Voe jösses sanon (oikeesti sanon vähän pahemmin). Äiti on vähän väsynyt. Paljonko voi lapset sairastaa? Probiootteja, d-vitamiinia, luomua, rintamaitoa, gefilusta, kohoasennossa nukkumista… Silti kokoajan joku on enemmän tai vähemmän vähintään jossain räkiksessä. Nyt olen itsekkin kipeänä.
Kertoilin jo aiemmin Kaapon korvakierteestä. Uusin antibiottikuuri päättyi muutama päivä sitten, silti hän on edelleen kipeä. Huomenna taas lääkäriin.
Elvarin kanssa vietettiin lauantai-iltaa mukavasti lastenklinikan päivystyksessä. Tuomiona RS-virus sekä korvatulehdus molemmissa korvissa. Meinasi itku tulla, ei kai tämänkin kanssa samaa. Tuntuu tosi pahalta antaa viisikuiselle antibiottia. Mutta en oikein voinutkaan olla antamatta. Sen verran kipeä hän oli. Ja on edelleen. Hirveä yskä, ääni ihan pois, nenä ihan tukossa, ruoka ei maistu ja kovin nuutunut on myös, itkuinen raasu. Panadolia ja buranaa neljän tunnein välein. Tuntuu tosi pahalta.
Huonomminkin voisi tosin olla. Vaikka molemmat pojat ovat tosi räkäisiä, rohisevia ja yskäisiä ei virus ole iskenyt keuhkoihin. Kivempi se on silti kotona sairastaa kuin sairaalassa. Toivottavasti huomenna olisi jo paremmin. Näitä äitiyden varjopuolia. Joskos kesä saataisiin viettää tautivapaina.
Bafusinia, teetä ja panadolia äidille. Onneksi pikkukakkonen alkaa kohta. Tai siis NYT.
Parempaa viikkoa muille!
Minttu
Kokemuksella voisin suositella yhteiskunnasta eristäytymistä muutamaksi viikoksi sitten kun olette parantuneet. Ei kyläilyjä, kerhoja, kauppoja eli ei mitään ihmiskontakteja, paitsi ehkä ulkoilua. Ja sitten jos jonnekin on ihan pakko mennä niin tosi tiheää käsien desinfiointia. Muistelen kauhulla niitä aikoja kun omat tytöt oli ihan pieniä ja oltiin 4kk putkeen taudissa. Putki katkesi vasta kun eristäydyttiin maailmasta täysin.
Voimia! Nimimerkki 8 viikkoa sairastupaa 8,5kk tytön kanssa. Sitä kiitän, ettei tulehdus ole vieläkään iskenyt korviin tai keuhkoihin. Kai tässä jonkinlainen vastustuskyky joitakin pöpöjä vastaan tulee.
Yleensä tuo TÄYSIN eristäytyminen ei ole mahdollista, jos toinen vanhempi käy töissä. Sieltä kun voi kantaa mukanaan kaikenlaista.
Tsemppiä! Tuntuu, että noita pöpöjä ja tauteja riittää joka hetkelle. Aina on uusi pöpö odottamassa, mutta itse koitan ajatella, että kyllä se vastustuskyky siitä pikkuhiljaa kehittyy.
Paranemista sinne!
Kurjalta kuulostaa. Onneksi kaikki on sairastettu kesään mennessä ja kohtahan se jo onkin!
Voi kurja, on raskasta kun lapset sairastaa koko ajan. Meillä on just pitkä tautikierre hetkeksi ainaki katkennu, päästään ulos ja elämä on normaalia. Sitä se nimittäin ei ole kun lapset on sairaana, vaan yhtä lastenohjelmaa, itkua, räkää ja huonoja öitä. Jaksamista!
