Olen täällä varmaan joskus, ainakin ohimennen maininnut, että minulla on viisi pikkuveljeä. Olen siis sisaruskatraamme vanhin ja ainut tyttö. Aika paljon on tullut aikoinaan noita veljiä vahdittua, ja nyt kahden pojan äitinä olo onkin tuntunut aina tosi luonnolliselta.
Siltikkään en edelleenkään tajua kaikkia poikien juttuja tai ajatusmaailmaa, minulla ei ole juurikaan poikia ystäväpiirissä enkä ”osaa” olla yhtään sen paremmin poikien kanssa kuin kukaan muukaan.
Kolme vanhinta veljeäni on jo täysi-ikäisiä, mikä tuntuu ihan hullulta, juurihan ne vasta katsoivat vaipat päällä pikkukakkosta. Myös kaksi nuorempaa tulevat hyvää vauhtia perässä. Meillä on jokaisen sisaruksen välillä aika lailla noin kolme vuotta ikäeroa. Tuskin menee muuten enään kovin kauaa, kun olen meistä kuudesta lyhyin.
Kolme nuorinta veljeäni ovat isäni uudesta liitosta, mutta ikinä en ole heitä kutsunut tai ajatellut mitenkään puolikkaiksi. Tietenkään emme ole nähneet niin paljoa, kun emme ole asuneet samassa paikassa, mutta kyllä hekin ovat paljon ajatuksissa. Tästä syystä taidan olla vanhemmille veljilleni enemmän sellainen ärsyttävä, joka asiasta valittava ja saarnaava sisko ja nuoremmille kiltti ja lempeä, kaiken salliva.
Ihana että näitä komeita veljeksiä riittää vaikka muistan itkeneeni äidilleni joskus että haluan myös pikkusiskon (ja isosiskon). Kaapo ja Elvis ovat myös onnekkaita että heillä on viisi näin kivaa enoa. Olen tosi ylpeä ja iloinen että meillä on näin iso perhe – vaikka se ei ihan perinteinen olekkaan. Sainpas muuten sen pikkusiskonkin, tai itseasiassa kaksi, kun isäni meni uudestaan naimisiin viitsien vuotta sitten ja sitä kautta lapsikatras taas kasvoi.
Olisi mielenkiintoista kuulla että millaisista perheistä te siellä ruudun toisella puolen tulette? Ja sitä onko mahdolliset omat sisarukset vaikuttaneet jotenkin omien lastenne määrään, ikäeroon, ajatukseen siitä millaisen perheen haluatte tai johonkin muuhun?
Kaunis on sisko ja komeat sen veljet!
Itselläni on kaksi pikkuveljeä ja yksi pikkusisko. Olin yhdeksän vuotias kun sain ensimmäisen veljen, enkä oikein koskaan ollut toivonut pikkusisaruksia. Aluksi maaillma tuntui kaatuvan pikkusisaruksen tulon vuoksi, mutta se ensi kohtaaminen sairaalassa sulatti minut täysin 🙂 Siitä lähtien nuo pikkusisarukset ovat olleet minulle äärettömän tärkeitä! Siskoni kanssa minulla on melkein päivälleen tasan 20 vuotta ikäeroa, kun isä ja äiti päättivät hankkia vielä iltatähden itselleen 🙂 Itse haluaisin ainakin 3 tai 4 lasta ja olisi kiva jos siunaantuisi sekä tyttöjä, että poikia, mutta kaikki kelpaa!
Poikien ajatusmaailmasta sen verran, että onhan se jollain tavalla paljon mutkattomampaa olla ystäviä tai työkavereita heidän kanssaan, mutta kyllä nainen silti aina ymmärtää naista paremmin, omasta mielelestäni 😉
Moikkista! Mä oon pitkän aikaa seurannu sun blogia sivummalta ja nyt oli pakko kommentoida 🙂 Mulla on yks ainoo isoveli. Mulla jä hänellä on eri isät ja hän on mua 6 vuotta vanhempi.
Pienenä meillä ei ollut mitään yhteistä. Kun aloitin koulun, J oli jo ylä-asteella. Yhteisiä lapsuusmuistoja meillä ei ole oikeastaan ollenkaan. J muutti pois kotoa isäni vuoksi jo 16-vuotiaana ja siihen aikaan rupesin juuri kaipaamaan veljen tukea..
