Koska kaupoista ei ole löytynyt sopivan värisiä, kokoisia tai mallisia chinoksia, raaskin tilata Mini Rodinilta nämä santiago slimit. Tämä malli on ollut Rodinin mallistossa varmaankin alusta asti, aina vähän erivärisenä. Ne ovat kuitenkin jääneet tilaamatta hintansa takia, en vain millään ole raaskinut ostaa lapselle yli 60 euron housuja. Nyt kuitenkin alesta löytyi reippaasti kokoja, joten tilasin housut – mutta vain Kaapolle. Hintaa niille jäi postikulujen jälkeen noin 35 euroa.

Chinokset kuuluvat omasta mielestäni erityisesti kevääseen ja syksyyn. Ne ovat loistavat housut ulos, kun ulkohousuja ei vielä tarvitse mutta ilmat ovat liian viileitä pelkissä legginsseissä leikkimiseen. Tykkään pukea lapset värikäästi, siksi harvoin heillä näkee vaikkapa farkkuja. Siistejä chinoksia kuitenkin löytyy monilta merkeiltä usein kivoissa väreissä, joten käytän niitä mielummin.

Itse suosin todella kapeita ja hieman alaspäin kapenevia housuja. Parhaat niistä olen aiemmin löytänyt Popista. Kaapon santiagot ovat vähän isompaa kokoa mitä hän normaalisti käyttää (nämä 116/122), mutta uskalsin tilata ne juuri siksi että tiesin näiden olevan, nimensä veroisestikin, slimmit. Kasvunvaraakin siis löytyy vielä reippaasti tuleviksi vuosiksi, vyötäröllä olevat kuminauhat on kiristetty äärimmilleen ja lahkeita kääritty muutaman kerran. Silti ne istuvat mielestäni hyvin.

Vai mitä tykkäätte?

Usein keittoja tehdessä korvaan ainakin osan perunasta bataatilla. Bataatti tuo kivan säväyksen, makua ja hiukan kai enemmän teveellisyyttäkin ruokaan. Nyt kuitenkin kalakeittoa tehdessäni, korvasin perunan ihan kokonaan pelkällä bataatilla. Toimii!

Soppaan tuli siis bataatin lisäksi kevätsipulia, porkkanaa, tilliä, punaista maitoa (suosittelen kermaa), suolaa, mustapippuria ja lohta. Kaupassa vähän pihistelin ja päätin ensimmäistä kertaa ostaa tuoreen lohen sijasta pakastettua lohta. ISO VIRHE! Ensi keralla nipistän jostain muusta, on se vaan niin eri makuista. Laitoin myös kerman sijasta punaista maitoa, mutta vähän jäi mielestäni liian laimeaksi maku. Aitoa ja ehtaa tavraa sen täytyy siis olla, tästä siis viisastuneena.

Maku ei missään nimessä ollut kuitenkaan ihan huono. Pakastekala upposi ainakin hyvin lapsille, jotka muutenkin tykkäävät syödä kalaa, äidiltään kai oppineet. Kalakeitto on mukavan simppeli ruoka, jossa kuitenkin on paljon makua. Meinasin kirjoittaa että arkiruoka, mutta sopiihan tämä hyvin juhlaankin, miksi ei!

Näin kesällä voisi oransiin keittoon lisätä joukkoon myös vähän vihreää, esimerkiksi makeat herveenversot voisivat sopia hyvin. Vai millaisella reseptillä te muut kalakeittoa teette?

Kun keväällä muutimme vain lasten kanssa kolmisteen uuteen kotiin tusin oloni pitkään turvattomaksi. Etenkin ensimmäiset yöt yksin uudessa kodissa olivat vaikeita. Oli pelottavaa olla uudessa talossa josta en tuntenut ketään, ihmettelin uusia ääniä ja olin aika ahdistunutkin. Pystyin nukahtamaan vai televisio päällä, ulko-ovi takalukossa ja ikävöin lapsia. Pikkuhiljaa uusi koti alkoi kuitenkin tuntumaan tutummalta ja turvallisemmalta.

Minulla oli suuret suunnitelmat omasta ajasta, mitä kaikkea tekisin aika kun lapset olisivat isänsä kanssa. Urheilisin ja ulkoilisin, siivoisin, pyykkäisin, remppaisin ja hoitaisin kaikki muutkin mahdolliset asiat. Sopivassa suhteessa asoita itseni iloksi ja sitten niitä pakollisia kotitöitä.

Suunnitelmat ovat osittain toteutuneet. Pojat ovat ylensä olleet isällään pari arki-iltaa viikossa ja melkein joka viikonloppu. Arkisin en ole hirveästi tehnyt mitään, ottanut lähinnä sitä omaa aikaa vaan. Nukkunut univelkoja, lueskellut ja roikkunut netissä. Viikonloput taas ovat olleet kovin ilta -ja yöelämä painotteisia. Lenkillä en ole käynyt kertaakaan.

Oma aika on ihanaa, mutta meinasin kehittää siitä heti itselleni stressin liian kovien odotusten takia. Olenkin opetellut olla potematta huonoa omaatuntoa tekemättömistä töistä. Ollut itselleni armollinen ja antanut itseni ottaa vain ihan rennosti pyykkikasasta tai sotkuisesta lastenhuoneesta huolimatta. On ollut todella ihanaa antaa tiskien vain odottaa ja ottaa niiden sijasta vaikka torkut – hyvillä mielin!

