TÄMÄN HETKEN SUOSIKIT

9/12/2020

GUA SHAAMINEN

Ostin tämän jadekivisien Gua Sha -lastan viime keväänä ja olen käyttänyt sitä siitä saakka välillä säännöllisemmin aamuin illoin ja toisinaan taas vähän harvemmin. Gua sha välineistä tämä lasta on itseasiassa ainut mitä olen kokeillut, mutta en ole tämän rinnalle oikeastaan edes mitään muuta kaivannutkaan. Lasta istuu todella hyvin kasvojeni luustoon aaltoilevan muotonsa ansiosta, sitä voi käyttää leukalinjaan, purulihaksistoon, poskiluille ja silmien ympärille. Olen lastan ostamisesta saakka haaveillut osallistumisesta Katja Kokon Gua sha -verkkokurssille, mutta toistaiseksi olen pärjännyt hyvin myös lastan mukana tulleilla ohjeilla ja netistä näkemieni pätkien pohjalta.

En oikeasti tiedä, näenkö selkeää eroa kasvoissani gua sha käsittelyn jälkeen, mutta ainakin tunnen. Sanotaan että gua shaamalla saa selkeämmät piirteet leukaan ja poskipäihin ja että se ennaltaehkäisee sekä silottaa ryppyjä, kirkastaa ihoa sekä poistaa turvotusta. Itse koen gua shaamisen rentouttavana hetkenä, joka tekee siis myös mielelle hyvää. Jade-kiven sanotaankin olevan erityisen hyvä stressaantuneelle mielelle ja keholle, joten miksi ei.

JOULUN TUOKSUT JA MAUT

Rakastan joulua, mutta en ole yhtään sitä ihmistyyppiä joka aloittaa sen viettämisen kuukautta etukäteen. Meillä kotona joulua harvemmin laitetaan kotiin sen ihmeemmin, varsinkaan kovin montaa päivää ennen aattoa. Nyt meillä on jo nyt poikkeuksellisesti olohuoneessa pikkuiset valot sekä juuri kotiin kannettu pieni metsäkuusi ruukussa (käymme istuttamassa sen ulos joulun jälkeen).

Itselleni joulutunnelma syntyy tuoksuista sekä mauista. En tarvitse ainottakaan punaista servettiä, lunta tai edes kynttilöitä päästäkseni joulutunnelmaan. Minulle riittää tutut tuoksut ja maut.

Tänä vuonna olen ottanut pienen varaslähdön jouluun jo näin joulukuun alussa. Diiffuuserissa tuoksuu kardemumman ja kanelin eteeriset öljyt ja glögiäkin olen juonut jo kolme lasillista. Kun kuusi tuli eilen olohuoneen nurkkaan tuoksumaan, oli aika avata myös kauden eka joulusuklaa. Tonys Chocolonelyn suklaat saavat hyvälle mielelle, koska ne ovat maailman ainoat oikeasti reilut ja orjavaapaasti tuotetut suklaat. Tässä joulusuklaassa on ihanan mausteinen maku, joka myös auttaa siihen, ettei koko levyä pysty ahmimaan kerralla.

BIO SCULPTURE KYNNET

Vuoden pari haaveilin näistä ja nyt syksyllä kävin vihdoin ottamassa ensi kertaa kynsiini Bio Sculpture -lakkauksen. Bio Sculpture on siis geelilakkaus oman kynnen päälle, mutta erona perinteiseen geelilakkaukseen, se on kynnelle paljon hellävaraisempi – itseasiassa se vahvistaa ja hoitaa omaa kynttä, koska myös sen laittaminen eroaa perinteisestä geelilakkauksesta luonnolisuuden lisäksi. Bio Sculpturessa kynnnen pintaa ei viilata ja vahingoiteta, lisäksi itse lakka on myös hellävarainen, hajuton, kliinisesti testattu, eläinkokeeton ja vegaaninen.

Omat kynteni ovat paperimaiset ohuet, helposti lohkeilevat ja katkeilevat. Jo ensimmäisen lakkauksen jälkeen oma kynsi vahvistui lakan alla selvästi ja kynnet pysyivät myös ilman lakkausta katkeamatta. Siis ero oli huikea. Kynnet kasvavat normaalisti geelauksen alla ja minäkin sain sen ansiosta kasvatettua itselleni pitkät ja vahvat kynnet.

