Kahden viikon kuluttua olemme toivon mukaan turvallisesti perillä Espanjan aurinkorannikolla. Ja viikon sisään olemme toivottavasti päässeet myös muuttamaan.
Kun varasin lennot itselleni ja pojille espanjaan neljä kuukautta sitten, asennoinnun niin etten mieti tai suunnittele reissua likaa etukäteen. Ihan vain siksi ettei odotus tuntuisi niin mahdottoman pitkältä. Nyt olisi se aika alkaa konkreettisesti valmistautumaan, miettimään mitä mukaan pakataan ja mitä vielä tarvitaan. No sitä minä mietinkin, sitä ja miljoonaa muuta asiaa.
Kuten viime viikolla kerroin, meillä on edessä muutto. Muutto jonka piti tapahtua jo kuukausi sitten. Koska en tarkalleen tiedä miten yllättävän vesivahingon takia aloitettu remontti mahdollisesti vieläkin venyy, en ole pakannut. On pakko myöntää että olen ollut varmaan niin stressaantunut viimeiset viikot etten ole saanut mitään aikaan. Päässä vilisee jos minkälaisia to do-listoja, kuitenkin unohtelen asoita, jätän niitä kesken enkä tajua ajankulua. Mieluiten vain nukkuisin.
Murehtiminen ja märheteminen ei auta ja toivonkin tämän asian ääneen sanomisella nyt positiivinen vaikutus. Päämääräni olisi nyt kahden viikon päästä vihdoin huokaista syvään, olla perillä siellä missä pitää, niin ettei kukaan olisi kadonnut matkasta. Puolet oleellisista tavaroista unohtuu varmasti, mutta ehkä sekin on ihan okkun sen jo näin etukäteen hyväksyy.
Tuleva missoini on siis saada konkkaronkaamme ehjänä, elossa ja alkuperäisessä kokoonpanossa määränpäähän. Tähän tarvitsen muutamia uusia tarvikkeita sekä teidän vinkkejänne.
Haasteet tulevat olemaan varmasti aivan liian suuri tavaramäärä, karkaileva kolmevuotias sekä erittäin lyhytpinnainen puolitoistavuotias. Niin ja minä! Toivottavasti määränpää, varaslähtö esään tuo meihin kaikkiin jo viimeistään Helsinki-Vantaalla rentoa, ei huolta huomisesta-asennetta.
Pienemmän miehen kannan uudessa taapero-Tulassa. Se on jo onneksi hoidossa, reppu on jo matkalla meille Ipanaisesta. Isommalle mietin tosissani jotain valjassysteemiä. Kenties kiinnittän jonkun kanintaluttimen reppuun? Suurinosa tavaroista (20 kg) olisi tavoitteena myös roudata käsimatkatavarana. Tätä vielä vähän emmin. Olen katsellut käteviä reppuja ja löytänytkin yhden erittäin potentiaalisen. Kaapolle tulisi selkään vanha tuttu Samsoniten kerhoreppu. Mutta eihän lasta voi pistää kantamaan kymmentä kiloa selässään (vai voiko?), tuskin reppuun edes niin paljoa tavaraa mahtuisi? Muuta reppua en oikein tahdo, vaikka en tykkää noista lasten lapsellisista eläinreppuista, kuten SkipHopeista, on tuossa Samsonitessa edessä oleva kiinittettävä lenksu tosi hyvä, reppu pysyy varmasti selässä.
Jos en ihan väärin ymmärtänyt Kaapo saisi tuon pienen, penkin alle mahtuvan repun lisäksi ottaa isomman käsimatkatavaralaukun. Voisimmekohan siis pakata Kaapolle vaikka sellaiseen lasten perässä vedettävään laukkuun sen kymmenen kiloa? Sen kuljettaminen tosin jäisi ihan varmasti minun vastuulleni. Sen, sekä oman reppuni, kantorepussa olevan taaperon sekä mahdollisesti narun päässä riuhtovan lapsen. Näky naurattaa jo valmiiksi. Mutta ei todellakaan naurattaisi itse tilanteessa, kun hirverässä kiireessä ja hiessä (niin kuin aina) etsimme oikeaa porttia ja kapuamme halpiskoneen portaita tavaroidemme sekä kahden väsyneen ja huutavan lapsen kanssa.
