Muistatteko vielä teinivuosilta sitä kun kevät vihdoin tuli. Laitettiin farkkutakit päälle ja nilkat paljaiksi ihan liian aikaisin ja sitten hytistiin kevätauringossa aurinkolasit silmillä. Hengattiin kavereiden kanssa jossain puistossa tai kadunkulmassa ja hihiteltiin. Mentiin ihan sekaisin keväästä. Naurettiin, hassuteltiin, kiipeiltiin aitojen päälle ja laulettiin yhdessä suureen ääneen. Aiheutettiin niin huvitusta kuin pahennustakin ohikulkijoissa. Ilmassa tuoksui esanssinen huulikiilto ja tupakka.
Niitä aikoja ei tule ikävä. Sillä ne eivät ole kadonneet minnekkään. Edelleen kevät saa sisällä aikaan ihanaa ja hassua kuplintaa. Sellaista että tuntee olevansa vieläkin se teini joka tunsi, että koko maailma on avoinna ja mikä tahansa on mahdollista. Nykyään tähän liittyy vain vähemmän ripsiväriä ja hubbabubbaa ja enemmän ”apua mä just pissasin vähän housuun” kiljahduksia.
Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.