LASTEN VIHAAJAT

14/02/2013

Viimeisen viiden päivän aikana olen törmännyt kaksi kertaa ravintolassa ihmisiin, jotka ovat valittaneet liiasta meusta. He eivät taida pitää lapsista, tai ovat ainakin sitä mieltä etteivät he kuulu julkisille paikoille. Nämä ihmiset eivät ole olleet kanssa-asiakkaita, vaan henkilökuntaa joka tekee asiasta vielä astetta kamalamman.

Lapset ovat lapsia ja onkin täysin luonnonvastaista odottaa heidän istuvan tunnin – jopa kaksi täysin hiljaa paikoillaan. He voivat kuitenkin käyttäytyä hyvin, olla itkemättä, raivoamatta, heittelemättä ja niin edelleen. Ja jos meno yltyy yli ruokarauhan ja käytöstapojen kertoo vanhempi kuinka ravintolassa kuuluu käyttäytyä. Niinhän sitä sitten samalla opitaan, eikö! Ja jos lapselle tuleekin hetkellinen harmitus, riemun kilajahdus tai askeleet muutuvat juoksuksi, pilaako se tosiaan toisten ihmisen ruokahetken, päivän tai pahimmassa tapauksessa koko elämän?

Miksi Suomi on näin lapsivihainen maa? Ollaanko me niin tympeää porukkaa että ihan oikeasti pieniä ihania ihmisiä vihataan. Ja ollaan sitä mieltä etteivät lapset kuulu ravintolaan! Siis EIVÄT KUULU, minne hittoon ne sitten kuuluvat? Kotiin vai, neljän seinän sisään kunnes täyttävät x-vuotta? Jos on halu ja mahdollisuus liikkua lapsen kanssa muuallakin kuin kotipihassa, niin mikä ihme juttu on muiden ihmisten tulla siitä valittamaan tai mielensä pahoittamaan?

Enpä ole muissa maissa törmännyt vastaavaan. Useamminkin on tärkeää että raivintolassa on koko perhe paikalla, syödään ja seurustellaan ajan kanssa. Vieresistä pöydistä ei lentele murhaavia katseita eikä tarjoilija tule vaittamaan kuinka lapsen kengistä kuuluu liian kova kopina hänen kävellessään (kyllä, tarajoilia pyysi jos lapseni voisi kävellä äänettä, samalla kun olimme jo menossa ravintolasta ulos, sillä hänen talvikenkänsä kopisivat niin kovasti!!!).

Siinä missä aikuisellakin, lapsellakin on oikeus saada elämyksiä, kokemuksia, nähdä ja tutustua uusin paikkoihin ja asioihin. Samalla myös vanhemmalla on oikeus viettää aikaa ja tehdä aisoita perheensä kanssa, kuten vaikka käydä ravintolassa syömässä. Joillekkin ihmisille tuntuu vain olevan mahdoton käsitää että miksi. Saatika miksi joku hullu tahtoo vaikka matkustaa lomalle lasten kanssa! Ehtiihän sitä sitten yksikseen myöhemminkin.

Olen aina ollut sitä mieltä että lasten kanssa saa ja pitää mennä. Lapset KUULUVAT ravintoloihin, julkisille paikoille ja kulkuvälinesiin, kauppaan, museoon… Melkein minne vaan. Baariin, yökerhoon tai kännäysfestareille tietenkään ei. En veisi lastani myöskään ylihienoon gourmetravintolaan, ravintolan jossa tuskin itsekkään tuntisin oloani kovin rennoksi. Mutta kyllä lapsilla ja heidän perheillään on ihan samanlainen oikeus asioida muuallakin kuin Hesburgerissa, siinä missä muilla aikuisillakkin.

Miksi lasten pitäisi jäädä kotiin, miksi lastenvihaajat eivät jää yksin katkereoitumaan (lisää) ja jöröttämään himaansa. Tosissani toivon, että suomen ravintolakultuuri muuttuisi pian suvaitsevampaan suuntaan. Lapsia voitaisiin alkaa arvostamaan enemmän myös asiakkaina, ei pelkästään asiakkaan mukana tulevan ylimääräisenä vaivana. Lasten ruokalistoilta soisin myös jatkossa löytyvän muutakin kuin nakkeja, nugetteja ja ranskalaisia. Onneksi monessa paikassa saa normaalin annoksen puolitettua, tai seisosvasta pöydästä ruokailu maksaa esimerkiksi euro/ikävuosi. Mutta tämä nyt taas on jo ihan uusi aihe.

Vihaajat vihaa ja rakastavat rakastaa. Kumpi on kivempaa? Hyvää Ystävänpäivää! (Tekstin kuvat eivät liity tapauksiin)


59 Responses to “LASTEN VIHAAJAT”

  1. K. Ärjyperä sanoo:

    Moi! Olen seuraillut blogiasi jo tovin taustalla, mutta nyt on pakko kommentoida, kun alkoi niin pistää vihaksi itselläkin. Hitto soikoon – jos ravintolaan ei asiakkaat kelpaa (sitähän lapsetkin ovat – myös tulevaisuudessa kun ovat isompia), niin itse luultavasti kiittäisin kohteliaasti, kertoisin asioinnin olevan sitten viimeinen ja vaihtaisin paikkaa. Todella törkeää ja vielä henkilökunnalta, hei haloo..! Sympatiseeraan sua ihan täysillä! Etkö haluaisi paljastaa paikkojen nimiä? Me muutkin osaisimme välttää kyseisiä mestoja, jos lapset eivät niihin ole tervetulleita, siinäpähän sitten haalivat ”oikeita asiakkaita” (keitä hittoja nekään ovat?). Ugh, olen puhunut. 🙂

    • Moi! Olin/olen itsekkin ihan raivona ja myös aika surullinen. Tuo ensimmäinen tapaus sattui Lappeenrannassa ravintolassa jonka nimeä en muista. Mutta toinen kerta oli yksityinen pr-tapahtuma, aamupala jonne minut oltiin kutsttu blogini puolesta. Siksi olin aika pöyristynyt kun minulle tultiin sanomaan että lasteni pitäisi olla hiljempaa yms. Lähdin siletä heti menemään ja pistin kyllä palautetta perään.

