Tekisi mieli aloittaa tämäkin postaus sanomalla että HUH. Instagram-seuraajat (ja sori, toka postaus peräkkäin instakuvilla) ehkä jo huomasivatkin, kävin Saksassa. Takana onkin aika mieletön reilu vuorokausi.

Frankfurtissa, Pampersin Schwalbachin tutkimuslaitoksella vietettiin tänään Pohjoismaista lehdistömatkaa bloggareille ja toimittajajille. Suomesta meitä oli kolme naista mukana, joista toisena bloggaajaana paikalle kanssani oltiin kutsuttu Iina.

Päivä oli todella todella mielenkiintoinen ja informatiivinen. Tapasimme erilaisia tutkijoita, insinöörejä, Saksalaisia vanhempia ja tutkimuksiin osallistuvia lapsia. Saimme tutustua perinpohjaisesti vaippojen valmistukseen, kehitykseen, historiaan ja uusiin innovaatioihin. Muunmuassa. Pää taitaa edelleen olla aika pyörällä kaikesta. Mutta sen voin sanoa että nämä ihmiset suhtautuvat todella intohimoisesti siihen, että lapsemme tuntevat olonsa mukaviksi ja kuiviksi vaipoissaan. Kiitos siitä heille. Sakalaiset on muutenkin ihan huippuja.

Reissusta on ihan varmasti tulossa laajempikin postaus, niin paljon kaikkea mielenkiintoista ja innostavaa kuulin ja näin. Mutta ennen sitä kysyn että olisiko teillä jotain kysymyksiä vaipoista? Ihan mitä vaan. Olen aika varma tämän päivän jälkeen että osaan vastata. Ja jos en, tiedän todellakin keneltä kysyä. Huh. Joten nyt ihan mitä vain tulee mieleen vaikka vaippojen valmistuksesta, testauksesta, ympäristöasioista, mistä vaan – niin antakaa palaa!

(Ja tuo mönjä noissa vaipoissa on feikkiripulia, eli shampoota)

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Siitä saakka kun Kaapo oli vauva ollaan pyöritty tosi paljon kaupungilla. Olisiko K ollut viikon ikäinen kun lähdettiin ekaa kertaa kahvilaan. Ja oikeastaan siitä bloginkin nimi tuli, kun mietin mikä kuvaisi eniten sen hetkistä elämääni. Aina jossain menossa. Etenkin kun Kaapo oli pieni vauva, enkä vielä ollut oikein tutustunut muihin äiteihin, oli kaupungilla, kaupoissa ja kahviloissa hengailu tapa pysyä mukana sosiaalisissa kuvioissa ja nähdä ihmisiä.

Paljon, ainakin näin jälkeen päin, hassuja sattumuksia muistuu mieleen. Kuten juuri tuo ensimmäinen kahvilassa käynti viikon ikäisen vauvan kanssa. Eli ihan järkyttävät kaaripuklut pöydälle, naapuripöydälle, mun päälle, mun suuhun, vauvan päälle. Tai se kerta kun unohdin hoitokassin kotiin. Vain pullosta syövä Kaapo heräsi kesken mun vaatteidensovituksen ihan hirveään nälkään. Siinä sitten täysillä huutavan lapsen kanssa toiselta puolelta Stockaa ensin Herkkuun ostamaan korviketta, siitä kuudenteen kerrokseen ostamaan tuttipulloa josta silloin neljännessä kerroksessa sijaitsevaan lastenhoitohuoneeseen maitoa lämmittämään. Tuskin nauratti silloin niin paljoa kun nyt.

Kun Kaapo kasvoi, alkoi viihtymään paremmin puistoissa ja saatiin uusia kavereita, ei enää ihan päivittäin kaupungilla pyöritty, mutta tosi usein kuitenkin. Päikkäritreffejä sovittiin edelleen muiden äitien kanssa kahviloihin. Lastenhoitohuoneet ja lapsiystävälliset ravintolat tulivat myös aika tutuiksi.

Tänään lähdettiin poikien kanssa käymään kaupungilla. Lähtiessä tajusin ettei olla tehty sitä aikoihin! En edes muista milloin viimeksi olisin lähtenyt kummankin kanssa keskustaan. Minulla tosin oli muutama asia hoidettavana, että ihan pelkässä hengailumielessä ei lähdetty, mutta silti. Ja kaikki meni loistavasti! Elvis rattaissa, Kaapo kävellen ja yhdessä vaiheessä käytiin vähän vain juoksemassa edestakaisin Espan puistoa. Sitten taas jaksoi.