Olen viime viikkoina myös miettinyt kaikkia mahdollisia kauhuskenaroita jotka estäisivätkin matkamme. Minulta katkeaa koipi, pojille iskee vesirokko… Ystäväni sekä äitini ehdotti että vesirokkotilanteessa meikaisin tai verhoilisin heidät huiveihin…
Jos joku jaksoi lukea sekavan tekstini ja pääsi tänne saakka niin: vinkkejä ja kokemuksia!? Onko muita jotka ovat mahdollisesti matkustaneet ainoana vanhempana lapsikatraan kanssa, tai miten itse toimisitte tilanteessa? Onko tyhmä kohde säästää raahamalla tavaraoita käsimatkatavarana (ruumaan menevistä kiloista pitää siis maksaa)?
Nyt alkaa matkakuume nousemaan todenteolla sekä pieni kipinä siitä että pääsemme kuin pääsemmekin perille ja vietämme ihanan loman. Vaikka laihdustusprojektini menikin metsään enkä ole ostanut uusia bikineitä, kahden viikon päästä se olisi EL VIIIVAAA ESPANJAAAA!
Tiivistettynä: Lapset, lentomatka ja 20 kiloa tavaraa. Uhka vai mahdollisuus? Matkalaukku, valjaat vai teippirulla ja korvatulpat?
Hei! Selkääntaputus! Voit pärjätä ihan hyvin kahden kanssa, kunhan muistat itse pysyä superrauhallisena ja ottaa asian kerrallaan. Itse olen kolmen pojan kanssa lentänyt hankalaan ilta-aikaan 4,5 tunnin matkan ilman ongelmia. Jopa vessassa käytiin koko porukalla kahteen kertaan. Ja sain koko jengin nukkumaan! Pojat olivat reissun aikaan 8kk,2 ja puoli vee sekä isoin juuri täyttänyt 4. Meidän mielestä reissu meni oikein mallikkaasti. Käsimatkatavaroissa meillä oli iso reppu ja käsilaukku, isommilla pojilla pikkureput sekä sitten vielä kaikkien takit (plus ruumassa olleet pari kassia) Hengissä ollaan , kanssamatkustajien säälivistä katseista huolimatta.
Hyvää matkaa, jätä huolehtiminen pois!
Mä en yrittäis ottaa kaikkea käsimatkatavaroihin. Toisaalta, eihän niitä ihan hirveästi joudu kantamaan. Me hankittiin viimeks lapsille Trunkit. Eli sellaiset lasten matkalaukut, joissa on renkaat. Laukun päällä voi istua, sillä voi lapsi potkutella, mutta vanhempi voi myös vetää sitä perässään. Meillä lapset (4v. ja 2v3kk) istuivat laukkujen päällä ja me miehen kanssa vedettiin. Lisäksi meillä oli 6kk:n ikäinen turvakaukalossa (olis ollu helpompi kantaa kantorepussa, mutta tällä kertaa näin). Me tilattiin noi Trunkit Amazon.co.uk:sta, mutta niitä saa ostettua Suomestakin, esim. Kämp-gallerian Vincent-kaupassa näytti olevan niitä.
Hei! Miten saat tuon oman kuvan pyöreäksi ja mikä tämä sinun blogin ulkoasu on? Selvä ja yksinkertainen teksti, sekä simppeli valkoinen tausta ja musta teksti:)
Viikko sitten matkustimme Turkkiin kokoon panolla minä, mies, 2v Kaksostytöt, pojat 4v ja 6v. Suosittelen ottamaan mahdollisimman vähän käsimatkatavaroita. Meilläkin oli 2 lasta huolehdittäväna per aikuinen ja voin sanoa että ei ollut mitään helppoa tai iloista toimintaa. Meillä muuten mahtui yhteen matkalaukkuja 4lapsen vaatteet ja tavarat + 2 samsonite matkasänkyä. Tsemppiä sinne kaikkeen.