  2. mmm sanoo:

    Kyllä, vihaan lapsia. Varsinkin ravintolassa, jossa haluan istua rauhassa ja nauttia ruoasta ja hyvästä seurasta. Olen tympeä ihminen.

    En silti ala meuhkata julkisella paikalla siitä, kuinka paljon lapsia vihaan. Varsinkin, kun möykkäämällä pilaavat oman nautintoni. Olen itsekäs.

    • No ei tietenkään kannata alkaa meuhkaamaan moisesta 😀 Varmasti myös tiesit että myös aikuisista kuuluu ääntä – samoin koneista, autoista yms kuuluu ääntä. Kannataa ehkä pysyä kotona?

      • Kissis sanoo:

        Hmm, olen myös sairas. En pidä lapsista. Ollenkaan. 🙁

        • Nuppu sanoo:

          Mielestäni on ihan yhtä sairasta vihata lapsia kuin vihata lapsia vihaavia ihmisiä. Kaikki vaan ei voi yksinkertaisesti tykätä samoista asioista. Itse en pidä lapsista ja se on minun oma asiani, en ymmärrä tätä valtavaa vihaa ihmisiä kohtaan jotka eivät tykkää kiljuvista kakaroistanne.

  3. Suomalaisissa on sellainen juntti asenne, että kaikesta saa ja pitää valittaa ja etsiä vikoja muista. Jos oma elämä harmittaa ja mieli on kurja, tottakai kaikki äänet ärsyttävät ja kaikki liikehdintä ahdistaa. On sitten helppo sanoa, että toi teki virheen ja elämästäni vielä kurjempaa.

    Musta on hurjaa, että mua pelottaa mennä tiettyihin paikkoihin lapsen kanssa. En puhu mistään oopperasta, vaan pidempi matka bussissa pelottaa, että entä jos se tylsistyy ja itkee, sit joku sanoo ettet osaa hoitaa lastasi jne. Se on ihan kauhea tunne.

    Ja tästä ei oikeastaan puhuta paljoakaan kuinka lapsiperheitä kohtaan on ennakkoluuloja, varsinkin silloin kun mukana on vain äiti. En ole monestikaan saanut kommentteja käytöksestä kun isäkin on mukana!! Suomessa puhutaan kyllä maahanmuuttajiin kohdistuvasta rasismista, housuihin kusevat juopot taas ohitetaan ostarilla niinkuin ei nähtäisi koko juttua, mutta siinä paraskin rasisminvastustaja saa oivan hetken paheksua muita, kun lapsen annetaan käydä museossa (ateneumistahan meidät heitettiin käytännössä pihalle kerran), ravintoloissa tai julkisissa matkustaa. Kyllä lapsen ja äidin paikka vaan on kotona, imettääkään ei saisi kuin jossain haisevassa vessassa ettei joku närkästyisi. Ihme hommaa saatana!

    • Tosin mun asenne on nykyään se, et vien lapseni ihan mihin tahdon ja jos tylyjä katseita ja huokailuja tulee, sanon suoraan että ”rouva hyvä, tämä on lapsi ja nämä käyttäytyy näin”. Siitä on saanut monesti ”antoisan” keskustelun aikaiseksi kun yleensä noi mulkoilijavalittajat yllättyy kun niille reagoi selittämällä kuin ekaluokkalaiselle, että nyt on näin, tällaisia nää on, säkin olit.

      • Tiuhti sanoo:

        No mulle joskus sanottiin lapsen kilareista, että ”ai ku vois itsekin vaan maata lattialla ja huutaa!” No mikäpä estää , anna mennä vaan. Ja voihan olla, että hänkin on ollut joskus 2v. tai sitten ei. Ehkä se on myös vähän tuo kateus, mikä ajaa ihmiset valittamaan ja närkästymään. Kun ne itsekin haluis, mutteivat kuitenkaan kehtaa.

        Toki ymmärrän sen, että ihmisiä ärsyttää muut ihmiset ja erilaiset, erilailla käyttäytyvät ihmiset. Raskaan työpäivän jälkeen haluaakin nauttia rauhasta ja hiljaisuudesta. Mutta valitettavasti ei se ole vain lapset, jotka näitä väsyneitä ja kireitä ihmisiä vaivaavat…joskus se on lapsi ja toisessa hetkessä joku ihan muu.

        Kävin kyllä Atelje Finnessä ja näin siellä syöttötuoleja. Silti se on minusta sellainen paikka mihin en omia lapsia veisi. Minulla ei ole ihan niin pullea lompakko ja joskus on kiva nauttia siitä omasta ruokarauhasta. Joidenkin lasten pylly ei vaan kestä paikallaan, vaikka kuinka kasvattaisi. Kuitenkaan mua ei jotenkin muiden muksujen käytös vaivaa, kun aattelen sen niin, ettei mun tarvitse olla tilanteesta vastuussa tai muutenkaan maindata. Ja kyllä mä tarkkailen kuitenkin muiden lasten käytöstä ja ne jotka istuu doupattuna pöydässä nakertamassa ruokaa tyynesti saavat mut huokaamaan ”oispa meilläkin tollasta!”

    • Hanna sanoo:

      Alkuperäisessä postauksessa ja Elsan kommentissa on paljon asiaa. Ja erityisesti muakin harmittaa tuo, että en uskalla melkein 2-vuotiaan kanssa käydä niin usein kahviloissa ja ravintoloissa kuin haluaisin, koska pelkään muiden ihmisten reaktioita. Olipa vapauttavaa lomailla viikko vähän etelämmässä, kun siellä ei missään vaiheessa tullut sellaista fiilistä, vaikka ihan yhtä lapsekkaasti lapsukainen sielläkin käyttäytyi…

    • Saatana, kyllä alkoi taas kiehuttamaan. Minäkin olen tähän saakka mennyt sillä asenteella että oma ongelmasa jos ärsyttää ja valittaa. ja esim ratikassa, jossa näitä vihaajia ja valittajia riittää, olen sanonut aina tiukasti takaisin. Mutta nyt tuntuu että nämä kaksi, todella törkeää henkilökunnan puolelta tapahtunutta toimintaa on aiheuttanut myös sen etten enään olekkaan niin varma itsestäni. Että rupean varmaan itkemään ens kerralla kun joku taroilija tulee sanomaan kuinka tila on liian akustinen meidän lapsille tai kuinka olen paska ja itsekäs ihminen, teen lapsia vain että saan kulkea ratikassa ilmaiseksi ja viedä sotaveteraanien paikat.