Äitimme kuoltua reilut kuusi vuotta sitten meistä kuitenkin tuli hyvin läheisiä. J asuu kaukana, mutta soittelee mulle päivittäin. Nyt tuntuu että mulla on maailman paras isoveli, jota ilman en voisi elää. Pariin päivään jos hänestä ei kuulu mitään, iskee mulle kauhee hätähuoli 😉 Sinä olet varmasti tosi onnekas kun olet saanut monta veljeä 😀
Sulla on mielenkiintoinen blogi, sitä on ollut tosi kiva seurata, vaikkakaan poikalapsista mulla ei ole mitään kokemusta, itselläni on kolme tyttöä 🙂
Yksi sun veljistä on kuin Elvis!!! Komeat on veljet! 😉
Onko laskuvirhe sattunut vain painovirhe kohdassa:Kolme nuorinta…..Vai onko veljiä 6
Veljiä on viisi ja kolmella nuorimmalla on eri äiti 🙂
Tarkoitat varmaan vanhimmalla,ainakin muistini mukaan!
Ei en tarkoita. Vaan kuten sanoin, kolmella nuorimmalla veljelläni on eri äiti kuin itselläni ja kahdella vanhimmalla veljelläni.
Niin ymmärrän kyllä että nuo 3 kuvassa ovat sinua nuorempia ja teillä sama äiti.Mutta vielä nuorempia on 2 (ei siis vanhempia).
Sorry nyt tajusin kun Mialle viestitin joten voit kuumesekoiluni poistaa
Komeita veljiä – näin paljoa söpöjä hipsterpoikia ei normaalisti näe mammablogeissa! 😀
Sisarukset on rikkaus ja rakkaus! Itselläni sisko ja veli, minä olen keskimmäinen. Nyt itselläni myös 3 lasta. Olen aina halunnut ”paljon” lapsia. Ihana perhe sulla! Ja mullakin tuli Kaapo ja sun miehesi mieleen yhdestä veljestäsi! 🙂 kaunis olet, ihan todella kaunis! Ja ihana mekko!
Mullakin on neljä pikkuveljeä. Ja yksi pikkusisko. 🙂
Kovin olette samannäköisiä kaikki 🙂 Itselläni on kaksi pikkuveljeä, toinen äitini uudesta liitosta.
Tyylikäs lauma olette!
MInulla on vain yksi veli, itseäni 3 vuotta nuorempi, se aika normikokoinen perhe siis. Velipoika on läheinen ja rakas, samoin hänen perheensä. Häneltä saa paljon hyviä vinkkejä liikkumiseen, toisaalta lähestymme asiaa kovin eri näkökulmista ja siten saamme aikaan myös nasakoita keskusteluja.
Oma perheeni on sitten isompi ja kasvaa vielä yhdellä lokakuussa, äitini kauhuksi:D Nyt vain on niin, että joka kerta vauvaa pidellessämme olemme tulleet mieheni kanssa siihen tulokseen, että olisihan se vielä ihana hoitaa yhtä vauvaa, että kyllähän meillä tilaa ja mahdollisuuksia on. Ja kas kummaa kohta näitä on neljä alle kouluikäistä! Ei aina ihan helppoa, mutta joka hikipisaran arvoista, Elämää.
Olen kamalan ylpeä laumastani ja lapsistani, jotka ovat eittämättä Euroopan suloisimpia ja fiksuimpia. Osaavat toki kiukuttelun ja keskinäisen kiusaaminen jalon taidon, mutta kiintymys sisarusten välillä on erittäin syvää ja se on ihana huomata.
Voin kertoa, että yhdeksän isoveljeä omistavana en minäkään mitenkään sen paremmin ole perillä poikien/miesten ajatusmaailmasta tai tule yhtään sen paremmin toimeen miespuolisten kanssa. Toki minulla on myös kolme isosiskoa ja yksi pikkusisko ja varmaan sitä on tullutkin hengailtua enemmän siskojen kanssa. Ainoa, minkä varmaan voi jollain tavalla pistää usean veljen piikkiin, on ronski ja kaksimielinen huumorintaju.. Ja siis nimenomaan taju, en niinkään itse heitä sellasta huumoria, mutten myöskään pienestä kauhistu..
