Uimakoulu Pikku Joutsen on vauvauintiin ja pienten lasten uintiin keskittyvä uimakoulu, jossa toimitaan lasten ehdoilla. Uimakouluissa polskitaan koko perheen voimin, vauva keskipisteenä. Isompien lasten ryhmissä lapset ovat vedessä ohjaajan kanssa. Ohjauksessa käytetään paljon leikkejä, loruja ja musiikkia. Tavoitteena on, että lapselle syntyy hyvä suhde veteen. Uintiharrastuksen voi aloittaa missä vaiheessa tahansa 3 kuukauden iän jälkeen, vaikka sukellusrefleksiäkään ei enää ole. 0-7 vuotiaiden ryhmiin otetaan jatkuvasti uusia oppilaita. Uimakoulu Pikku Joutsen toimii Suomessa usealla eri paikkaunnalla, Helsingissä, Jyväskylässä, Porissa, Nakkilassa, Ulvilassa, Raumalla ja Laitilassa lisäksi ulkomailla Wenzhoussa Kiinassa ja Moskovassa Venäjällä.

23. luukusta arvon Pikku Joutsenen kuukauden vauvauinnit tai kuukauden uimakoulu-uinnit, oman valinnan mukaan. Vauvauinti on perheen yhteinen, iloinen leikkihetki lämpimässä ja puhtaassa vedessä. 2-7 -vuotiaiden uimakouluun  voi myös osallistua, vaikka ei olisi ollut aiemmin vauvauinnissa. Me kävimme Pikku Joutsenen kesäuimakoulussa, jossa Elviskin silloin oppi altaan mitan verran uimaan. 

Osallistu Uimakoulu Pikku Joutsenen arvontaan kommentoimalla alle. Kaikkien joulukalenterin luukkujen arvonta päättyy TÄNÄÄN 23.12 klo 23.59. Voit osallistua jokaisen luukun arvontaan yhden kerran. Levitä joulumieltä ja muista jakaa myös kavereille!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Äitiysneuvolasta saakka toitototetaan, kuinka rutiinit ovat tärkeitä lapsille. Ne tuovat elämään turvallisuutta ja pysyvyyttä. Kaikki sujuu paremmin on on tietyt ruutinit, kellonajat ja tavat asioiden tekemiseen. Mutta ovat ne rutiinit tärkeitä aikuisillekkin!

Itse olen sellainen huithaapeli ja tietynlainen taitelijaluonne, joka haluisi touhuta yöt ja nukkua päivät. Mutta koska haluan olla myös kuulainen kansalainen, tuottaa epäsäännöllinen elämänrytmini omantunnon tuskia. Kotona työskentely asettaa myös lisähaastetta. Univelkoja on ihan liian helppo paikata keskellä työpäivää, kuten tänään.

Olen pitkän lomailun jälkeen aika iloinen, että arki taas koitti. Toki minua hirvitti ajatus siitä, että nyt eskarin alakessa täytyy viedä lapset kahteen eri paikkaan aamulla – ja vielä tiettyyn aikaan! Mutta hommahan on sujunut paremmin kun hyvin. Taitaa tuo eskari jännittää minuakin siinä mielessä, että pomppaan edelleen aamuisin salamana sängystä ylös.

Syksyn tullessa myös harrastukset ovat alkaneet. Hirveää säätöähän se on yrittää ehtiä päiväkotipäivän jälkeen kotiin syömään ja siitä ajoissa tanssitunnille, mutta kyllä se siitä. Ihan niin hyvin että seuraavana on luvassa jalkapallokoulun valinta.

Arki tuo tullessaan myös sen, että viikonloppuisin sitä haluaa sitten käpertyä perheen kanssa vaan viettämään yhteistä aikaa. Tämän illan suunnitelmissa on tehdä itse pizzaa ja katsoa leffa. Meinasin myös kysyä naapureilta, josksos jollain olisi tänään vapaana vielä saunavuoroa. Toki blockfestit ja kaverin kolmikymmpisetkin kiinnostavat, mutta kesän rientojen jälkeen sitä mielummin nyt lataileekin akkuja.

Tai siis, eihän oma elämäni mitenkän kovin säännöllistä ole. Maanantain palauduin Flowsta. Eilen riekuin yömyöhään Pure Wasten näytöksessä, johon olin suunnitellut asun. Vaikka tiistaisen 18 tunnin Tallinan reissun väsymys vielä painoi päälle. Säädimme niin äitini kun poikien isän kanssa tanssikouluun viemisestä ja illan hoidoista ja lopuksi vielä kaverinikin oli meillä yötä. Mutta varmaan tämäkin on pieni aikuiseksi tulemisen merkki, kun huomaa nauttivansa niistä aikatauluista ja rutiineista. Nytkin katselen malttamattomana kelloa, että voin puolen tunnin päästä huristella pyörällä hakemaan pojat ja käydä yhdessä ruokakaupassa. Ihana arki!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Oletteko kuulleet Kallion seurakunnasta? Seurakunnasta joka toivottaa kaikki toimintaansa mukaan lämpimästi tervetulleiksi, siis ihan kaikki. Tietystikkään ikään, näköön tai kokoon katsomatta, muttei myöskään vaikkapa sekuaalisella suuntautumisella tai okeastaan edes koko uskonnolla ole väliä. Kallion seurakunta ajaa näkyvästi muunmuassa seuksuaalivähemistöjen oikeuksia ja tasa-arvoa, kirkoissa järjesteteään sateenkaarimessuja ja kesällä mediassa sai huomiota kirkon pihalla ollut pomppulinna jonka päällä olevassa kyltissä kehoitettiin lapsia pomppimaan ihan homona.