      Sama rasimiajatus minulla on olut myös mielessä. Kyllä olisi aika asenteiden muuttua ja ihan oikesti ottaa vakavasti tämä!

  4. Äiti kans sanoo:

    Voih, tämä on niin totta. Eikä lapsiviha rajoitu vain ravintoloihin vaan työkavereilla ja jopa ystävillä on oikeus kritisoida päin naamaa lapsen hankkineita. Olen saanut kuulla lapseni olevan mm. kersa, kakara jne. ja paljon haukkuja päälle siitä, miksi niitä lapsia tarvitsee tehdä tähän maailmaan muiden vaivoiksi. Asia on toki esitetty ironisesti, mutta pahaltahan sellainen silti tuntuu.

    Tässä maassa ihan oikeasti esiintyy lapsivihaa ja hyvin aggressiivista sellaista, miksi? Onko kyse lapsellisten ja lapsettomien vastakkainasettelusta vai mistä? Itseäni ei todellakaan haittaa se että muiden lapsista pääsee ääniä ravintolassa, en oikeastaan kiinnitä siihen edes mitään huomiota.

    Kerran kävin Ranskassa ystäväni kanssa illallisella ja hän toi mukaansa ranskalaisen ystävänsä ja tämän 6-vuotiaan pojan. Kello oli iltakymmenen, mutta poika oli iloisena menossa mukana eikä ketään ravintolassa tämä tuntunut haittaavan. Voi kun tällaista rentoutta saataisiin enemmän Suomeenkin.

    • Joo, ihan hirveetä. Sen lisäksi etten ymmärrä, en tajua miten etenkään kukaan kehtaa sanoa noin!
      Suomessa on tässä asiassa selvästi jotain päin honkia, kuten kommenteistakin jo selviää. Jotkut ovat kokeneet lapsivihan niin agressivisena että pelkäävät syödä ulkona tai matkustaa 🙁

  5. Lähiömutsi sanoo:

    Mä olen hämmästynyt. Mutta en kohtaamani lapsivihan vuoksi, vaan siksi, että meidän kööriimme on suhtauduttu ravintoloissa todella hyvin. Ja mä kun odotin, että kaikki olisivat samanlaisia kusipäitä kuin minä ennen, ihmisiä, jotka haluavat lapsiperheiden menevän rossoihinsa ja raxeihinsa muiden ihmisten ruokarauhaa häiritsemästä. Onneksi eivät ole. Ja jos nyt vain voisin, en minäkään olisi niitä muutamaa entisessä elämässä luotua mulkaisua osoittanut viereisen pöydän riiviöhin.

    Että ehkä tässä on vähän kuin synnytyksessä, kun odotti pahinta ja imi itseensä kauhutarinoita, homma on tuntunutkin odotetusta päinvastaiselta. Toki huomaan, että itsekin käyttäydyn ravintolassa lapsen kanssa eri tavalla kuin yksin ollessani. Pyrin kiinnittämään erityistä huomiota siihen, että olen ystävällinen ja muut huomioonottava. Siivoan ainakin suurimmat minityypin aiheuttamat sotkut pöydän alta, vaikka ennen olisin ajatellut maksavani sen teosta muille syödessäni ravintolassa. Ja niinhän se onkin, mutta kai tässä käyttäytymisessäni on takana toive siitä, että ystävällisyyteen ei voi vastata kuin ystävällisyydellä. Ja ettei joku nyt kuvittelisi väärin, en siis kuvittele vittumaista palvelua saaneiden lapsiperheiden olevan itse vittumaisia.

    Käymme melko paljon ravintoloissa, en nyt tarkoita mitään gourmetlafkaa mutta en heseäkään, ja tuntuu, että lapsen kanssa saan itse asiassa parempaa palvelua. Meidän jotenkin kohdataan paremmin, kun aikuisseurassa sitä on vain yksi asiakasmassa muun perusasiakasmasan joukossa. Toki minityyppimme on vielä ilman jäätäviä uhmaraivareita oivallista ravintolaseuraa, joka jaksaa natustaa lautasensa antimia pitkät tovit. Joten pitää kai palata asiaan tuossa vuoden päästä.

    Suomen ulkopuolella lapsiin suhtaudutaan lempeämmin ja iloisemmin, sen kyllä olen huomannut. Mutta uskon sen johtuvan vain kulttuurieroista, sillä suomalainen tapa suhtautua kanssaihmisiin ylipäätään ei ole vielä päässyt edes länsinaapurin tasolle.

    Sen sijaan lasten ruokalistojen omituisuudesta kokemukseni ovat samanlaiset. Aikamoista aliarviointia. Onneksi tähän mennessä jokainen vierailemamme ravintola on tehnyt pienemmän annoksen ihan normilistan aterioista yksivuotiaallemme. Tai sitten minä olen syönyt ensin oman annokseni ja sitten Minille tilatusta annoksesta loput, röyh.

    Mutta mä olen kuullut näitä kertomuksia lapsivihaajista paljon, joten on vain kai onni, että emme ole niihin törmänneet. Että kyllä mulla on aina pelko persiissä esimerkiksi museossa, että mitäs jos tää nyt saa hepulit.

    • Ihana kuulla! Usein unohdetaan positiivinen puoli ja kyllä, mekin olemme saaneet myös vastapainoksi ihanaa hyvää palvelua lapsista huolimatta/niiden ansiosta.
      Pelko perseessä yleensä aina silti 😀

  6. marika sanoo:

    Asiaa!
    Minuakin pelottaa ne mulkoilevat ihmiset julkisilla paikoilla. Ja auta armias jos joudut komentamaan lastasi vähän kovemmalla äänenpainolla tai tiukemmilla sanoilla. Siitä vasta tuleekin katseita! Ennenkuulumatonta kai?