Omaan perhesuunnitteluun iso sisaruskatras ei ehkä ainakaan tietoisesti ole vaikuttanut muuten kuin siinä, että oon aina halunnut lapselleni ainakin yhden sisaruksen. En kuitenkaan halua mitään suurta määrää lapsia, koska haluan antaa riittävästi aikaa ja huomiota jokaiselle. Niin, ehkä tämäkin on jollain tavalla seurausta siitä, että itsellä on niin monta sisarusta ja on jollain tavalla jäänyt paitsi vanhempien jakamattomasta huomiosta. Toki sitä huomiota on saanut vanhehmmilta ja sisaruksilta, mutta ei varmastikaan ihan samalla tavalla kuin pienemmässä perheessä. Toisaalta koen tuonkin positiivisena asiana, sillä minulla ei koskaan ole ollut tarvetta olla kaiken keskipisteenä.
Itselläni on kolme pikkuveljeä ja yksi pikkusisko, olen myös esikoinen. Miehelläni on kolme veljeä ja sisko (+ yksi veli joka on kuollut jo vauvana).
Minä taas olen aina tullut todella hyvin juttuun jätkien kanssa. Olen myös pitänyt enemmän koneista, moottoripyöristä, tekniikasta, matikasta, ja päätynyt armeijaan.
Mieheni ja minun lapsihaaveisiin isot perheet vaikuttivivat niin, että molemmille 3-4 tuntuu olevan hyvä lapsiluku (sikäli mikäli sitä nyt voi itse päättää) ja mieluummin pienet ikäerot.. kun sisaruksien välillä on yli 10v ikäeroa, se ei meistä kummastakaan ole tuntunut hyvältä. Jää paljon etäisemmäksi.
Komea joukko! 😀
Meitä lapsia on viisi ja oon toiseksi vanhin. Meillä on niinpäin, että tyttojä on nejä ja keskimmäisenä lapsena on perheen ainut poika. Voi sitä raukkaa, kun saa kestää tätä akkalaumaa koko elämänsä. 😀
Mulle sisarukset on kaikki kaikessa ja tiedän itsekin, että haluan lapsille paljon sisaruksia. Haaveena olisi kuusi lasta, mutta saa nähdä, kuinka käy, kun ei niitä yksin tehdä. 😀
Ihana teksti , ihana perhe , hullun komeat veljet heheh 🙂
Mulla on yksi pikkuveli joka on yli viisi vuotta mua nuorempi , tästä se ajatus sitten lähti , mun omilla lapsilla on ikäeroa hyvin hyvin vähän , tykkään niin 🙂
Vaikkakin nykyisin ikäerolla tai ilman ollaan veljeni kanssa mitä ylimmät ystävykset <3
Ihania kuvia!
Itsekin juuri vietin sisarusteni kanssa viikonloppua ja siitä kirjoittelinkin täällä. Perhe on aina ollut tosi läheinen minulle. Olen vanhin meistä kolmesta. Pikkusisko ja -veli ovat kaksoset. Meillä on nelisen vuotta ikäeroa. Kuinka ihana onkaan huomata että aikuisenakin olemme edelleen yhtä lapsenmielisiä. Huumoria ja leikkimielistä piikittelyä vakavien keskusteluiden ohella. 🙂
Omien lasten hankintaan sisarukset ovat vaikuttaneet sen verran, että ehdottomasti halusin enemmän kuin yhden, mutta pienellä jännityksellä molemmilla kerroilla odotettu, ettei vaan kaksosia meillekin pukkaisi. Sattuu meinaan olemaan isännälläkin kaksoisveli. 😉
mulla on kolme pikkuveljeä kans kolmen vuoden väleillä ja sitten yks iltatähtipikkusisko. oon aina kokenut tulevani jotenkin paremmin toimeen miesten ja poikien kanssa mutta uskon sen johtuvan enemmän siitä että oon ollut ”iskän tyttö” kun veljistä 😀
jotenkin kuvittelin aina että mun lapset tulee olemaan poikia, mutta nyt on kyllä ihanaa kun tuli tyttökin. en oo edes tajunnut kuinka paljon oon himoinnut esim. mekkoja ja muita tyttöjen vaatteita 🙂
Vitsi, mä olen onnistunut kehittämään itselleni hyvin vahvan isosiskon identiteetin jo yhden pikkuveljen kanssa, voin vaan kuvitella jos niitä olisi viisi! 😀 Mun veli on kahdeksan vuotta nuorempi, eli mä pääsin (tai jouduin) hoitamaan sitä aika paljon jo vauvasta, ja siitä oli kyllä iloa omia lapsia saadessa, muisti ettei ne vauvat ihan pienestä mene rikki, missä asennossa peppu pestään (sitä mä en tosin ikinä suostunut tekemään) ja että näppärin ruokintamuoto on imetys. Ja nyt on kivaa, kun lapsilla on vielä nuori ja lapseton eno – enot on kyllä parhaita. 🙂
Mä varaan tuon punapaitaisen veljen:)! Ihania veljiä ja ihana iso perhe, ja tosi kiva juttu tämä!