Lapsia tulee myös ikävöityä. On ihanaa kun he lähtevät viikonlopun viettoon iskän kanssa, mutta sunnuntaina en enään malta odottaa että saan heidät takaisin kotiin.

Yksin olo tuntuu edelleen välillä jotenkin hassulta. Olen pari kertaa vain ihmetellyt, kun en tiedä mitä tekisin. Kukaan ei odota kotona ja kaupungilla voi pöyöriä vaikka koko päivän ja päälle lähteä vielä extempore tyynyostoksille Ikeaan.

Näin suuri määrä ihan omaa aikaa on kyllä tehnyt todella hyvää. Tiedän että sitä voi olla vaikea välillä saada tai ottaa, mutta suosittelen kaikille vähintään yhden illan viikossa. Ja välillä yön yli irtiottoja, ihan vain olemalla tai tekemällä kaikki tekemättömien töiden listan työt – tai molemmat.

Miten te vietätte omaa aikaa ja kuinka usein?

Viikon päästä perjantaina 26.7 saa elokuvateattereissa ensi-iltansa What Maisie Knew-niminen draama, joka kertoo 6-vuotiaasta Maisiesta, joka joutuu keskelle vanhempiensa huoltajuuskiistaa. Elokuva perustuu Henry Jamesin samannimiseen romaaniin joka on varsin herättelevä tarinan perheestä, uhrautuvaisuudesta ja lapsen rakkauden vahvuudesta.

Katsoin elokuvan trailerin ja tietysti se liikutti heti. Mikä tahansa missä on lapsia luonnollisesti nykyisin liikuttaa ja tuo tunteet pintaan, mutta myös tuon eroteeman takia. Varsin kiinnostavan elokuvasta tekee myös ihana Alexander Skarsgård, joten pakkohan tämä elokuva on mennä isolta kankaalta katsomaan!

Nyt arvonkin teidän kesken kolme kappaletta kahden leffalipun pakettia ensi perjantain ensi-iltaan! Jos perjantain suunnitelmat ovat vielä auki niin nyt osallistumaan! Tässä arvonnassa siis kolme onnellista voittaa 2kpl leffalippuja What Masie Knew elokuvaan!

Osallistu kommentoimalla tähän postaukseen, muista toimiva sähköpostiosoite! Arvonta on voimassa vain tämän viikonlopun, sunnuntaihin 21.7 klo 20.00 saakka!

http://www.youtube.com/watch?v=IFji1gDa8hM
Maisie on kuusivuotias hurmaava ja eloisa tyttö, joka joutuu suunnistamaan vanhempiensa katkeran huoltajuuskiistan kaaoksessa. Ikääntynyt rokkitähtiäiti (Julianne Moore) ja taidekauppiasisä (Steve Coogan) ovat liian kiinnostuneita itsestään huomatakseen omaa kyvyttömyyttään vanhempina. Isän lyöttäytyessä sopimattomasti yhteen Maisien lastenhoitajan (Joanna Vanderham) kanssa ja äidin löytäessä vierelleen nuoren baarimikon Lincolnin (Alexander Skarsgård), kasvavat eroriidan panokset entisestään, ja viattoman Maisie-paran sukkulointi kotien välillä saa yhä sydämettömämpiä piirteitä. Maisie pitää kuitenkin silmänsä valppaasti apposen auki ja näkee tarkasti sokean itsekkyyden lävitse. Maisie tietää, että hänen on itse raivattava tiensä kotiin aikuisten lapsellisuuden suosta.The Kids Are All Right -elokuvan tuottajien draaman ovat ohjanneet Scott McGhee ja David Siegel.

Oi mutsi mutsi blogissa käynnissä (tai tulossa tämän illan aikana) sama arvonta, joten tuplaa mahikset ja osallistu sielläkin! 😉

Budjettisisustujan lompakolle sopii String-hylly, jota voi laajentaa pikkuhiljaa, aina taloustilanteen salliessa, mieleisekseen.

Toissa talvena ostettu hylly sai nyt uuden funktion uudessa kodissa, kun aiemmin työpisteenä toiminut hyllykkö muuttui kirjahyllyksi ja tv-tasoksi.

Työtaso lähti siis eteenpäin ja tilasin Finnish Design Shopista muutaman hyllyn lisää, lehtitelineen sekä yhden seinään kiinnitettävän sivupaneelin. Myöhemmin tuota voisi hyvin jatkaa toisella samanmoisella, niin alas kuin yläpuolellekkin.

String Sytemissä tykkään juurikin tuosta muunneltavuudesta. Osia, hyllyjä, paneleita ja kaappeja löytyy jos minkälaista ja kaikki sopivat keskenään yhteen. Hiljattain Sting mallisto laajeni taitettavalla pöydällä, joka on aika näppärän näköinen vaikka pieneen yksiöön.

Muunneltavuuden lisäksi itseäni Stringissä viehättää ilmava ja kevyt ulkonäkö. Valo pääsee liikkumaan hyllyn läpi eikä näytä raskaalta vaikka kokonaisuus olisi kovin suurikin.

Ainut miinus tuossa meidän hyllyssä on se, että telkkari on nyt esillä kokoajan. Ehkä maailman rumin sisustuelementti ja vielä keskellä huonetta! Vanhassa kodissamme meillä tv oli kaapin ovien takana, oli kiva kun sen rumiluksen (ja noi ärsyttävät johdot) sai sinne piiloon.