Meidän perhehän ei kuulu kirkkoon, emmekä oikeastaan ole juuri millään tavalla uskonnollisia. Mutta kyllä sitä tällaista toimintaa vaan haluaa tukea, etenkin kun meidätkin on aina otettu niin avosylin vastaan. Muskarissa alettiin käymään Kaapon ollessa vauva ja sen jälkeen osallistuttu kaikenlaiseen muuhun perhetoimintaan ja kävihän Kaapo kirkon kerhossakin melkein pari vuotta. Jos meininki olisi vanhoollista, suppekatseista ja syjivää (kuten se valitettavasti monessa seurakunnassa on) en tietenkään tahtoisi, tai lasteni olevan, siinä millään tavalla osallisena. Mutta kun ajatus ja arvomaailma on tämä, haluan todellakin kannattaa sitä!

Kaiken tämän lisäksi tuota meidän lähikirkkoa, eli Alppilan kirkkoa, ollaan kokoajan tuotu vieläkin lähemmäksi ihmisiä. Siitä on haluttu rakentaa kaikkien yhteinen olohuone. Ja siinä onkin hienosti onnistuttu. Täällä Alppilassa toimii pieni juokko ihania ja aktiivisia naisia, joista yksi on, kuvissakin oleva, Riikka. Riikka muiden aktiivisten kanssa on ollut kovasti viemässä eteenpäin ajatusta tästä olohuoneesta. Alkuvuodesta kirkolla alettiin järjestemään huippuhyvää brunssia ja nyt kesällä arkisin aluassa lähti käyntiin kahvilatoiminta.

Mekin kävimme vihdoin poikien kanssa testaamaan kahvilan. Peruskahvila-tarjonnan lisäksi keskiviikosta perjantaihin siellä saa myös nauttia viereisen Alppitorin herkullisista lounaista. Koska alppari on yksi lempiravintoloistani olen tosi iloinen tästä. Ravintola siis toimittaa kirjkolle muutaman erivaihtoehdon. Lounaan hinta aikuisille on 9 euroa, ja se sisältää myös raastesalaatin sekä leivän. Lasten ateria on 5 euroa sisältäen vielä maidon ja rusinat. Lapsille on tietysti myös varattu alue leikkiehin kahvilan yhteyteen.

Kahvilan ja lounaan lisäksi perjantaisin lapsiperheet on huomioitu erityisen kivasti. Silloin ennen lounasta siellä järjestetään erilaista ilmaista toimintaa, kuten lastenleffaa, temppurataa tai ohjattua askartelua. Sen voi kivasti ottaa yhteisenä hauskana aikana lasten kanssa, tai sitten mennä paikalle läppärin kanssa, kuten moni äiti näytti tekevän.

Suosittelen oikeasti testaamaan paikan jos täällä päin liikutte. Ja tosiaan, aivan mihinkään uskomukseen tai muuhukaan katsomatta – kaikki ovat sinne hyvin tervetulleita. Brunssien, tapahtumisen ja kahvilan tarkoitus ei ole tuputtaa Jumalan sanomaa, vaan tuoda ihmiset yhteen ja vahvistaa yhteisöllisyyttä naapurstossa. Osa kahvilan tuotoista hjataan Kirkon ulkomaanapuun.

Mitäs mieltä muuten olette tällaisesta? Osallistuisitteko itse seurakunnan toimintaan itse siihen kuulumattomina? Itsehän olen joskus aikoinaan saanut aika kovaakin kritiikkiä blogiin juuri tästä syystä.

Lisätietoja Alppilan kirkon kahvilasta facebookissa. Kiitos Riikka lounaasta!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Pommiin nukkumisesta harvoin seuraa mitään hyvää, mutta välillä niinkin voi käydä. Meille sattui tällä tavalla maanantaina, kun kaikki posotimme pitkälle aamuun. Niin pitkälle että jos olisin pistänyt oikein hösseliksi olisin ehkä juuri ja juuri saanut lapset lounas-aikaan päiväkodin pihaan. Ulkona paistoi aurinko ja loppuviikoksi oltiin luvattu sadetta, joten ei ollut kovin vaikea päätös vähän lykätä töitä ja painua pihalle. Suuntasimme lähileikkipuistoon ja samalla saimme nauttia tämän kesän ensimmäisestä puistoruokailusta. Ruoan jälkeen olikin hyvä suunnata uimaan!