    • Joo kyllä, aivan kummallista! Tuijotetaan pahasti jos lapsi kiukkuaa tai tekee jotain kiellettyä, mutta sama homma jos lasta joutuu komentamaan. Ikinä ei tee oikein.

  7. Tuulikka sanoo:

    Tämä aihe tuntuu olevan nyt kovasti tapetilla. Missä lie nämä lastenvihaajat lymyilevät, kun en ole heihin vielä missään törmännyt tämän reilun 4 vuoden äitinä olon ajan? Ravintolassa, kaupassa, kadulla tai missä vaan aina tarjoilija, kaupankassa, toinen asiakas tai kadunmies höpöttelee puheliaan tyttäreni kanssa. Ja pelkkää hyvää palautetta ”onpa reipas tyttö, kiva kun uskaltaa tulla juttelemaan jne.” ja toivotellaan hyviä päivänjatkoja. Ei mitään mulkaisuja, vaikka lapset joskus kiukkuilevat ja niitä kommennetaan. Itkevää lasta on jopa joskus vieras yrittänyt lohduttaakin. Ihmettelen näitä lastenvihaaja kommenteja.

    • Hyvä siis että aiheesta puhutaan, kun ylhäällä oltiin sitä mieltä ettei asiasta taas puhuta tarpeeksi julkisesti.
      Ihana ettet sinä ja lapsesi ole saaneet asiatonta kohtelua ikinä missään. Onneksi noita ihania (normaaleja?) ihmisiä on myös, itse olen valitettavasti (kuten moni muukin) kohtaamaan myös noita toisia ääripäitä.

  8. Kaisa sanoo:

    Just oltiin perheen kanssa Ystävänpäivälounaalla ja meidän Nooa 3v:llä oli oikea show päällä, lauleskeli ja höpötteli melko kovaan ääneen ja hyppi ja pomppi. Itseäni vaan nauratti ja olin tyytyväinen, että lounas sujui mukavissa merkeissä ja että lapsellakin oli kivaa, söikin reippaasti. Mutta muilta ei hymyjä piisannut, kulmien alta katsottiin ja pyöriteltiin silmiä. Mikä tosiaan ihmisiä vaivaa? Käsittämätöntä. Mur. Tosi söpöjä kuvia muuten, ihana Elvis. <3

  9. Karoliina sanoo:

    Olin tänään lounasaikaan vauvan kanssa syömässä ja viereisen pöydän naiset vilkuttelivat ja hymyilivät 10-kuiselle niin että tämä meinasi revetä housuistaan ja syöttötuolistaan ulos silkasta riemusta. Ihanaa. <3

    Mutta on niitä mulkoilijoita, tuhahtelijoita ja nyrpistelijöitäkin riittänyt matkan varrella!

  10. Susanna sanoo:

    Mekään ei olla hirveästi lastenvihaajiin törmätty. Me käydään aika paljon ulkona syömässä, mutta yleensä meihin on suhtauduttu hyvin. Kertaakaan ei oo ravintolan henkilökunta ollut näreissään. Yleensä se on niin, että joku asiakas saattaa kutristaa kulmiaan, mutta henkilökunta on iloinen, kun on lapsia ja joskus ovat jopa kehuneet lasten käyttäytymistä. Yritämme kyllä valita ravintolat niin, että ruoka tulee suht nopeasti. Se helpottaa ihan hirveästi, kun meidän lapset ainakin kiukuttelevat enemmän nälkäisinä 😉 Tietenkin se myös vaatii enemmän vanhemmilta ja sen vuoksi ei olla ihan yhtä usein käyty nyt kolmen lapsen kanssa…

    Yhteen lastenvihaajaan olen kyllä törmännyt ratikassa, kun n. 60-vuotias nainen päätti tuupata mua kyynärpäällä selkään ja yritti lähes kaataa vaunut, joissa nukkui sairas alle 2-vuotias ja sit, kun nousin pois sähisi jotain siitä, että sain vaunujen kanssa matkustaa ilmaiseksi.

  11. Kukkavarvas sanoo:

    Muakin kiinnostaisi tietää mitkä ravintolat, koska tuollainen on ihan ala-arvoista ja asiakkaita syrjivää. Ehdottomasti kannattaa laittaa asiasta eteenpäin viestiä, lähtien vaikkapa ravintolapäälliköstä. Asenteet ei koskaan muutu jos vain antaa olla :/

    • Ekan ravintolan nimeä en muista, oltiin toiseesa kaupungissa. Sinne palautetta laitettu. Toinen oli yksityinen pr-aamiastapahtuma johon minut oltiin blogin kautta kutsuttu. Siksi tuntuikin erityisen järkyttävältä, kun järjestäjä tuli tosi tökerösti huomauttelemaan helposti kaatuvista mainoksista ja melusta aiheetta 🙁 Palautetta laitettu sinnekkin ja vastaukseksi tökeröä selittelyä :/

  12. HeliK sanoo:

    Olen todella yllättynyt, koska en ole vielä kertaakaan törmännyt tällaisiin lastenvihaajiin. Meillä kuitenkin on kolme vilkasta poikaa joiden kanssa on reissattu ympäri Suomenmaata ja ulkomailla pyöritty. Ja syöty lukemattomissa ravintoloissa, joissa pojille on opetettu miten siellä käyttäydytään. Miten lapset voivat oppia jos eivät olisi tervetulleita ravintoloihin tai muihin julkisiin paikkoihin. Ja saman voisi kysyä toisinkin, miten lapset voivat oppia jos vanhemmat eivät heille opeta miten käyttäydytään. Sillä totuushan on että vaikka lapsenvihaajiin en olekaan törmännyt niin monesti ravintolassa on ollut paikalla perheitä joissa lapset saavat tehdä melkeinpä mitä vain.