Siistiä että uskallat lähteä yksin! Jos vaikka itse matkustaminen olisikin haasteellista (ja voi olla että kaikki menee loistavasti!) niin perillä kaikki palkitaan, pääsette ihanaan lämpöön, missä ei välikausivaatteita tarvita. Mun vinkki on pakata mukaan pieniä maistuvia välipaloja joilla voi houkutella koko jengin paikoilleen istumaan jos meno meinaa lähteä käsistä. Jotain extraherkkua siis. Jos saat kaiken mahtumaan käsimatkatavaroihin niin ainakin se helpottaa Espanjan päässä kun pääsette suoraan eteenpäin eikä laukkuja tarvi jäädä odottamaan. Aika hupaisan kuvan maalasit mieleen teidän konkkaronkasta, yksi hihnassa toinen repussa :)))). Hyvin se menee, lapsilla on niin paljon katseltavaa että olette hujauksessa perillä!
Kaikki menee varmasti hyvin! En ole matkustanut kahdestaan pojan kanssa mutta muuten ollaan reissattu perheen kesken monesti. Joka kerta reissun lähestyessä olen stressannut pysyykö Aaron terveenä. Viime kerralla pelkäsin juurikin vesirokkoa kun sitä oli hänen päiväkodissaan liikkeellä. Kerran meille kävi niin että matka piti jättää väliin- Aaronille nousi korkea kuume päivää ennen matkaan lähtöä. Kyse oli pidennetystä viikonlopusta Köpiksessä, eli ei kuitenkaan mistään sitä pidemmästä reissusta.
Tavaramäärä kuulostaa paljolta kahden lapsen kanssa, mutta jos kuljetukset lentokentältä pois on kunnossa niin etteköhän te pärjää sen että pääsette koneeseen ja sieltä ulos. Hauskaa matkaa!
Mä olen kaksi kertaa lentänyt yksin kahden lapsen kanssa (3v ja 1v). Tosin ihan Suomessa ollaan reissattu, mutta toinen oli viikon reissu pohjoiseen. Minulla oli repussa käsimatkatavarat, 1v manducassa ja 3v:lla oma reppu selässä. Minulla ei ollut valjaita mukana, mutta 3v pysyykin aika hyvin mukana (vaikka välillä meinasikin unohtua katselemaan maisemia). Ruumaan sain kaksi isoa kassia, mutta onnistuin nekin raahamaan itse autosta lentokentälle ja lentokentältä autoon.
Minusta hankalin vaihe on turvatarkastus ja viime reissu olisikin ollut hankalampi ilman avuliasta miestä. Minulla nimittäin tippui käsistä laatikot johon olin purkanut reppujen sisältöä (eväät, kamera, takit jne.). Uskon että pärjäät hyvin kunhan vain olet varautunut siihen, että kasseista pitää saada jotain poiskin jossain vaiheessa 🙂
En tiedä kuinka hankalaa on, jos käsimatkatavaraa on paljon enemmän kuin meillä, mutta onhan siellä kentällä sitten kärryjä joihin saa laukkuja ja yhden lapsen istumaan. Mukavaa matkaa!
Mulla olis vaan tää vanha ja väsynyt vinkki siitä, että kannattaa pakata käsimatkatavaroihin ainakin yhden päivän varavaatteet (lapsillahan ne on yleensä muutenkin, mutta myös itselle) sille varalle että joutuu odottelemaan matkalaukkujaan määränpäässä. Testattu ja hyväksi todettu.
meillä käytössä tällainen. http://www.hattentatti.fi/product_info.php?cPath=63_35_234&products_id=1245&osCsid=26ptdrpkb0p5hj513ed4knv6f1
Ostin sen kerran heräteostoksena ja mahtava heräteostos olikin! Hinta ei päätä huimaa ja lapsi HALUAA pitää sitä selässään (koska sehän on nyt ihan kannettava nalle tai suloinen reppu). Muilta ihmisiltä on tullut paljon hyvää palautetta, ihailevat kun noin suloiseksi valjaatkin saa, ettei niitä edes oikein valjaiksi aluksi tunnista. Tuolla sivustolla näytti olevan muitakin eläimin valjaita tarjolla. Itse ostin ihan lastentarvikeliikkeestä 🙂 Suosittelen!
Mulle kaiken pakkaaminen käsimatkiksiin olisi painajainen. Mä työnnän aina kaiken mahdollisen ruumaan. Siis jos olen lasten kanssa. Ne turvatarkastukset on niin tuskaa, jos on paljon tavaraa, ja poukkoilevia lapsia. 🙂 Keep it simple.
