KAKSI VIIKKOA ARKEA

21/08/2015

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Äitiysneuvolasta saakka toitototetaan, kuinka rutiinit ovat tärkeitä lapsille. Ne tuovat elämään turvallisuutta ja pysyvyyttä. Kaikki sujuu paremmin on on tietyt ruutinit, kellonajat ja tavat asioiden tekemiseen. Mutta ovat ne rutiinit tärkeitä aikuisillekkin!

Itse olen sellainen huithaapeli ja tietynlainen taitelijaluonne, joka haluisi touhuta yöt ja nukkua päivät. Mutta koska haluan olla myös kuulainen kansalainen, tuottaa epäsäännöllinen elämänrytmini omantunnon tuskia. Kotona työskentely asettaa myös lisähaastetta. Univelkoja on ihan liian helppo paikata keskellä työpäivää, kuten tänään.

Olen pitkän lomailun jälkeen aika iloinen, että arki taas koitti. Toki minua hirvitti ajatus siitä, että nyt eskarin alakessa täytyy viedä lapset kahteen eri paikkaan aamulla – ja vielä tiettyyn aikaan! Mutta hommahan on sujunut paremmin kun hyvin. Taitaa tuo eskari jännittää minuakin siinä mielessä, että pomppaan edelleen aamuisin salamana sängystä ylös.

Syksyn tullessa myös harrastukset ovat alkaneet. Hirveää säätöähän se on yrittää ehtiä päiväkotipäivän jälkeen kotiin syömään ja siitä ajoissa tanssitunnille, mutta kyllä se siitä. Ihan niin hyvin että seuraavana on luvassa jalkapallokoulun valinta.

Arki tuo tullessaan myös sen, että viikonloppuisin sitä haluaa sitten käpertyä perheen kanssa vaan viettämään yhteistä aikaa. Tämän illan suunnitelmissa on tehdä itse pizzaa ja katsoa leffa. Meinasin myös kysyä naapureilta, josksos jollain olisi tänään vapaana vielä saunavuoroa. Toki blockfestit ja kaverin kolmikymmpisetkin kiinnostavat, mutta kesän rientojen jälkeen sitä mielummin nyt lataileekin akkuja.

Tai siis, eihän oma elämäni mitenkän kovin säännöllistä ole. Maanantain palauduin Flowsta. Eilen riekuin yömyöhään Pure Wasten näytöksessä, johon olin suunnitellut asun. Vaikka tiistaisen 18 tunnin Tallinan reissun väsymys vielä painoi päälle. Säädimme niin äitini kun poikien isän kanssa tanssikouluun viemisestä ja illan hoidoista ja lopuksi vielä kaverinikin oli meillä yötä. Mutta varmaan tämäkin on pieni aikuiseksi tulemisen merkki, kun huomaa nauttivansa niistä aikatauluista ja rutiineista. Nytkin katselen malttamattomana kelloa, että voin puolen tunnin päästä huristella pyörällä hakemaan pojat ja käydä yhdessä ruokakaupassa. Ihana arki!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

”ENÄÄ EI HAITTAA SE JOKAPÄIVÄINEN KAATUNEEN MAIDON SIIVOUS”

21/10/2014

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Siivoaminen, tylsä arkinen asia joka ei ainakaan itseäni oikein inspiroi suuntaan eikä toiseen. Siivota pitää aina, eikä se ikinä ole ollut lempihommaani. Perheellisenä, ja etenkin nyt koko kotitaloutta yksin pyörittävänä, hommat vaan lisääntyy. Maidot kaatuu, joku on mystisesti levittänyt hammastahnaa pitkin kylppärin seiniä ja ovenkahvoista löytyy epämääräisiä räkäpalleroita. Huushollimme ainoana naisena myös ihmetyttää sellainen seikka, että köhöm, onko seisaalteen pissatessa edes mahdollista osua sinne pöntön sisään?

Jo pitkään olen haavellut siitä, että raaskisin laittaa rahaa siivoojaan. Kuinka ihanaa olisi jos joku kävisi kerran viikossa tekemässä kunnon siivouksen. Rahan lisäksi ongelma on myös se, että siivoojaa varten pitäisi aina siivota… Tiedättekös. Joten jos vain jotain siivousta helpottavia asioita on tarjolla, niin minä olen jo syli auki täällä niitä vastaanottamassa.

Kuukausi takaperin kokosin Serlan kanssa blogini kautta testiryhmää uusia tuotteita testailemaan. Tai itseassa yhteensä neljän blogin voimin kokosimme 20 hengen porukan ja juuri äsken lueskelin yhteenvetoa kaikkien testiryhmäläisisten loppuraportista. Oli hauska huomata miten samoin tavoin suurinosa oli kokenut käytössä uudet tuotteet, Kostean siivousliinan sekä Siivouspaperin. Siivousliina on nimensä mukaan kostea ja sitä voi käyttää lähes kaikille pinnoille. Itse tykkäsin siitä enemmän, kun aiemmin käyttämistäni samankaltaisista liinoista. Ihan sen takia, että sillä saa puhtaaksi myös lasit ja peilit ilman rantuja. Liinat on valmistettu kotimaisesta selluloosasta ja ne ovat biohajoavia. Siivouspaperi taas on kuin talouspaperia, mutta paksumpaa ja vanhvempaa, eikä se hajoa märkänäkään. Sitä itse tuli käytettyä lähinnä ikkunoita pestessä ja lasten suita putsatessa. Näistä kahdesta ihastuin ehdottomasti enemmän noihin kosteisiin liinoihin.

