Lähdimme toissaviikonloppuna Lappeenrantaan viettämään mieheni mummon 90-vuotistispäivää. Ennen ravintolaillallista, minulla oli reilu tunti käydä tutkimassa Itäsuomen parhaan shoppailukaupungin alennusmyyntejä. Ajattelin meikata valmiiksi ennen lähtöä, jotta hotellille palatessa vosin vain vaihtaa vaatteet ennen pöytävarauksen alkua. Mutta kas kummaa, meikkipussia ei löytynytkään mistään! Se oli jäänyt kotiin.

Ajattelin että pyörähdän silti muutamassa vaatekaupassa, ja nappasin lopuksi jostain lähi-Anttilasta muutaman perusmeikin mukaan. Alerekkejä selatessa sekä sovituskopeissa ähistessä, aika menikin yllättävän nopeasti. Kaupunkia juurikaan yhtään tuntematta ei sen anttilan löytäminen ollutkaan niin helppoa kuin luulin. Monet liikkeet sulkivat ovensa lauantaina jo neljältä, joten vaikka sattumalta löysinkin Kicksin ei se enään ollut auki. Viimeisimpänä vaihtoehtona ryntäsin h&m:ään, olihan toki kätevää ostaa samalla meikkien lisäksi myös sukkia ja uudet legginssit.

Ripsientaivutin, puuteri -ja huiska, ripsiväri sekä eyeliner. Niillä oli pärjättävä. Kiireen vilkkaa hotelliin juhlailtaan valmistautumaan. Mutta…

Ripsiväri oli sinistä!! Voi helvetti – pääsi suusta. Sen jälkeen jo nauratti, eihän siinä voinut muuta kun vetää siniset ripsarit naamaan ja lähteä, sanotaanko että osittain melko konsertatiiviseen joukkoon, illallistamaan. Olisipahan se pitänyt arvata jo paketin väristä, mutta kun ei siellä ollut muitakaan. Onneksi sentään herkkä ihoni ei saanut mitään reaktiota meikeistä.

Tältä näyttää kolmessa minutissa naamaan sutaistu hätämeikki. Onneksi olin laittanut sentään aamulla tummiin silminalusiin valokynää, siitä taisi olla vielä muutama hitunen jäljellä. Käsilaukun pohjalta löytyi huulipuna. Sekin joskus aikoinaan hätäpäissään Gina Tricotista ostettu.

Ja pakko sanoa että halpa hinta ja halpa laatu. Ripsientaivutin ja huiska kyllä jäävät käyttöön, mutta esimerkiksi tuo eyeliner oli niin kuivakka ja vähäpigmenttinen, ettei sillä saa siistiä jälkeä oikein millään.