Pojatkin olivat mielissään, Elvis nukkui tunnin tirsat rattaissa eikä mäkkärillä lahjominenkaan tuskin ollut huono liike. Kaapo tykkäsi katsella näyteikkunoita ja kaikilla oli hyvä mieli. Ihan loistavaa. Niin ne ajat vaan muuttuu, oli pakko kaivaa muutaman vuoden vanha postaus jossa kerron kaupunkireissujamme from hell.

Tuskin me enää vanhaan malliin kuitenkaan ehditään, tai edes jaksetaan kaupungilla pyöriä, mutta kun niin tehdään niin on kiva tietää että se menee todennäköiseti ihan hyvin (kop kop).

Käyttekö te lasten kanssa paljon kaupungilla, ostoksilla tai kahviloissa? Miten teillä menee ja onko teillä jotain hyviä kikkoja että kaikki viihtyvät?

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Nyt on taas tapahtunut niin paljon että ei meinaa itse edes perässä pysyä. Onneksi on instagram, sieltä voi tarkastaa.

Viimeisen viikon aikana olen

– käynyt kolme kertaa lenkillä, nilkka alkaa toipumaan!
– juonut kuohuviiniä aamupalaksi
– tuntenut suurta ja suloista haikeutta kulkiessa keväisillä kaduilla
– käynyt Tampereella kuvaamassa viimeisen jakson juoksukoulua
– katsonut telkkarista ekan jakson juoksukoulua
– tutustunut uusiin ihmisiin
– rekrytoinut pikkuveljet lastenvahdeiksi
– ollut juhlimassa ja tanssimassa kahdestaan exän kanssa
– tullut dumpatuksi
– lipsunut monta kertaa dietistä
– käynyt tinder-treffeillä
– opetellut optikon kehoituksesta käyttämään silmälaseja (mulla on ikänäkö!)
– ikävöinyt ystäviä
– itkenyt pitkästä aikaa (ihan vähän) ja nauranut ihan tosi paljon
– skeitannut samalla rattaita työntäen
– hurrannut pottaan tulleita pissoja (ei omia)
– kuunnellut täysillä musaa ja tanssinut paljon peilin edessä
– päättänyt ostaa uudet farkut
– jättänyt kouluihin hakemisen ja ennakkotehtävän tekemisen ihan viimetinkaan
– laulanut yksin kadulla
– tehnyt töitä
– ollut aika rento ja kiva äiti
– unohtanut taas vaikka kuinka monta asiaa
– jutellut ainakin neljän tuntemattoman ihmisen kanssa ihan muuten vaan ohimennen
– päättänyt vain katsoa että mitä elämä tuo eteen ja lakata ajattelemasta että olen hukassa

Mulle siis kuuluu ihan hyvää. Mitäs teille?

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Yhteistyössä Elovenan kanssa

Eilen päiväkodin jälkeen ei kiirehdittykkään kaupan kautta kotiin ruokaa tekemään, vaan koukkasimme Alppipuiston kautta ja kävimme katselemassa ohi kulkevia junia. Päiväkotipäivien jälkeen pojat ovat selvästi väsyneempiä, jolloin nälkäkiukkukin yllättää aiemmin. Olenkin vihdoin tässä viime aikoina alkanut oppimaan että pojille kannattaa ottaa pienet eväät mukaan jos vaikka tarhan jälkeen halutaan käydä puistossa. Kyllähän sen oppii, kun liian usein pojat veti hirveät raivarit kaupassa ja roikkuivat jalassa kotona kun yritin äkkiä tehdä ruokaa.

Blogiyhteistyön kautta saimme testattavaksi paljon eri makuja Elovenan Välipalakekseistä. Ja ne ovatkin olleet suuri hitti niin retkieväinä, välipaloina kun herkutteluhetkissäkin. Makuvaihtoehtoja löytyy tosiaan useampia, hedelmäisiä, marjaisia ja sitten niitä vähän herkumpia kuten tummasuklaa ja uusi kausimaku uuniomena-toffee. Reilun kokoisia yksittäispakattuja keksejä onkin helppo ottaa mukaan ja vaikka pitää muutama varmuudeksi aina kassin ja tarharepun pohjalla.

