reissu Tallinaan ja perhematka Tukholmaan. Tosi kivaa kuitenkin vaikka haipakkaa riittää. 

Uusia postauksia odotellessa (raporttia tulossa ainakin viimeviikkoisesta EMMAn reissusta, vauvan syömis -ja syöttisjutuista) käykäähän lukemassa vaikka Taikinanaaman uutta hauskaa blogia.

Minttu