Ootko ottamassa rattaita mukaan? En tiedä millä yhtiöllä lennätte, mutta usein rattaat saa ottaa lähtöportille asti mukaan. Siis ihan oikeat rattaat eikä matkikset (meillä on ollut usein mountain buggyn rattaat portille asti). Ja sit taas perillä kohteessa ne saa heti siitä lentokoneen ovelta taas mukaan.
Meillä on kaksi vilkasta lasta, mutta lentokentillä heidän kanssaan ei ole koskaan ollut mitään ongelmia. He ovat aina jotenkin niin innoissaan lähdössä matkalle, että käyttäytyvät kerrankin iisisti. 🙂 Hyvin se menee. 🙂
Täälläkin alkaa olla matkakuumetta, mutta meidän pitää odotella vielä useampi viikko. 🙂
Voi sua, aika menevältä sait tuon teidän reissaamisen kyllä kuulostamaan! 😀 Miksi haluat kantaa kaikki käsimatkatavaroissa? Mulla ei ole kokemusta kuin yhden vuosikkaan kanssa lentämisestä (yksin) ja otin sen linjan, että mahdollisimman vähän kannettavaa sen muksun lisäksi. Hyvin meni, vaikka kyllä se hoitolaukkukin tuntu väliin ylivoimaselta muistaa/jaksaa kantaa mukana. 😉 Mun oma mielipiteeni on että reppu selkään itelle ja Kaapolle ja kädet on sit vapaana tekemään mitä ikinä tarviikin eikä tarvii pelätä et joku laukku jää välille. 🙂 Ihanaa kun pääsette lämpimään, vois melkein olla kade!
Mun ehdoton vinkki olisi kanssa minimoida käsimatkatavara. Se parin kympin extramaksu ruumatavaroista on aivan kullan arvoinen. Me mentiin _ennen_ niin, että yksi matkalaukku ja loput käsimatkatavaroina, mutta se lasten ja nyssäköiden roudaus oli jopa kahdelle aikuiselle liikaa.
Nyt parin viikon päästä lähdettäessä meillä on tod näk yhdessä käsimatkatavarassa läppäri, kamera, passit vaihtovaipat sun muut (isompi kassi) ja Fionnin repussa poikien eväät. Eväiksi otetaan niitä sellaiaisia pieniin puuseihin pakattuja pikkukeksejä (semper eco, hipp mikä nyt onkaan???) ja niitä puristettavia soseita. Ja varmaan ainakin yksi ’pääruoka’ per nenä + tetra puurot illaksi ja aamuksi.(menemme hotelliin suoraan lentokentältä)
Taapero-Tula on aivan ykkönen ja meillä lähtee myös se ja Manduca reissuun.
Lentokentälle kannattaa mennä mahdollisimman ajoissa myös. Eniten siksi, että se 3-v voi päästää innostushöyryjä jo mahdollisimman pitkään ennen koneeseen nousua (ota selvää leikkipaikasta ;)).
Sellainen turvareppu on tosi kätsä myös lentokoneessa, koska F nimenomaan 1,5-veenä olisi vain kävellyt ees taas lentokoneen käytävää tunti tolkulla ja repun kahvan avulla sai hänet pysymään paremmin pystyssä ja aisoissa.
Ja sit vain tsemppiä ja rentoa asennetta – kaikki menee ihan hyvin!
Kuulostaa rohkealta lähteä kahden noin pienen kanssa reissuun itsekseen! Mutta hyvin kaikki varmasti sujuu ja pääsette perille turvallisesti. Matkantekoa voisi helpottaa tavaroiden laittaminen ruumaan niin saa molemmat kädet vapaiksi lapsia ojentamanaa. 🙂
Multa ei tuu mitään vinkkejä; ainoastaan *apua* ja jään odottamaan niitä sun vinkkejä 😀 Meillä matka Italiaan edessä 2 kk:n päästä, mutta mukana vain yksi, erittäin lyhytpinnainen täälläkin, 1,5 v 🙂
Lasten kanssa yksin matkatessa kannattaa maksimoida vapaiden käsien määrä ja vältellä perässä vedettäviä laukkuja joita ei saa tarvittaessa olalle tai selkään.