Voi:( No joskus mietin ihan samaa, kun oli vielä täysimetystä ja deetä ja laktobasiluskeja ym. ja lppset aina kipeinä. Olen huomannut et eka pysyi terveenä todella pitkään kun oli ainut, mutta kakkonen, kolmonen ja nelonen onkin sitte saanut kaikki mahdolliset aina sisaruksiltaan. Ne on varmaan niin jytyjä noi lasten bakteerit, et ei niiltä säästy jos saman katon alla asutaan ja halaillaan. Riittää, että yksi lapsista on koulussa tai päiväkodissa…tuovat sieltä ja kaikki sen saa:/ Olin ihan poikki, kun meillä neljä sairasti eka vesirokon ja sen jälkeen sitkeät flunssat. Se on niin tylsää. Tsemppiä!! <3
Tsemppiä myös täältä sairastuvasta, sairastaminen on ihan han…sta. Toivotaan, että helpottaa pian!
Voi että, tosi harmi että joudutte sairastamaan :)) Sitä ei terveenä osaa arvostaa terveyttä tarpeeksi, vasta kun on kipeenä….:( Voimia öihin ja pienten hoitoon <3
Höh. Toivottavasti pöpö ymmärtää muuttaa pikaiseen osoitetta! Pois pois! Meillä Toukka sairasti myös yskän pitkän kaavan mukaan, ja hengitys rohisi tosi pahan kuulloisena. Nyt voin sanoa (viikon sairastamisen jälkeen), että voiton puolella ollaan! Viime yönä herättiin enää 5 kertaa (sen kymmenen sijasta) eikä yhtään kertaa kovaan ääneen karjuen. Kyllä äitinä on jännää. Ja välillä vähäunista. Hei, sisulla jo ei muulla! 🙂
voi v!
pitäs koputtaa puuta tai ristiä sormensa mut musta tuntuu, että toi meidän koira (joka tuli ekan ja tokan lapsen välissä) on parantanut tokan vastustuskykyä. huuhaata tai ei…
Voi ei! :/ Pikaista paranemista!
Voi ei, parempaa viikkoa myös teille.
Hei kokeile ihmeessä sitä osteopatiaa ja Lapsen tähden klinikkaa, jota tuolla aiemmin suosittelin. Meille se on tehnyt ihmeitä. Eikä se ole edes yhtään humpuukia, osteopaatit opiskelevat amk:ssa. 🙂
Paljon, paljon parempaa voimia toivotellen…
I feel you. Oksennustauti on silti ehkä kaikista pahin. Vaikka usko voi välillä loppua! Jaksa silti, ainii… eihän meillä ole vaihtoehtoja :P! 🙁 T. Koliikki/maitoallergia/korvakierre/ym.-Maj
Oih voi Kiitos kovasti teille! Kurjaa niin tietysti lasten kun omasta puolestakin. Olisi kiva päästä täältä seinien sisältä ja sivistyksen pariin. Tuo virus näyttää olevan melko ärhäkkä ja edelleen pojat aika kipeitä. Höh. No tänään sentään nukutin vauvaa jo parvekkeella, edistystä!
Melkein kaikki tuntuvat kyllä nyt sairastelevan enemmän tai vähemmän. Tavallaan lohduttavaa sekin. Ei olla ainuita joita nyt koetellaan. Jospa nämä sairastelut olisivat nyt tässä ja vastustuskyky kasvaisi niin superiksi ettei sitten joskus tulevaisuudessa hoitoon mennessä pojat nappaisi enään mitään tauteja. (toiveajattelua?)
Niin kiitos tosiaan Elina tuosta vinkistä. Jotain vaihtoehtoista tähän on kyllä seuraavaksi kokeiltava. Jotenkin tuntuu erikoiselta että osteopatia voisi aittaa tällaisinkin vaivoihin. Mutta pidän tämän kyllä mielessä, ajattelin ensin kokeilla homeopatiaa.
Maj, Okennustauti on kyllä ihan hirvee. Se tosin ei yleinsä kestä viikkotolkulla kuten tämä.. :/ Huh. Nimimerkki on aika valuuttava, toivottavasti uuden poikasen kanssa menee helpommin kaikki.
Jaksaa jaksaa.. 😛