Hui mikä pakkanen eilen ja tänään! Ei ihme ettei Elvis viihtynyt ihan täysin pulkan kyydissä, kun vetelin häntä pitkin kylää. Vasta myöhemmin kuulin pakkasvaroitusesta jossa kehoitettiin pitämään pienet lapset sisätiloissa. Hups.

Päässä Elvarilla oli kuitenkin lämmin Elodie Detailsin lakki. Moni tuntee Elodien ainakin tuttiketjuista, mutta valmistavat he paljon muitakin vaatteita ja tarvikkeita lapsille. Kuten näitä erilaisia lakkeja. Hatuista suosikkini on varmasti tämä kauniin vihreä versio. Tätä samaa vihreää löytyy myös hanskoista, lämpöpussista ja supernätistä hoitolaukusta.

Meillä on ennen ollut vain Eloden tutteja ja ketjuja joten kiva päästä testaamaan nyt myös tätä lakkia.Sen verran vielä noista veden ja tuulen pitävistä hatuista, että ne ovat pienehköä mitoitusta. Hattujen koot menevät: 0-6m = 42cm, 6-12m = 45cm, 12-24m = 48cm, 24-36m = 52cm. Elviksellä on tuo 12-24kk koko, mutta sanoisin sen vastaavan enemmän 6-16kk. Tämä kannattaa siis ottaa huomioon jos hattua vaikka tilaa nettikaupasta.

Kävin tuossa ennen joulua tutustumassa myös Elodien kevätmallistoon. Uutuustuotteena Elodielta on tullut Home-mallisto, johon kuuluu erilaisia lakanoita, pinnasängyn pehmusteita, vilttejä, unipusseja ja säilytyskoreja. Viime vuonna tulleiden matkarattaiden rinnalle on myös tullut kauniit ja yksinkertaiset babysitterit. Ja muutaman viikon kuluttua lanseerataan ihan uusi tuote!

Tulossa myöhemmin lakanoiden testausta ja raporttia käyttö -ja laatukokemuksista. Niin ja huom, tuo hattu on siis saatu.

Sanokaa nyt etten ole ainut joka kokee välillä suuriakin tunteita lasten kanssa leikkiessä. Ihan totta, mua usein rupeaa jopa harmittamaan kun ensin pyydetään rakentaaman jotain ja sitten se tuhotaan surutta. Onhan se ihan hölmöä, mutta jotekin sitä pääsee välillä niin niihin leikkeihin ja etenkin rakentamiseen mukaan.

Muuten en hirveästi jaksa leikkiä lasten kanssa leluilla, mutta legoilla rakentamisesta tykkään. Tai niin kauan kunnes lapsi päättää että tää talo onkin rallirata ja tuhoaa hetkessä vaivalla väsätyn rakennelman. Sama juttu kesällä hiekkalaatikolla. Pyydetään rakentamaan hiekkalinna tai autorata ja juuri ennen kun se on valmis päättää lapsi hypätä sen päälle. Ja minä siinä vieressä yritän suojella viimeisiä rippeitä, ei saa rikkoa! Älkää tuhotko!

K sai syksyllä lahjaksi ihan pieniä legoja joista voi ohjeiden mukaan rakentaa erilaisia autoja. Isä ja poika rakentelivat niitä ja kun autot olivat valmiit oli isä sitä mieltä, ettei niillä saa leikkiä jotteivät mene rikki! Naureskelin ja olin aika ihmeissäni, nehän ovat leluja ja leikkimiseen tarkoitettuja. Mutta nyt kun olen taas parina iltana rakennellut lasten toiveesta taloa, eläintarhaa, autotallia.. jotka on heti tuhottu, alan ymmärtään hieman tuota mihenkin ajatusjuoksua.

Kaapo on jo tajunnut että äidin kiusaaminen toisen leikin lomassa on hauskaa. Ja niinhän se varmaan onkin, kyllä mua itseänikin välillä naurattaa oma tuohtumukseni. Huomaan ajattelevani että noh, rakennan sitten yksin illalla hienon eläintarhan kun lapset ovat nukkumassa. Vielä en onneksi ole tähän ryhtynyt, jos näin joskus käy niin mut saa viedä jonnekkin hoitoon. Parina iltana on ollut myös suuri kutkutus asetella nukkekodin kalusteet ja pikkusälät nätisti.

Päätön pokkarilla sohiminen ja saman välkyttely on muuttunut ihan kunnolliseksi valokuvaamiseksi. Kaapo on aina ollut kiinnostunut kamerasta (kuten myös kännykästä tai kaukosäätimestä), mutta nykyään voisi sanoa että hän on kiinnostunut valokuvaamisesta. Olen antanut hänen pienestä saakka kuvata pokkarilla tai puhelimen kameralla ja otoksia onkin kertynyt aikamoinen määrä. Oma lähes päivittäinen kuvien räpsiminenkin on varmasti vaikuttanut kiinnostukseen. Viimeaikoina Kaapo on saanut kuvata myös järkkärillä ja joululahjaksi hän sai ihan oman kameran.