Näin kerran lentokentällä perheen jossa oli kaksi lasta ja kaikilla neljällä perässävedettävät lentolaukut. Lapset olivat nukahtaneet ja molemmat vanhemmat raahasivat yhtä nukkuvaa lasta ja kahta vedettävää laukkua käsissään, koska matkatavarakärryä ei saanut viedä kaukolentojen puolelle…
Meilä on hieman samanlainen tilanne kuukauden päästä, lähdemme espanjaan kolmeksi viikoksi kahden lapsen kanssa (kohta 3v. ja 9kk) ja on tosi kiva lukea näitä teän pakkausjuttuja ym. Me lähdemme koko perheellä, mutta säästimme juuri samassa asiassa kun sinäkin eli ruumaan menevissä matkalaukuissa, jälkeenpäin olenki ajatellut että tosi järkevää 😀
No mutta enään sille ei voi mitään, joten kaikille vaan mukaan omat pikku lentolaukut koneeseen. Olisi kiva nähdä sitten mitä lopulta pakkasit mukaan ja lähdettekö sisarusrattailla reissuun, meillä on samanlaiset bugaboon donkey duot ja meinataan ottaa ne mukaan, koska isompi ei jaksa vielä kävellä kovin pitkiä matkoja.. Mut tsemppiä, kyllä kaikki menee hyvin kun on oikea asenne! 🙂
Pakko vain kompata edellisiä:
Oman kokemukseni perusteella sanoisin, että ei kannata säästää muutamaa kymppiä siinä, että yrittää välttyä ruumatavaroilta. Lasten kanssa kuitenkin kädet kultaakin kalliimmat. Varmasti vähemmän tukalia tilanteita, jos ei tarvitse huolehtia ja revetä kaikkeen. Ja tuo on kyllä mainio apu, jos lentää yhtiöllä, joka antaa ottaa rattaat portille asti. Samassa paikassa odottavat myös kohteessa – ja taas saa käsiä vapaaksi 😉
Kokemusta on yhden, kahden, kolmen ja neljän lapsen kanssa matkustamisesta. 🙂
Suosittelen rattaiden ottamista mukaan, ne saa usein melkein koneen ovella saakka. Silloin saat rattaisiin pienemmän, isompi pitää (periaatteessa) rattaista kiinni, sinulla on repussa niin paljon kuin jaksat kantaa ja rattaissa ehkä joku pienempi laukku. Koska kaikki irtilähtevä täytyy laittaa turvatarkastuksesta läpi ja olet ainut aikuinen, yrittäisin minimoida tavaran määrää. 3-vuotias voi olla innoissaan repustaan, muttei välttämättä jaksakaan kantaa sitä koko matkaa…silloin se jää sinun kannettavaksi. Meillä oli kolmivuotiaalla repussa muutamia leluja , kirjoja ja nukke ja sekin tuntui jo liialliselta taakalta.
Mukaan käsimatkatavaroihin vaihtovaatteet kaikille, leluja lapsille ja ehkä jotain naposteltavaa. Nousujen ja laskujen aikana voi lasten korviin sattua paineen vaihtumisen vuoksi…siihen on erilaisia niksejä esim. kovan karkin imeminen (ei kai vielä 1,5-vuotiaalle turvallista), siihen kannattaa varautua. Pakkaan itselleni aina toiveikkaana mukaan kirjan, mutta harvoin ehdin itseäni mitenkään viihdyttää. On parempi jo muidenkin matkustajien kannalta, että vanhempi keskittyy lasten kanssa juttelemiseen ja viihdyttämiseen. Suuri hitti oli viime reissulla pienet kiikarit, joilla lapset tiitrailivat innoissaan kaikkea mahdollista lentoaseman suurista ikkunoista.
Parhaiten matka menee kun pidät huolen siitä, että lapsilla on kaikki hyvin…meillä ei ole oikeastaan koskaan sattunut itkupotkuraivaria lentojen ajaksi, onneksi!
Kiva kun reissu lähestyy!
Itse suosittelisin ottamaan pieniä naposteltavia mukaan. Esim rusinat,maissinaksut jne. Olen myös pidemmille lennoille mm. Amerikkaan ottanut mukaan pienittyjä porkkanoita,minitomaatteja,viinirypäleitä ja ihan pari sämpylää. Nälkä kun voi yllättää ja sitä on vaikeaa siirtää… Ja Valion Kidius juotavat jugurtit on just 100ml joten niitä saa ottaa mukaan koneeseen…
Oletko jo päättänyt kummat rattaat otat matkalle?