Nille, joita viikkosiivouksen helpottaminen kiinnostaa, kiinnostaa varmasti kuulla myös muiden testiryhmäläisten ajatuksia näistä tuotteista? Testiryhmäläiset siis käyttivät tuotteita muutaman viikon ajan, ja testasivat niitä omien sanojensa mukaan ihan kaiken pyyhkimiseen. Oli innostavaa kuulla, että 13/20 kertoi siivonneensa useammin näiden myötä, ehkä minäkin sitten… Ja kuten minä, myös moni muu tykästyi kosteisiin liinoihin. Ne koettiin erityisen näppäriksi ja niiden avulla helpotettiin joka viikkoista suurempaa viikkosiivousurakkaa pyyhkimällä nopeasti pölyt tai vaikka ovenpielet ohi kävellessä. Niitä kehuttiin eritysen käteviksi keraamisen lieden sekä rasvaisen liestituulettimen puhdistamisessa. Kertakäyttöisyys sai miinusta.

Siivouspaperia taas kehuttiin sellaisissa tilanteissa joissa ei rättiä halua liata, kuten vaikka vessan pesussa tai lattialta jotain pyyhittäessä. Paperin kehuttiin olevan imukykyisempi kun tavallinen talouspaperi ja sitä oli kätevä käyttää myös esim grilliruoan syömisessä tai kertakäyttöisenä peflettinä. Yli puolen mielestä heidän kodissaan oli puhtaampaa testijakson aikana.

En tiedä iskeekö minuun ikinä siivouskärpänen, kun ei ole tähän mennessäkään iskenyt, mutta kun tämänkalataisilla tuotteilla saa innostusta helppouden kautta, niin suunta on jo parempaan päin. Sitten kun joku vielä keksisi jonkun laitteen joka siirtäisi nuo tavararöykkiöt oikeille paikoilleen ja viikkaisi pyykit. Ilmoittaudun jo heti tässä ja nyt siihen testiryhmään myös!

Onko teillä antaa jotain omia vinkkejä joilla helpottaa sitä viikottaista suururakkaa kun siivousta ei enää voi millään verukkeilla lykätä? Se että lähden pois kotoa ja toivon että ihme on tapahtunut sillä aikaa, ei ole ainakaan tähän mennessä toiminut. Entäs olettekos muut jo sattuneet testailemaan näitä Serlan uutuuksia?

Yhteistyössä Serlan kanssa.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

ÄITI JA POIKA

3/10/2014

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Arkisia räpsyjä tämän päiväisen kauppareissun jälkeen. Käytiin päivällä leikkipuistossa, Picnikissä syömässä, matkustettiin metrolla Cittariin kauppaan ja haettiin postista paketteja. Sellaista perus perjantaita. Hitusen hohdokkaampaa siitä kuitenkin teki se että tepastilimme Kaapon kanssa koko päivän tuliterissä tennareissamme.

Poikkesimme eilen poikien kanssa Vansin ystävämyynnissä ja sieltä tarttuikin matkaan parit uudet kengät. Itselleni vain nuo yhdet, mutta Kaapolle… Noh, mallikappaleet sattuivat olemaan juuri oikeaa kokoa ja lopulta kannoin kotiin yhteensä kuusi paria kenkiä hänelle. Onhan se vähän epäreilua että lapsen kenkäkokoelma on paljon hienompi kun oma.

Mutta tässä siis äiti ja poika, matkalla kotiin syömään makaroonilaatikkoa ja pitämään perjantaista leffa-iltaa.

Minttu: takki Monki, huivi Pieces, neule Only, farkut Bershka, kengät Vans
Kaapo: takki Mini Rodini, pipo Carlings, huivi Aarrekid, paita H&M,housut NameIt, kengät Vans

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

MEIDÄN KOTI LEHDESSÄ

2/10/2014

Kodin Kuvalehti Hanne Manelius keittiönpöytä olohuoneessaKodin Kuvalehti Hanne Manelius lastenhuoneKodin Kuvalehti Hanne Manelius Minttu ja ElvisKodin Kuvalehti Hanne Manelius pohjapiirustusKodin Kuvalehti Hanne Manelius sänky olohuoneessa

Vuosi sitten oli jännä päivä, kun Kodin Kuvalehdestä haluttiin tulla tekemään juttu meidän kodista. Muutosta oli jo puolisen vuotta, mutta silti edelleen tavarat vielä hakivat paikkaansa ja tuntui että kaikki on vielä vähän keskeneräistä. Onneksi kuitenkin suostuin juttuun, sillä siitä tuli todella ihana. Syksyisten kuvien takia jutun julkaisua päätettiin siirtää seuaavan syksyyn. Hassua nyt katsella lehdestä että miltäs meillä vuosi sitten näyttikään. Koska nythän täällä on jo aikalailla erilaista.

Se ei kuitenkaan ole muuttunut että tilaa on edelleen rajallisesti ja pienehkössä asunnossa pitää säilytysratkaisuja ja huonekalujen sijoittelemista miettiä ehkä vähän tarkemmin. Kotiesittelyn ja pienen haastattelun lisäksi Kodin Kuvalehden jutusta löytyy myös muunmuassa muutamia vinkkejäni pienenen asunnon säilytysratkaisuihin.

Tästä inspiroituneena voisinkin tehdä blogiin vähän laajemman jutun siitä että miten me kolme mahdumme 50 neliön kaksioomme kaikkien rojujemme kanssa. Heti kun saan nuo olkkarin pöydällä odottelevat kirppistavarat eteenpäin… Sitä odotellessa, käykäähän lukemassa koko juttu lehdestä!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.