Nyt vimmeisimmästä käynnistäni ehti kulua sen verran aikaa, että edellinen lakkaus alkoi irtoilemaan ja otin sen itse ”kuorimalla” pois. Satuin poikkeamaan tavalliseen geelilakkaukseen, kun sellainen sattui muiden menojeni varrelle – suuri virhe! Kynteni menivät jälleen tosi huonoon kuntoon, lisäksi lakkaus tehtiin huonosti ja lähti nopeasti pois. Sen seurauksena kynteni liuskoittuvat ja katkesivat. Nyt on onneksi taas hyvää tekevä bio-lakkaus kynnen päällä ja ihanan siistit kynnet päivästä toiseen. (ps. ompas näistä vauvakäsistä vaikea ottaa kivan näköistä kuvaa!)

TUPLAPEITTO

En koe olevani mikään vilukissa, paitsi nukkumaan mennessä. Väsyneenä olen kylmissäni, mikä usein hankaloittaa nukahtamista. Etenkin talvisin käyn nukkumaan kahden peiton alle pitkissä housuissa, villasukissa, yöpaidassa sekä villapaidassa – ja saatan silti hytistä ennen nukahtamista. Jossain vaiheessa yötä sitten herään kuumisani riisumaan.

Oma peittoni on todella lämmin, eli vika ei ole siinä, mutta hytinään auttoi silti se, kun vaihdoin tulplaleveään peittoon. Tuplapeitto oli meillä jokus yhteiskäytössä, mutta emme osanneet nukkua yhdellä yhteisellä peitolla, tuli liian kuuma, ja siirryimme epäromattisesti omiin peittoihin.

Tuplapeiton kanssa nukkuessa ei enää hytisytä niin kovasti, sillä siihen pystyy kieriytymään ihan kunnolla, eikä kylmää ilmaa pääse mistään sisään. Yksin tuplaleveän peiton alla nukkuminen tuntuu muutenkin pieneltä luksukselta, etenkin jos nukun sängyssä yksin ja pystyn kieriskellä sängyn puolelta toiselle ja pysyä silti kokoajan lämpimässä peiton alla.

KIRKASVALOLAMPPU

Esteettisesti tuo yli metrin mittainen möhkäle ikkunalaudallamme ei saa minua huokailemaan ihastuksesta, mutta ai että mikä vaikutus sillä aamuisin onkaan. Olivat silmät kuinka uniheikasta tahmaiset tahansa, tämä möhkäle saa minut hereille pilkkopimeinä aamuina ja jopa tuntemaan itseni energiseksi ja valmiiksi uuteen päivään. Ison kahvikupillisen kanssa lyömätön yhdistelmä.

Joinain päivinä saatan vahingossa istua sen loisteessa puoleen päivään saakka, kun teen töitä ruokapöydän ääressä. Tässä mallissa hyvä puoli on myös se, että valon kirkkautta pystyy säätämään. Se on toiminut joskus myös lisävalona, kuvatessani pimeässä.

KOSTEUTTAVA KASVOVESISUIHKE

Sain jokin aika sitten testiin kotimaisen luonnonkosmetiikka-apteekkisarja Atopikin uutuustuotteita. Atopikia olen hehkuttanut aiemminkin, kotimaista kauraa sisältävät tuotteet sopivat etenkin herkälle iholle sitä hoitaen ja rauhoittaen. Uuden kosteuttavan sarjan tuotteet ovat silti ihanan kevyitä ja niistä suosikikseni nousi tämä kosteuttava kasvosuihke. Suhkin sitä aamuin illoin ja joskus siinä välissäkin. Kasvosuihkeen ansiosta kosteusvoide imetytyy ihoon paremmin, mikä on näin tavisaikaan erityisen tärkeää.

AURINKO JA PAKKANEN (AKA VIHREÄ JOULU)

Tätä ei ehkä saisi sanoa ääneen, mutta minusta on ihanaa kun ei ole lunta (ilmaston lämpeneminen sen sijaan on aivan kamala juttu, tietysti, sanotaan se nyt tähän alkuun disclamerina heti). Olen nauttinut niin paljon viime päivien kuivista kaduista, auringosta ja pakkasrajatuntumasta. Siitä että voi kulkea lenkkareissa, ilman märkiä varpaita. Lunta toivon talvisin lähinnä vain lasten vuoksi, enkä sano etteikö lumi tekisi kaikesta kaunista, mutta aika nopeasti se usein muuttuu loskaksi ja liaksi – ainakin täällä kaupungissa kun katuja myös suolataan. Nautin nyt, niin kauan kun tätä kestää.


Kommentoi