Mukavaa ja mahdollisimman vähästressistä matkanodotusta!
Sanon, että rinkka pelastaa. Iso, joku 75-85l.
Pienempi Tulaan, rinkka siihen päälle. (Testattu on, onnistuu hyvin.)
Isomman saa kiinnitettyä jollain narulla rinkan lantiovyöhön. Tätä on testattu sekä mäyräkoiralla (oikealla koiralla) että taaperolla.
Jokin käsimatkatavaralaukku isomman selkään ja sitten itselle saa vielä ehkä jonkin nyssäkän käsiin ja vähintään yksi käsi on koko ajan vapaana niistämään nenää, kaivamaan matkalippuja tai lompakkoa jne.
Hui ja jee! Jee sille ettet jää kotiin homehtumaan vaan lähdet reissuun. Hui sille että ajattelit raahata kaiken käsimatkatavarana. Me ollaan matkustettu vasta meidän esikoisen kanssa ja silloinkin meitä on ollut kaksi. Tosin meidän reissut ovat olleet aina vähintään 10 tunnin mittaisia ja yhdellä välilaskulla.
Olen samaa mieltä että käsimatkatavaroihin välttämättömät tavarat, joita tarvitset ensimmäisen vuorokauden ja joita ei voi hätätapauksessa ostaa (ota hyvä matkavakuutus), koska niitä käsiä ja käsivoimia voi tarvita yllättävissä tilanteissa.
Muutenkin kannattaa miettiä moneen kertaan tarvitsetko ihan varmasti kaikkea sitä, mitä ajattelit tarvitsevasi. Esim. itse pakkasin varsinkin ensimmäisellä kerralla ihan liikaa asioita mukaan ”kaiken varalta”.
Esim. omista vaatteista ja kengistä voi karsia kummasti turhia tuotteita pois.
Kolmen lapsensa kanssa paljon Italiaan ja takaisin matkustanut siskoni suosittelee lapsille korviin laitettavaa vahasta tehtäviä korvatulppia — jos lapsi nukahtaa, hän ei heräile lennon aikana kaikkiin kuulutuksiin ja pimputuksiin.
Ehkä olennaisinta on lähteä siitä, että tapahtui mitä tapahtui — se tapahtui ja siitä on turha hermostua. Esim. jos lapsi itkee hulluna väsymystä tai puhkeavia hampaita (niin kuin esikoisemme ekalla reissulla), niin sen sijaan että alkaa miettiä ”mitä muut ajattelevat” tms., niin ajattelee vain että ”OK, nyt tämä itkee, teen parhaani, mutta en voi enempää. Kyllä tää itku vielä laantuu ja muutaman tunnin päästä tämä on ohi. Enkä tod.näk. näe näitä ihmisiä enää koskaan.”
Hauskaa reissua! Olen oikeasti vähän kade että pääsette vielä aurinkoon ennen kuin se joskus tulee tänne!
Hei!
Olen matkustanut tyttäreni kanssa kymmeniä kertoja kahdestaan.
Pienempänä tyttärelläni oli semmoinen nasu-pehmolelu-reppu jonka häntä oli ”talutushihna”. Se oli ihan loistava, sillä neiti olisi mielellään jouksennellut ympäri lentokenttää, ja kädestä en voinut pitää koko aikaa kiinni! Siihen mahtu sopivasti muutama lelu, ja hännän sai pois kun sitä ei tarvinnut 🙂
Tän hetken ehdoton matkakumppani meillä on Trunki! Tyttöni vetää sitä mielellään perässä, ja jos vaikka jalat väsyy voi siinä istua kyydissä. Niitä on lisäksi ihan älyttömän kivan värisiä, ja sinne mahtuu viikon lomakamat helposti mukaan.
Viihdykkeeksi ollaan yleensä otettu pikkukirjoja, mitä saa vaikka siwan kassalta; ne mahtuu kätevästi vaikka omaan käsilaukkuun, niin ei tarvitse ahtaassa lentokoneessa etsiä matkalaukusta. Ollaan aina myös otettu mukaan kyniä ja väritys/tehtäväkirja.
Mukavaa ja stressitöntä lomaa teille kaikille!