Kun ennen oli hauska vain heilua kameran kanssa ja katsoa mitä näytöllä liikkuu, nyt Kaapo kuvaa tarkasti ja hartaasi lempiasoitaan. Leluja, tv-ohjelmia, ystäviä ja perhettä. Uumoilen että esimmäinen ruoka-annoskuva on tulossa pian. Esimerkin voima kun on suuri. Hieman malttia vielä, niin kuvista tulee useammin tarkkoja. Nyt kun on aina kova kiire tarkistaa ja näyttää muille millainen kuva tuli otettua, välillä ennen kuin liipasin on käynyt ihan pohjassa.

Käytiin tänään päiväretkellä Hämeenlinnassa, Hunajassa. Tietysti Kaapon piti ottaa oma kamera matkaan mukaan. Me auringosta hullaantuneet bloggariäidit heiluimme kamerat kädessä minkä keskesimme. Ehkä Kaapokin perustaa oman valokuvausbloginsa aiemmin kun arvaankaan. Kottaraisen tytöllä on jo, täällä.

Meillä on ollut nyt muutaman kuukauden Beditin Zipit – vetoketjulliset päiväpeitot. Peitot ovat toimineet hyvin kerrossängyssä ja muutenkin olen ollut niihin kaikinpuolin tyytyväinen. Ne ovat toimineen juuri niinkuin pitää, Kaapo osaa itse avata ja sulke vetoketjun, lisäksi pesussa ne kestivät hyvin. Värivalintaa, valkoista turkooseilla vetskareilla, pidän edelleenkin ihan nappivalintana. Jos kuitenkin kaipaan tulevaisuudessa vaihtelua, saa pelkän kannen vaihdettua toiseen väriin tai kuosiin.

Moni lukija on peitoista kysellyt ja ollut kiinnostunut sellaisen myös hankkimaan. Ja nyt ehdotankin teille KIMPPATILAUSTA! Sillä jos innostutte tilamaan peittoja yhteensä 10 tai enemmän, tarjoaa Bedit -20% alennuksen!

Homma toimisi niin, että kaikki jotka haluavat tilauksen tehdä 31.1 mennessä saavat minulta koodin jolla sitten saa ostosten loppusummasta tuon 20% pois. Ja tämä siis toteutuu vain jos teitä lähtee tarpeeksi moni kimppaan. Kommentoikaahan siis alle ja/tai laittakaa sähköpostia niin annan koodin! Katso TÄÄLTÄ tarkempi juttu Zipit peitoista!

Joulupukki toi pojille uudet hatut ja hanskat (mistä kummasta se tiesikin). Olin itse viikkoa ennen ostannut lapsille esnsimmäistä kertaa tekniset tavihanskat Lindexistä mutta noita hattuja ei siinä liikkeessä enään ollut. Hatut ja hanskat ovat siis Lindexin omaa Fix-mallistoa johon kuuluu myös muita ulkovaatteita.

Tähän saakka hanskatesti on osoittanut Lindexin hanskat aivan yhtä kelvoiksi kun vaikka POPinkin. Kaapolla on ollut käytössään lyhyempivartiset hanskat, joissa on pukemista helpottavat vetoketjut sivuilla. Elviksellä taas ne sellaiset pidemmät, jossa ranteen kohdalla kiristystarra. Hanskat ovat pitäneet hyvin kosteutta sekä tärkein, sormet lämpiminä.

Hatustakaan ei ole mitään pahaa sanottavaa. Tykkään tuosta mallista sekä tietenkin mustasta väristä. Plussakeleillä tosin vähän hiostavat, mutta niin ovat oikeastaan kaikki tavihatut mitä meiltä löytyy.

Sitten kun joku vielä selvittäisi sen mysteerin, että miten yksivuotaalle ensinnäkin saa 1) hanskat käteen 2) peukun paikoilleen 3) hanskat pysymään 4) peukun pysymään paikallaan. Vai onko tosiaan olemassa yksivuotaita jotka pystyvät ulkona olleessan tarttumaan vaikkapa lapioon?

Tässä kuvaa vielä Kaapon tavikengistä. Ne ovat Crocsin duckbootsit, muuten olen ollut niihin tyytyväinen mutta kärjistä lähti nopeasti kulumaan musta väri pois. En ikinä muistanut reklamoida ja nyt se taitaa olla jo liian myöhäistä. Katsotaan jos saisin nuo jotenkin fiksattua siistimmäksi. Onko muilla näitä kenkiä ja käynyt samoin?