Puistomme allas täytetään aina viikonlopun jälkeen ja vesi on jäistä! On noi lapset vaan sissejä, hyvä kun itse pystyi vapmaan kastamaan pariasteiselta tuntuvaan veteen. Toiset viettäisivät siellä aikaa vaikka tuntitolkulla. Mutta mikäs siinä, antaa toisten olla – vaikka huulet sinisinä ja nenä valuen. Kunhan on kivaa.

Nuo suloiset uimashortsit olivat meillä jo Espanjan-reissulla mukana, mutta taitavat vasta nyt ekaa kertaa näkyä täällä bloginkin puolella. Sain valita Polarn O. Pyretiltä pojille uikkarit ja tuo shortsimalli pikkupojilla on vaan niin liikkis etten oikeastaan harkinnut edes muun mallisia. Elvis on niin tomera noissa isojen poikien raidoissaan ja Kaapolle sitten taas valkkasin monissa popin vaatteissakin nyt kesällä näkynyttä jäätelö-kuosia. Värit käyvät hyvin yhteen myös poikien uv-vaatteiden kanssa, joten kovemmalla paahteella voi hyvin suojaksi vetäistä tuohon vielä paidan päälle.

Itselläni on vielä talviturkki heittämättä, edes Espanjassa en raaskinut mereen. Sauna pitää ehdottomasti olla vieressä jos uimaan menen, olen nykyisin sellainen nössö sen suhteen. Joten ehkä Juhannuksena mökillä. Mutta helteisten kaupunkipäivien varalle olenkin tässä miettinyt että mikä olisi Helsingissä sellainen kiva ja rauhallinen uimapaikka, jossa olisi myös yleinen sauna. Osaako joku vinkata?

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Toteutettu yhteistyössä Bella-blogit ja Holiday Club

Kerroinkin jo että vietimme viime viikon viikonlopun Saimaalla, Holiday Clubissa ja kylpylässä. Kirjoittelin ihanasta hemmotteluhetkestäni, mutta muun aikaa viilletimme kun mitkäkin hurjapäät. Reissuun kuului pulikointia hotellin todella siistissä Sirkus-teemaisessa kylpylässä. Myös hohtokeilaus meidän porukalla oli tosi hauska kokemus. Suosikiksi vesipuistossa muodostui hurja vesiliukumäki, mutta etenkin keskellä kylpylää oleva ”areena” jossa lattiasta tuli vesisuihkuja ja valoja sekä puolen tunnin välein yllättävä supersuihku. Silloin viiden minuutin ajan vettä roiskusi ihan hillitömästi ja kovalla paineella, ihan hullun hauskaa! Kaapo myös oppi melkein uimaan tuolla ja veikkaisin että loppukesästä ei enää kellukkeita tarvita ollenkaan.

Parina päivänä ehdittiin temppuilemaan myös ihan hotellin vieressä sijaitsevassa Angry Birds Activity Puistossa. Aktiviteetteja todellakin löytyi ihan kaikenikäisille ja välillä mietinkin hiki selkää pitkin valuen ja tunnelissa ryömien, että onkohan mulla nyt vähän liian kivaa täällä (ja kestääkö nää mua ja jäänköhän kohta jumiin) 😀 Puisto oli siis kirjavista änkkärisomisteistaan huolimatta myös itseni mieleen ja viihdyimme siellä molempina päivinä monta tuntia putkeen.

Puisto oli mielestäni hyvin suunniteltu ja toteutettu. Alakerta oli hop-lop-tyylinen kiipeilyjutteineen, putkineen ja likumäkineen. Alhaalla oli myös hauska vaijeriliuku, polkuautorata, elokuvatetatteri ja ihan pienille lapsille rajattu leikki -ja pallomeripaikka. Yläkerta oli taas suunnattu vähän vanhemmille lapsille ja oli avaruusteemainen. Siellä oli hyppytornia, temppurataa, laserrataa, skoottipuisto, koris -ja jääkiekkokentää ja vaikka mitä. Välillä pystyi käydä levähtämässä sohvaryhmillä tai säkkituolleilla, teinejä ja isejä näytti kiinnostavan myös pelipaikka jossa oli erilaisia konsolipelejä.

Puisto sijaistsee ostoskesuksessa ja rannelleekka pääsekin kulkemaan puistoon edestakaisin koko päivän jos vaikka välillä tahtoo käydä shoppailemassa tai muualla syömässä. Imatraa ei tälläkertaa ehditty sen kummemin näkemään, mutta tuossa hotellin ja ostoskeskusen kulmilla pyörittiin ja rannassa käytiin vähän kävelyllä ja piknikillä. Yhdistetty hemmottelu ja- aktiiviviikonloppu oli omaan mieleen, sopivasti vähän kaikkea. Menisin kyllä uudestaan.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.