Voihan veljet…;) mäkin haluun tollasii ja vielä noin monta:) No mulla on kaksi ihanaa isosiskoa toinen 13v. vanhempi ja toinen vuoden vanhempi kun minä ( meillä kaikilla samat äiti ja isä). Halusin kuitenkin omat lapset pienellä ikäerolla ,jos mahdollista ja sieltähän maailmaan tupsahti kaksi pientä villiä automiestä vuoden välein. Päivääkään en pois vaihtaisi,enkätekisi nytkään toisin, mutta valehtelisin, jos väittäisin etten välillä ole väsynyt. Medän elämä on päivittäin hallittua kaaosta (pojat syksyllä 1v. ja 2v.) Toivon että lapsilla tulee aina olemaan hyvät välit toisiinsa. Sisarukset ovat elämän rikkaus ja rakkaus<3
Asuuko kaikki veljet suomessa? yksi ainakin oli keväällä espanjassa, eikös niin? Luin just et sulla on ihana loma edessä! ihanaa, nauti täysin rinnoin.
Odotan paljon juttuja aikuisen lomasta;) muista juoda paljon sangriaa=)
Mulla on kolme ihanaa veljeä. Yksi on mua neljä vuotta vanhempi, toiset 9 ja 11 vuotta nuorempia ja noita nuorempia olen myös esiteininä ja koko kotona asumisen ajan hoitanut. Oikeastaan vasta nyt näin, kun ollaan kaikki jo aikuisia, niin veljiä arvostaa. välillä ne on vain ollut niitä kakka-aivoja, joita on pakko rakastaa <3 just selitin miten vieläkin syön melkein vankilatyylin eli kyynärpäät lautasta suojellen, kiitos veljieni.
No ihanaa, kun sait vielä pikkusiskotkin 🙂
Itselläni on kaksi veljeä, vanhempi ja nuorempi, eikä siskoa vaikka miten yritin vanhemmilleni puhua, että haluan vielä siskon 😀
En kuitenkaan saanut sitä siskoa, niin en saanut myöskään tyttöä vaan minulla on kolme poikaa. Pojat ovat kyllä oikein ihania ja lapsiluku jää tähän, mutta olisihan se ollut mielenkiintoista tutustua siskoon tai/ja tyttäreen 😉
Kuinka sitten sattuikaan, minun isoveljelläni on neljä lasta ja kaikki tyttöjä :D. Saas nähdä miten nuorimman veljeni käy 🙂
Itselläni on kaksi n.10vuotta vanhempaa isosiskoa. Itse olen jotenkin aina toivonut isoveljeä, sekä nuorempia sisaruksia.
Hihi, ihania kuvia! Varsinkin tuo orava (??) kuva 😀
Olen vanhempieni ”ainut lapsi” mutta sisaruksia mulle on sitten uusista liitoista siunaantunut 5 kpl 🙂 4 pikkuveljeä ja pikkusisko. Aina ovat olleet ja tuntuneet ihan siskoilta ja veljiltä, eikä heitäkään ole kutsuttu miksikään puolikkaiksi 🙂 Vanhimpaan sisarukseen mulla on 6 vuotta ikäeroa, joten mäkin olen ollut sellaisessa hoivaajan roolissa melkeinpä niin kauan kuin muistan. Varmaan sen vuoksi tunsin haluavani jo nuorena äidiksi ja tämä äitinä olo tuntuu luontevalta 🙂
Ja kyllä sitä 5 nuoremman sisaruksen vilinää seuratessa on tullut todettua, että lapsiluku pysyy meillä mitä luultavimmin kahdessa, korkeintaan kolmessa 😀 Sitä vilinää, vilskettä ja sählinkiä en itse jaksaisi. Kaikille pitää riittää aikaa ja oma järki pitäisi saada pidettyä kasassa.
tsingitsingiiii
[…] isäni uudesta liitosta sain vielä kolme ihanaa veljeä lisää. Usein sanotaan että perhe on pahin ja niin se kai onkin, mutta oikeasti olen ylpeä […]