    Kolikolla on aina kaksi puolta ja parhaiten varmaan jokainen meistä omaltaosaltaan vaikuttaa yleiseen asenteeseen opettamalla oman lapsensa reippaaksi ja kohteliaaksi käytöstavoiltaan 🙂

    • Minäkin olen yllättynyt, siis siksi että jos noin paljon käytte ulkona ettekä ikinä ole törmänneet mihinkään negatiiviseen muiden asiakkaiden tai henkilökunnan puolelta. Sehän on hienoa ja kiva juttu! Kotona voi käytös-ja muita pöytätapoja harjotella vaikka kuinka, mutta on se eri asia kuitenkin ravintolassa käydä. Siksi onkin hyvä viedä lasta paljon erilaisiin paikkoihin ja opettaa myös erilaisia sosiaalisia tilanteita. Ja ihan totta kuten kirjoitit, on vanhempien homma tarjota se roolimalli.

  13. On itsekin pitänyt kirjoittaa aiheesta monta kertaa! Mehän asuttiin Tukholmassa vuosi ja siellä käytiin paljon lapsen kanssa syömässä. Suhtautuminen lapsiin oli täysin erilainen! Myös hienoihin ravointoloihin voi viedä lapsen mukana. Täällä tulee liian usein tyydyttyä Rossoon ym ”lapsiystävällisiin” ravintoloihin, joista en edes itse välitä. Eihän niistä katseista tarvitse välittää, paras on jos jatkaa käymistä just niissä ravintoloissa mistä tykkää.

    Suutuspäissäni mietin että rupean sellaista ”mustaa listaa” julkaisemaan juuri näistä lapsivihamielisistä ravintoloista (siis sellaisista joissa henkilökunta vert muut asiakkaat) ovat negatiivisia tai eivät salli lasten ravintolaan tuontia. Mielellään kuulisin ihan nimeltä näitä ravintoloita.

    • Ihme juttu, mikä Suomalaisia vaivaa? Onko se jörö-asenne, kenelläkään ei saisi olla liian kivaa, joka asiasta mistä mahdollista on parempi valittaa ja pahoittaa mieli. Ei ole oikein että tällä asenteella yritetään karkoittaa kaikki lapsi/perheasiakkaat rossoihin ja heseihin.

  14. Päiväkodissa työskentelevänä liikun Isojenkin lapsimäärien kanssa ja ai että nautin siitä että ravistellaan lastenvihaajien maailmaa kaupungilla. 😀 dösässä innostan lapsia esim. laulamaan 😀 jätä omaan arvoonsa, ottaisin jopa yhteyttä paikan omistajaan…ja antaisin palautetta… 🙂 ihanaa ystävänpäivää teille <3

  15. J sanoo:

    Kävin tänään vauvani kanssa työpaikallani, tarkoituksena lounastaa työkavereiden kanssa ja sopia esimiehen kanssa hoitovapaasta. Aulassa sain kuulla, että työpaikalle ei saa viedä vauvoja, koska on tullut valituksia äitiyslomalaisten työpaikkavierailuista ja itkevistä vauvoista..! Melkoista. En itse ole nähnyt ketään vauvansa kanssa siellä hengaamassa. Joskus joku työkaveri on joutunut hakemaan sairastuneen lapsensa kanssa läppärin etätöihin, mut tuskin varttia pidempään on joutunut olemaan. Pientä lasta kun ei voi jättää autoon yksin odottamaan… Mutta sekin lyhyt visiitti kuulemma kai jotakuta häiritsee… On vähän haastavaa äitiyslomalaisen vierailla työpaikalla allekirjoittelemassa jotain HR:n hoitovapaalappusia ilman vauvaa, ilman tukiverkkoja.

    Ei liittynyt lounastamiseen, mutta pakko oli avautua nyt jonnekin, ja oli eka kommentti tänne ihanaan blogiin 🙂

    • Siis kauheeta!!! Ihan tosissaan, haloo!! Kiva tosiiaan yrittää sitten hoitaa jotain asioita. Tuollaisen asenteen työpaikkaan tuntuisi ahdistavalta palata.

  16. Pakko vielä kommentoida et tää lapsivihamielisyys voi olla myös ihan läänistä tai kaupungista kiinni. Täällä Hkissa välillä törmää sellaseen mää ja mun reviiri-ajatteluun kun tuntuu et jotkut ihmiset melkein pelkää toisten kanssa kommunikointia. Tosin loogisinta silloin olisi muuttaa Kittilään eikä pääkaupunkiin. Mutta tuohon haluan syödä ruokani rauhassa kommenttiin, että kun aika monet ihmisistä joutuvat syömään päivittäin, varmin paikka syödä yksin hiljaisuudessa on syödä kotona.

  17. Laura sanoo:

    Tässä on vielä Riku Rantalan kolumni aiheesta, jos joku ei ole lukenut: http://www.hs.fi/m/matka/Vain+Suomessa+vihataan+lapsia/a1352353735028

  18. Anna sanoo:

    Hyvä kirjoitus! Miten lapset oppivat käyttäytymään esim ravintolassa ja nauttimaan ulkona syömisestä, jos sinne vieminen ei ole suotavaa?Lisäksi Tämä äiti myös miettii tuota lasten listojen suppeutta ja ruoan hintaa. Alle kaksivuotiaan ruoastako pitäisi maksaa 10 euroa? Varsinkin kun sillä saa nakkeja ja ranskalaisia, joita en halua edes pienelle tarjota. Onneksi vielä tuo vuosikas maistelee vanhempien annoksista innoissaan 🙂

  19. elilia sanoo:

    Enimmäkseen olen törmännyt positiiviseen asenteeseen lasten suhteen, mutta kyllä niihin lapsivihaajiinkin on tullut törmättyä. Itselläni ei vaanmene jakeluun se miten jotku haluaisivat pienet lapset pois ihmeisten ilmoilta, koska lapset eivät osaa käyttäytyä, mutta miten lapset voisivat niitä tapoja oppia jos eivät niitä saa käytännössä oppia.