Runsaskuituiset Elovena Välipalakeksit sisältävät terveellistä suomalaista täysjyväkauraa sekä kauralesettä. Ja vaikka ne aika herkkuja ovat, niistä saa kuitenkin hyvää pitkäkestoista energiaa. Joten en en ainakaan pode huonoa omaatuntoa antaessanni näitä ”herkku”välipaloja välillä lapsille. Yksi keksi nimittäin sisältää mausta riippuen noin 4 – 6g sokeria. Itse yllätyin keksien mausta positiivisesti, nissä maistuvat oikeasti marjat – ei sokeri tai mikään muukaan epämääräinen.

Onko välipalakeksit teille tuttuja? Minkälaisia eväitä ja välipaloja teillä syödään yleensä? Entäs herkkuja?

Kannattaa muuten käydä kurkkamassa Elovenan facebook sivut, siellä on käynnissä kisa, jossa kuvaamalla oman aamupuuronsa voi voittaa uuden Jopon! Osallistua voi niin instagramin, twitterin sekä facebookin kautta.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Yhteistyössä Bellablogit ja Dr Oetker

Viikonloppuna Helsingin rautatientorilla olevaan Jääpuistoon avautui viikon ajaksi italialaishenkinen Pop Up Pizzeria. Luistelun lomassa pizzeriassa voi siis käydä herkuttelemassa Dr Oetkerin herkullisia Rustica-uutuuspizzoja. Rustica pizzat ovat normaalia pakastepizzaa suurempia ja muutenkin reilumpia. Eivätkä muuten maistu yhtään perinteiseisiltä pakastepizzoilta. Täytettä on reilusti ja juusto ulottuu reunoille saakka. Yksi pizza sopii hyvin usemmallekkin jaettavaksi.

Me vietimme kivalla porukalla nauruntäyteisen illan Jääpuistossa. Oli oikea elämys istua taivasalla keskellä talvista kaupunkia, nauttia ystävien seurasta, hyvästä ruoasta, juomasta ja musiikista. Mimmin kanssa maistettiin pepperoni-calabrecejuusto -sekä neljän juuston pizzaa. Rustica perheeseen kuuluu näiden lisäksi vielä ainakin tosi herkullisen näköinen kinkkua ja herkkusieniä sisältävä Royal pizza. Luistelemassa olen tainnut ylä-asteen jälkeen käymässä vain kerran, joten lievästi voisi sanoa taitojen olleen hieman ruosteessa. Oli kuitenkin tosi hauska käydä vähän jäällä kokeilemassa. Ehdottomasti yritän vielä ehtiä ensi viikolla lastenkin kanssa luistelemaan, on se vaan niin hauskaa koko perheen puuhaa.

Jääpuisto onkin tosi hyvällä paikalla ja pop up ravintola on lapsiperheille, kavereille ja pariskunnille kiva paikka minne viettämään aikaa ja luistelemaan. Tai ihan vaikka poiketa yksin extempore työmatkalla! Pizzalla voi toki käydä myös ilman luistelua. Tulevana viikkona kun pop up pizzeria on pystyssä on jääpuistossa paljon kivaa ohjelmaa. Kuten luistelukoulua lapsille ja aikuisille, luisteluleikkejä koko perheelle, DJ, Mikki Auki -klubi, ringetteä ja kiekkokoulua.

Suosittelen siis lämpimästi ottamaan perheen tai kaverit tai vaikka molemmat mukaan ja suuntamaan jääpuistoon. Dr Oetkerin Pop Up Pizzeria su 23.3 saakka.

Oletteko muuten jo ehtineet luistelemaan tänä talvena? Mikä ikäisinä teillä lapset ovat ensimmäisen kerran luistimille päässeet?

http://www.youtube.com/watch?v=5YI6C5I_aZ0

Kiinnostaisiko muuten perhematka Italiaan? Dr Oetkerin Facebookissa voit osallistua matkan arvontaan lataamalla oman pizzahetken kuvasi hashtagillä #pizzahetki.

Kiitos kaverit Henriikka, Elsa ja Mimmi <3 !

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.