Kirpeät syysaamut taitavat olla täällä jäädäkseen. Vaikka tietyllä haikeudella hyvästelenkin kesän, tykkään myös paljon näistä raikkaista ja aurinkoisista syysaamuista. Pieni kipakkuus antaa itsellekkin vähän lisää energiaa, toisin kuin kesän raskaat, tunkkaiset ja kuumat päivät.

Syksystä pidän monesta muustakin syystä, yksi niistä on kerrospukeutuminen. Kun kesällä se yksikin vaatekappale oli liikaa niin nyt voi olla taas vähän luovempi pukeutumisen suhteen. Yhdistellä vaatteita eritavoin, antaa niille vaihtelua erilaisilla asusteilla kuten huiveilla tai sukkahousuilla. Kunnes taas pitää piiloutua ison toppatakin alle koko pitkäksi talveksi. Aamukahvikin muuten maistuu ihan erityisen hyvältä kirpsakkana aamuna puistossa nautittuna.

Aina tasaisin väliajoin pyydetään postausta tavallisesta päivästämme. On vaikea määritellä millainen on tavallinen päivä, ne kun yleinsä kaikki ovat aina ihan erilaisia. Välillä voimme viettää kymmenen tuntia putkeen ulkona, jonain päivänä kipaisemme vain nopeasti pihan kautta kauppaan. Päiviämme rytmittää kuitenkin ateria -ja unirytmi – mitäpä sitä muuta tarvitaankaan! Tänään oli aika perus päivä, kiva mutta perus, joten ehkä sen voisi luokitella tavalliseksi päiväksemme.

Olin mennyt edellisyönä taas ihan liian myöhään nukkumaan ja aamulla väsytti paljon. Molemmat pojat olivat kömpineet viereeni jossain vaiheessa yöllä. Heräiltyään laitoin lastenohjelmat pöyrimään ja jatkoin itse toinen silmä auki torkkumista. Kun vihdoin pääsin ylös oli kello jo puoli kymmenen! Äkkiä puurot tulille! Aamupalan jälkeen pojat lueskelivat kirjoja kun minä yritin löytää päälleni hiostavaan hellesäähän jotain muutakin soveltuvaa vaatetusta kuin pelkät bikinit. Meidän uloslähdöt ovat usein kaaottisia, eikä tämäkään kerta ollut poikkeus, talvea ja toppavaatteita vaan odotellessa…

Olin edellisenä päivänä kuullut että kaverini 5-vuotiasta lasta oltiin kiustattu siitä, että hän ajoi vielä apupyörillä. Jostain syystä meillä on tänä kesänä jäänyt pyöräilyt todella vähäiselle, joten päätin että nyt aletaan treenaamaan. Elvis oli selässä kantorepussa ja Kaapoa piti työntää pienimmissäkin ylämäissä. Tiivistetysti sanottuna, tuli hiki. Lenkin pääteeksi vielä kauppaan.

Pojat piirtelivät keittiössä samalla kuin tein ruokaa. Nopeaa ja helppoa kanapastaa. Kanapalojen lisäksi kastikkseen tuli kevätsipulia, pakkastesta vihannessekoitus (papuja, herneitä, kukkakaalia ja porkkanaa), tölkki tomaattimuskaa sekä kermaa. Hyvää mutta ulkonäkö ei blogiuskottavaa. Taustalla radiosta soi Basson keskipäivä, josta on tullut ihan koko perheen suosikki radio-ohjelma.

Kaapo nukkuu enään todella harvoin päiväunet, eikä tänäänkään ollut poikkeus. Hän tahtoi katsella lempielokuvaansa ja minä suostuin. Olin itsekkin aika poikki ja ajattelin saavani levätä samalla itsekkin. Helle ja aamupäivän lenkki taisi väsyttää itseni lisäksi Elviksen, joka heräsi uniltaan vasta puoli viisi. Oho. Skippasimme siis kokonaan välipalan ja söimme lounaalta jäänyttä pastaa. Tai paitsi minä, oli niin kuuma ettei ruoka maistunut – mutta turkkilainen jogurtti jäisillä marjoilla kyllä. Salaa lapsilta tietysti.