  20. Tytti sanoo:

    Hyvä kirjoitus, luin tästä artikkelin jossain muuallakin. Päälimmäiseksi jäi lause ”missään muualla ei vihata lapsia niinkuin suomessa”. Olen itsekkin saanut joskus valitusta siitä että lapsi itki julkisella paikalla, ei sitä voinut kuin tuijottaa tätä valittajaa huuli pyöreenä ja päässä kuului ”oot sä v*€&@ tosissas” 😀 Toivon samaa, että ravintoloissa liikuttaisiin siihen suuntaan että lapset otettaisiin paremmin huomioon, ja ravintolalla tarkoita myös jotain muuta kuin sitä hesburgeria ;D

    • Taisi olla tuo ylle linkitetty Riku Rantalaisen tosi hyvä artikkeli samasta aiheesta.
      — Jotkut ihmiset ovat käsittämättömän typeriä :/

  21. viiru sanoo:

    Ehdottomasti palautusta ravintoloiden päälliköille. Noinko sitä tulevia asiakkaita kohdellaan? Näiden ravintoloiden työntekijöiden on aika nousta jo suosta ja asiakaspalveluasenteen parantua huomattavasti. Olisi kiva kuulla mitä kommenttia saat takaisin.

  22. Äiti itäsuomesta sanoo:

    Itse olen nauttinut kolmen lapsemme kanssa Madeiran matkoista, todella lapsirakas maa. Kerran saavuimme Madeiralta puolen yön aikaan Helsinkiin perheemme kanssa ja olimme siirtymässä hotellille menevään kuljetukseen. Suomalaiset miehet änkesivät ensimmäisenä pikkubussiin koska päättivät nähdä heidän kuljettamisen tärkeämpänä kuin kolmen alle kouluikäisen lapsen joten me jäimme odottamaan tihkusateeseen seuraavaa kyytiä… Toivottavasti heitä nukutti hyvin ja olivat pirteitä seuraavan aamun työtehtävissään ( : Oli aika karu paluu Suomeen lasten kanssa.
    Kiva myös kuulla että muutkin äidit ovat näreissään lasten ruokalistoista, minusta lapset ansaitsevat samanlaista ruokaa kuin aikuisetkin.. Miten lapset oppii syömään monipuolisesti, jos lapsuus eletään nauravilla nakeille ja rapeilla ranskalaisilla..

  23. Marika sanoo:

    Olen törmännyt lapsivihamielisyyteen viimeaikoina erittäinkin yllättävältä taholta! Yksi kolmen pienen lapsen äiti valitti isoon ääneen facebookissa että hänen kampaajareissunsa meni pilalle kun vieressä oli n. 3kk vauva äitinsä kanssa, että sellaista! 😀 Kuulemma pienen lapsen paikka EI ole kampaajalla äitinsä kanssa ja on kuulemma äidiltä itsekästä käydä pikkulapsiaikana kampaajalla jos ei saa lapselle hoitajaa siksi ajaksi. Tähän ajatukseen vielä moni muu pienen lapsen äiti yhtyi, paitsi minä. Hei haloo naiset, mikä teitä vaivaa?! Suomessa syntynyt ja lapsuuden ja nuoruuden elänyt, Ruotsissa nyt jo pidempään asunut tuttuni sanoi ettei koskaan voisi muuttaa enään suomeen juuri tämän naisten/äitien epäsolidaarisuuden ja keskinäisen vihanpidon vuoksi -joka siis yltää jo nykyään lapsiinkin!! Heijja Meille! 😀

    • Hejja vaan! Ehkä mekin muutetaan naapurimaahan. Naiset ja äidit ovat kyllä ihan järkyttävän julmia tosiaan kohtaan, aiheesta kuin aiheesta – siitä voisi tarinoida ihan oman juttunsa 🙁

  24. Blueraindrop sanoo:

    Voih, näitä löytyy joka tuutista näitä lasten vihaajia. Eilenkin löytyi uimahallista yksi muori jonka pyhä saunahetki me pilattiin xD

    Mulla on melkoisen äänekäs poppoo mukanani (kolme poikalasta) jos sille päälle sattuvat. Mutta enpäs ole jaksanut enää vuosiin korvaani lotkauttaa näille takakireille jöröttäjille.
    Lapset on ihmisiä siinä missä me aikuisetkin, heillä on oikeus kuulua ja näkyä.

  25. Mamma80 sanoo:

    Ravintola-alalta päivää 🙂 mun mies on ravintoloitsija joten tuota lapsiperheet ravintolassa meininkiä on tullut seurattua useamman vuoden. Meidän ravintolaan lapset ovat tervetulleita: löytyy piirustustarvikkeet, leluja ja aikuisten annoksista saa pienempiä (vaikka ne nakit ja ranet löytyy kans :)) MUTTA täytyy sanoa että ei kaikki lapsiperheet osaa käyttäytyä. Eniten ärsyttää nämä jotka päästävät lapsensa juoksemaan pitkin ravintolasalia ja vaaratilanteissa huudetaan tarjoilijalle että miksi hänen lapsensa perään ei ole katsottu!?!?!?! eli aina ei vanhemmilla ole se oma kasvatuksellinen vastuukaan ihan selvillä. Oma lukunsa ovat sitten nämä vanhemmat jotka vetävät tilanteesta herneen nenään jos joku tarjoilija yrittää ohjata lasta pois kulkureitiltä tai kieltää ottamasta jotain tavaroita (esim. haarukoita ja veitsiä tyhjistä pöydistä) kun heidän lapsiaan ei saisi komentaa. Ymmärrän että lapsi ei jaksa istua paikoillaan tuntia mutta silloin ei lähdetä ravintolaan istumaan tunniksi tai keksitään miten sille lapselle sitä kärsivällisyyttä opetetaan. (Tai tehdään niinku me, iPhonesta lastenohjelmat pyörimään ja lapsi jaksaa istua :)) Se mikä vanhemmista on söpöä, ei muista aina ole. MUT lapset ravintoloihin ehdottomasti mut FIKSUJEN VANHEMPIEN SEURASSA 🙂

    T: kahden lapsen äiti itsekin

    • Päivää! Hyviä pointteja, kiitos kommentistasi! Tässä kirjoittamassani jutussa nimenomaan viittasin vanhempiin jotka käyttävät käytös -ja pytätapoja ja samalla haluavat olla roolimalleina lapsilleen sekä opettaa myös heille ravintolakäyttäytymistä. Pitävät ravintolassa huolta lapistaan ja vahtivat heitä, eivät anna juoksennella pitkin salia yms. Tällaiset tilanteet ovat aina vanhempien, ei lasten syytä.
      Mutta sitä minä jäin miettimään, kun kirjoitit ”Ymmärrän että lapsi ei jaksa istua paikoillaan tuntia mutta silloin ei lähdetä ravintolaan istumaan tunniksi tai keksitään miten sille lapselle sitä kärsivällisyyttä opetetaan.” – niin miten ja missä sitä sitten opetetaan jos ravintolassa ei käy..? hmm.
      Suvaitsevaisuutta ja käytöstapoja myös aikuisilta kiitos, jostakusta ei ehkä ole söpöä syömään opettelva lapseni, ei minustakaan pastaa ryystävä aikuinen – en silti asiasta huomauta, en edes puhise, mulkoile tai pyörittele silmiäni.

