Tämän syksyn ensimmäinen kerhoviikko on takanapäin. Vaikka Kaapo aloitti kerhon jo vuosi sitten, sain taas kokea sitä tietynlaista äidin yllpeyttä ja samalla haikeutta, kun lapsi jäi kerhoon leikkimään.
Kaapo aloitti kerhoilun viime syksynä kapungin kerhossa. Melkein heti saimme toisesta kerhosta paikan jonka otimme, sillä se on vähän lähempänä kotiamme ja kerhoiluakin on muutaman tunnin enemmän viikossa. Kaapo on viihtynyt kerhossa hyvin, siellä on paljon tuttuja ja mukava ohjaaja. Pitkin kesää on kavereita ja kerhoa ja kaipailtukkin.
Kerhoa on kolme kertaa viikossa, aina kolmen tunnin ajan. Tähän aikaan kuuluu paljon leikkimistä, maalausta, askartelua, eväiden syöntiä ja jumppasalissa temppuilua. Ulkoilu ei tässä kerhossa ole mahdollista, mutta ainakaan minä en ole kokenut sitä huonoksi asiaksi. Ehtiihän sitä puistoilla kerhon jälkeen vielä hyvin, tai jopa ennen jos aikaisin herää.
Mitään erityisiä kerhovaatteita tai muita tavaroita meillä ei ole. Reppu on edelleen se sama vanha, jonka tilalle suunnittelin jo viime syksynä hankkivani mini kånkenin. Eväsrasiakin oli hukkunut muutossa, mutta hyvin ne (aamuisin ennen kerhoa hätäpäissä Alepasta haetut) eväät kulkevat minigrip-pussissakin. Ja vaatteita ei todellakaan ole kerhoa varten nimikoitu. Hienosti sujuu näinkin.
Elvis on ollut hieman näreissään siitä että hän ei saa jäädä myös kerhoon. Olemmekin yrittäneet touhuta paljon kaikenlaista sillä aikaa, ja joka kerta Elvis on nukahtanut rattaisiin ennen lounasta. Kaapo on ollut myöskin aivan loppu kerhopäivien jälkeen, pientä totuttelua siis vaatii tämä alkanut arki heidän osaltaan. Kerhoilu on kuitenkin tosi kivaa ja olen tosi iloinen siitä. Ja ihan loistava homma tässä väsyttävässä kerhoilussa on myös se, että molemmat pojat ovat simahtaneet hetkessä nyt joka ilta puoli kahdeksan-kahdeksan aikaan. Ehkä siitä ja muutenkin uusista nukkumisjärjestelyistämme myöhemmin lisää…
Onko siellä teillä paljon kerholaisia ja millaisia kerhoja teillä on? Minkälaiset ikärajat niissä on?