Ystäväni, ja yksi Elviksen kummitädeistä, tuli seuraksemme puistoon. Pojat kävivät uimassa ja leikkivät. Pyörälläajoharjoitukset jatkuivat. Matkalla näimme kuumailmapalloja. Iltapalaksi puuroa marjoilla ja hunajalla. Iltapesun jälkeen pojat olivatkin jo ihan poikki. Olihan kellokin jo yli yhdeksän. Varmaan ensimmäistä kertaa elämässään Kaapo halusi mennä omaan sänkyyn nukkumaan, ja nukahtikin sinne ihan heti.

Sellainen päivä! Huomenna luvassa aamupäivällä ainakin Back to School tapahtuma puistossamme ja ensimäisessä kuvassa näkyvän vaateröykkiön sevittämistä. Blogin puolella varmaan farkkujuttuja. Näitä arkisia paloja elämästämme voi myös seurata Instagramista, @mamigogominttu nimimerkillä löydymme sieltä.

Miten teidän tavalliset päivät menee?

Koska kaupoista ei ole löytynyt sopivan värisiä, kokoisia tai mallisia chinoksia, raaskin tilata Mini Rodinilta nämä santiago slimit. Tämä malli on ollut Rodinin mallistossa varmaankin alusta asti, aina vähän erivärisenä. Ne ovat kuitenkin jääneet tilaamatta hintansa takia, en vain millään ole raaskinut ostaa lapselle yli 60 euron housuja. Nyt kuitenkin alesta löytyi reippaasti kokoja, joten tilasin housut – mutta vain Kaapolle. Hintaa niille jäi postikulujen jälkeen noin 35 euroa.

Chinokset kuuluvat omasta mielestäni erityisesti kevääseen ja syksyyn. Ne ovat loistavat housut ulos, kun ulkohousuja ei vielä tarvitse mutta ilmat ovat liian viileitä pelkissä legginsseissä leikkimiseen. Tykkään pukea lapset värikäästi, siksi harvoin heillä näkee vaikkapa farkkuja. Siistejä chinoksia kuitenkin löytyy monilta merkeiltä usein kivoissa väreissä, joten käytän niitä mielummin.

Itse suosin todella kapeita ja hieman alaspäin kapenevia housuja. Parhaat niistä olen aiemmin löytänyt Popista. Kaapon santiagot ovat vähän isompaa kokoa mitä hän normaalisti käyttää (nämä 116/122), mutta uskalsin tilata ne juuri siksi että tiesin näiden olevan, nimensä veroisestikin, slimmit. Kasvunvaraakin siis löytyy vielä reippaasti tuleviksi vuosiksi, vyötäröllä olevat kuminauhat on kiristetty äärimmilleen ja lahkeita kääritty muutaman kerran. Silti ne istuvat mielestäni hyvin.

Vai mitä tykkäätte?

Nuo Makian vihreät neuletakit ovat yhdet omista suosikeistani poikien vaatteista. Kaapon takki ostettiin viime vuonna Skidit Festareilta ja sen selkämystä koristaa siellä käsin painettu Kuudes Aisti (samaan aikaan olevat aikuisten festarit) printti. En ole juurikaan lasten vanhoja vaatteita säästellyt, mutta tämä festaripaita pääsee ilman muuta muistojen laatikkoon.

Viime talvena ostin myös Elvikselle samanlaisen neuleen kirppikseltä muutaman eron hintaan. Pojilta löytyy muutama muukin Makian vaate ja tykkään niistä, ennenkaikkea ehkä merkin tuoman coolin mielikuvan takia. Vaatteet itsesään ovat aika simppeleitä, mutta juuri sellaisista pidänkin.

Huomasin eräs päivä puistossa, että olin vahingossa värikoodannut molemmat lapset sulautumaan hyvin vehreään kasvustoon. Onneksi meillä päin betoniakin riittää, niin eivät ihan maastoutuneet. Vihreä onkin ollut ollut aina yksi lemppariväreistäni ja lapsilla sitä aina paljon käyttänyt.

Omasta kaapista ei muuten Makiaa löydy vielä yhtään, vaikka talviparkaa olen käynyt sovittelemassa jo usempana vuonna. Jos ette ryntää heti tilamaan nettikauppaa tyhjäksi, niin ehkä pääsen tänä syksynä sulautumaan viereisen lukion oppilaisiin kadulla kulkiessa..

Pakko vielä palata viime viikonloppuiseen mökkireissuumme. Kuvat kertokoot kaiken oleellisen. Ensi kesänä haluan mökkeillä paljon enemmän mitä tänä kesänä olemme ehtineet, on se vaan niin ihanaa.