  26. E sanoo:

    Mun mielestä riippuu paljon perheestä, ”vihataanko” lapsia vai ei… Siis monasti ravintoloissa näkee lapsia, jotka savat tehdä mitä vain, eivätkä vanhemmat tee mitään. Mun mielestä juoksentelu tms. ei vain sovi ravintolaan. Me emme ole ikinä saaneet mitään pahoja katseita ravintoloissa, koska lapset on pidetty omassa pöydässä ja heillä on ollut viihdykettä mukana. Ja jos lapselle on tullut raivari, niin sitten on lähdetty pois.
    Ehkä muuten henkilökunnan kommentit teille johtuivat muilta asiakkailta saadusta palautteesta? Vaikea kuvitella muuten, että henkilökunta tulisi lapsista huomauttelemaan ellei sitten lapset ole käyttäytyneet erityisen huonosti. Ottaneet naapuripöydistä tavaroita tms.

    • No enpä tiedä, jos ravintolaan tulee äiti vaunuissa nukkuva vauva alkaa mulkoilu ja silmien pyörittely – kun vauva vähänkin normaalisti ääntelee, esim heräillessään pidelään korvia ja mulkoillaan kahta kauheammin.
      En jaksa enempää puolustella meitä, tiedän että koko poppoomme käyttäytyi (kutenen aina, ja jos joskus ei niin komennan / vahdin kyllä) hyvin, kyllä se niiden ihmisten lapsiviha kumpusi jostain paljon syvempää.
      Sillä kahden metrin matkalla kun komevuotiaani käveli ruokapäydästä naulakolle pukemaan ollessamme lähdössä, en usko että kukaan asiakkaista ehti valittamaan siitä kuinka poikani KÄVELI LIIAN ÄÄNEKKÄÄSTI (talvikengillä iihan nomaalisti). Etenkään kun tarjoilija seisoi aivan vieressäni.

      • E sanoo:

        Sorry vain, että kommentoin, ja ehdotin josko palaute olisi tullut muilta asiakkailta. Tuli vain mieleen. Mutta kun nyt kerroit tilanteesta tarkemmin, niin ei se sitten ollut niin.
        Jatkossa pidän näkemykseni ominani, enkä niistä enää tässä blogissa avaudu.

  27. Mustikkaneiti sanoo:

    Hyvä teksti kaiken kaikkiaan, lisää kyllä jonkin verran ymmärrystä lapsiperheiden suhteen.
    On kuitenkin pakko sanoa, että oma ravintolahetki voi toisinaan mennä pieleen lasten takia. Melu tai lapset sinällään eivät häiritse, mutta juoksentelu tai itkupotkuraivarit eivät ravintolaan sovi – varsinkaan, jos sieltä lähdetään rauhallista ja viipyilevää tunnelmaa hakemaan. Tähän tietysti vaikuttaa tuhat muuta asiaa, ajankohta, ravintola, seura, yleinen tunnelma ymsyms. Omasta lapsuudesta muistan, että aikaisimmat ravintolakäynnit suuntautuivat vain sellaisiin paikkoihin kuin Rosso, Hesburger tai Ruotsinlaivan seisova pöytä. Sielläkin piti pysyä mahd. hiljaa, muuten lähdettiin pois. Tämä on/oli mielestäni ihan oikein, vaikka eivät lapset itseä mainituissa paikoissa häiritse. Ihmisiä on erilaisia ja mielestäni aikuisillakin on oikeus nauttia ravintolakäynneistä hiljaisuudessa ja sellaisessa tunnelmassa, kuin haluavat.

  28. Mama D sanoo:

    Itse aitina tietenkin tykkaan paikoista, joihin lapset ovat tervetulleita, mutta ymmarran myos, etta ei kaikki ihmiset halua esim. ravintolassa kuunnella lasten riehumista. Kaikkien ei tarvitse lapsista tykata (itsekaan en ole kauhean lapsiystavallinen muitten lapsia kohtaan) ja ei heidankaan tarvitse kotona vaan kokottaa.
    Itse olen huomannut suomalaisten (tai ainakin oman rakkaan kotikaupunkini) ihmisten olevan vaan luonnostaan toykeita. Suomalaisuus – ja se on toisaalta viehattavaa. Englannissa ollaan niin kohteliaita ja puheliaita, mutta kaikki on loppuunsa sanahelinaa.

  29. Jonnaf sanoo:

    Mulle kävi kerran niin, että vauva (tuolloin n.8kk) itki dösässä ihan hulluna, ja usein kun näin käy niin jään pois rauhoittelemaan ja vaikka kanniskelemaan hetkeksi vauvaa, kun itsellä iskee hiki (sekä osittain pelko, tuleeko taas jotain kamalaa kommenttia).
    Nyt oli kuitenkin jo ilta ja halusin kotiin äkkiä, joten koitettiin äitini kanssa keksiä joku keino millä vauva rauhoittuisi.
    Mikään ei auttanut, ja jossain aika loppuvaiheessa matkaa joku vanhahko nainen vaihtoi paikkaa siitä pari penkkiriviä meidän edestä ihan taakse. Eli joutui kulkemaan meidän ohitse, ja siinä ohittaessaan hän pyysi, että voisiko vauvani mitenkään itkeä ihan vähän hiljempaa, kun hänellä niin ottaa korviin. Ei hemmetti että kärähti pinna, mutta ensimmäinen reaktio tietysti oli aito hölmistyneisyys ja suun auki loksahdus, jolloin eukko ehti luikkia takariviin pakoon eikä poistuessa saatu katsekontaktia vaikka kuin yritettiin.
    Vauvalta löytyi sitten korvatulehdus, eli itkulle oli ihan hyvä syy ja oli varmasti kamalaa olla tärisevässä bussissa korva kipeänä.

