Olen todella onnekas siinä, että minulla on monta hyvin rakasta ja tärkeää ystävää elämässäni. Ystäviä jotka olen tuntenut pienestä laspesta saakka, ystäviä joihin olen tutustunut vasta aikuisiällä. Osaa ystävistä näen useammin ja osan kanssa yhteydenpito on taas harvempaa. Vaikka myös osa nuoruusajan ystävistä on jäänyt taakse, eikä yhteyttä pidetä juuri ollenkaan, pidän heitä silti edelleen tärkeinä. Niiden ihmisten kanssa olen kasvanut ja osittain heidän ansiosta olen juuri minä.

Tosi ystävyys on aitoa välittämistä. Ystävä ei kahdehdi, vaan on vähintäänkin yhtä iloinen toisen onnesta tai menestymisestä. Ystävyys ei ole vaatimista vaan antamista, vastavuoroisesti oman elämäntilanteen mukaan. Ystävyys on ymmärtämistä, mutta tosiystävä uskaltaa myös kyseenalaistaa. Ystävän täytyy voida sanoa myös negatiivisia asioita silloin kun tarvis. Ystävä kannustaa, tukee ja kuuntelee. Ystävä voi olla luonteeltaan aivan erilainen kun itse. Ystävä avartaa maailmaasi. Ystävä ei katoa vaikka elämäntilanteet muuttuvat ja yhteydenpito jää vähemmälle. Tosiystävään voi aina luottaa.

Tosiystävä myös kertoo kun sinulla on ruokaa hampaiden välissä, tanssii kanssasi aamuun saakka, varmistaa että pääset turvallisesti kotiin, itkee ja nauraa kanssasi, jakaa kanssasi kaikista kauheimmat, ällöttävimmät ja noloimmat jutut, vihaa myös sitä paskapäätä joka kohteli sinua huonosti, tuo sinulle ruokaa kun olet kipeänä, on vain lähelläsi eikä sano mitään silloin kun täytyy, sopii riidat, rakastaa sinua juuri omana hulluna itsenäsi.

Asioita joista pidän ystävissäni:
– aitous
– uskallus
– huumorintaju
– oman tien kulkeminen
– lahjakkuus
– toisten kannustaminen
– aito kiinnostus toista kohtaan
– hyvyys
– hullut tanssiliikkeet
– turvallisuus
– luottamus

Tuo ylläoleva kuva on otettu kesällä polttariaamunani, siinäkin taas yksi osoitus siitä miten ihania ihmisiä ympärilläni on. Oli meinaan maailman parhaat polttarit.

Kertokaa mitä teidän mielestä ystävyys on. Nyt saa kehua ja lähettää terveisiä niille rakkaimmille.