  30. Niitty sanoo:

    Mun on pakko ihmetellä mistä näitä juttuja aina tulee. Tämä aihe on NIIN sataan kertaan koluttu.
    Olen erittäin vilkkaan erityislapsen äiti ja ei, meitä ei näy ravintoloissa eikä kahviloissa. Vaikka olisikin kiva mennä, kun lapsi ei suostu istumaan paikallaan edes minuuttiakaan, on minusta todella turha mennä sinne jokaista kiusaamaan, niin lastani, kuin minua kuin muita asiakkaitakin.
    Mutta voi jessus kun tää kaupunkin on täynnä äitejä, joiden on ihan pakko tulla minne vaan ja ei väliä vaikka lapset olisivat vähintään yhtä vilkkaita.
    Olen ollut siistimmässä ravintolassa klo 21 ja saanut poskeeni ruokaa, jonka eräs äidin kultamussukka on heittänyt. Minä menin viemään palan takaisin, sanoin äidille tämä varmaan kuuluu teille ja en tykkää että ruokaa heitetään ja mitä tekee äiti ? Sanoo kuule joo, toi meidän Tiina niin on liikunnallisesti lahjakas, kun saa jo noin pitkälle heittokäsi kantaa. Pyydettiinkö anteeksi ? Ei.
    Onko tälläisen episodin jälkeen fiksua että lapsen kanssa jäädään ravintolaan katsomaan ketä kohtaan seuraavalla kerralla heitetään ? En ollut eka jota heitettiin, olin eka joka asiaan reagoi. Äidin mielestä tässä ei ollut mitään pahaa, ei tietenkään.
    Olin viime maanantaina koulun kirjastossa, istuin hiljaisessa huoneessa. Äiti tuli kahden marakatin kanssa, lapset HUUSIVAT ja riehuivat. Purin hammasta. Taaskaan ei äiti tehnyt mitään. Jopa kirjaston työntekijä tuli sanomaan pitäisi mennä pois tästä hiljaisesta huoneesta, johon äiti vaan tuikkasi jotain typerää, kyllä me kohta ja kyllä lapset on ihan kiltisti.Ei muuten ollut. Ei sillä hetkellä eikä aikaisemmallakaan.
    Lopulta lähtivät etsimään kirjoja toiselta puolelta ja kuului rämähdys. En mennyt uteliaisuuttani katsomaan vaan oli treffit toisen opiskelijan kanssa jouduin katsomaan mitä tapahtui. Lapset olivat kasanneet keon, reilu 50 kirjaa kasaan äärimmäisen lyhyessä ajassa ja sitten tämä keko kaatui josta kuului mojova ääni. Tässä vaiheessa kirjastonhoitaja näytti ovea ja ilmoitti täällä toimii myös netin kautta haku ettei tarvi lasten kanssa tänne tulla ja tämä äiti KEHTASI !!!! sanoa kyllä kirjastoon saa lapsetkin tulla ja tota samaa p****’ kaa lapsetkin ovat ihmisiä. En ole täysin vakuuttunut oliko ne 2 riiviötä ihmisiä. Ja jäikö lapset ja äiti tyhjentämään kekoa, laittamaan kirjat paikalle, eipä jääneet vaan jättivät ne ihan siihen keskelle käytävää henkilökunnan iloksi.

    Välillä laitetaan juoppokortti pöytään tai huonosti käyttäytyviä aikuisia. Tultuani äidiksi käyn max 5 krt vuodessa ulkona syömässä ja en ole näillä kerroilla kertaakaan nähnyt huonosti käyttäytyvää aikuista, en kertaakaan. Mutta olen nähnyt paljon huonosti käyttäytyviä lapsia. Viime kesänä häissä oli 2 riiviöät ja tämä äiti selitteli kyllä lapsia pitää häihin tuoda, jotta oppii käyttäytymään. Uutinen, nämä lapset eivät opi käyttäytymään vuosikausiin ja kuinka ihmiset aliarvioivat hääparin ehkä siihen mennessä tärkeintä päivää että tuodaan huonosti käyttäytyviä, rääkyviä lapsia häihin, muka treenaamaan. Treenatkaa kotona, mutta ei toisten juhlapäivänä.

    Todella ikävää että sinä olet saanut huonoa palvelua, mutta joku sen on tehnyt. Ja se toinen on joku toinen lapsi, joka on ollut tottelematon, ylivilkas ja hänen vanhempansa ovat olleet väliinpitämättömiä.

    Itse emme liikaa liiku julkisissa paikoissa, mutta esim meidän lähikaupassa palvelu pelaa. Lapseni saa siellä juoksennella ihan rauhassa, työntää kärryjä ja mennä niiden kanssa ympyrää. Käymme hiljaisempana aikana, ihan omien aikataulujen takia ja kuulen sen takia aina missä päin lapsi viipeltää. Yhden ainoan kerran on lapsi mennyt kassojen läpi ja jäänyt leikkimään lokerikoilla, olin heti perässä ja vartija oli jo mennyt lapseni viereen, huikkas täällä toinen on ja olen tässä hänen vieressään kunnes saat ostokset suoritettua loppuun. Kiitosviesti lähti paluupostissa.

    Mitä jos me äidit tehtäis sellainen sopimus että ajateltais ekaks asiaa lapsen kannalta ? Onko tämä paikka sellainen missä lapsi viihtyy minuuttia kauempaa ? Jos ei ole, haloo, sinne EI ole pakko mennä. Kyllä ne lapset oppii elämään ihan tasapainoista elämää, jos ei niitä ihan joka paikkaan raahata mukaan. Näitäkin äitejä on, jotka raahaa lapsiaan jopa polttareihin ja isoon ääneen kauhistellaan kun musiikki on liian kovalla ja kauhistelee kun toiset juo alkoholia.

Kommentoi